Varhainen keskenmeno

Kiitos kaikille :red-heart::folded: tää on kyllä raskasta, ja tämä odottelu ihan hirveää. Nyt olis aika torstaille tarkistukseen. Kaippa ne sieltä sit antaa jo jotain lääkettä käteen. Sihteeri, joka aikaa soitti, ei osannut sanoa tuohon käyntiin mitään.

Ajattelin itseasiassa, jos vain voimat riittää, vaatia päästä tekemään itse tyhjennyksen osastolle, toivottavasti perjantaina. En todellakaan halua tehdä sitä kotona. Jotenkin itsestä tuntuis, että jos joutuisin tekee sen kotona, niin sen jälkeen tämän kodin tunnelma olis rikottu ja surullinen pesä. Puoliso toki on kotona pe (töissä kylläkin) ja lapset olisi hoidossa, mutta en usko, että homma olisi saateltu loppuun siinä vaiheessa kun heidät täytyy hakea kotiin.
 
Ei monesti olekaan. Minä otin ensimmäiset lääkkeet klo 8:30, mutta vuoto alkoi joskus klo 15 jälkeen. Lapsilla pitää olla hoitopaikka pidemmäksi ajaksi, jos tyhjennyksen aikoo tehdä kotona.

Osatolle ei välttämättä pääse nopeasti. Minä sain tyhjennysajan viikon päähän siitä käynnistä, jossa tyhjennyksen tarve havaittiin, mutta odotin mieluummin sen viikon kuin olisin tehnyt tyhjennystä kotona.
 
Toivon, että toimenpide menee hyvin ja kunhan se on tehty, niin uskon että siitä pystyn alkaa korjaamaan itseäni henkisesti. Sen verran olen kuitenkin jo ajatellut tulevaa, että pieni tauko tähän yrittämiseen tulee ja sinä aikan aion keskittyä omaan hyvinvointiini sekä henkisellä että fyysisellä puolella.
 
Ei monesti olekaan. Minä otin ensimmäiset lääkkeet klo 8:30, mutta vuoto alkoi joskus klo 15 jälkeen. Lapsilla pitää olla hoitopaikka pidemmäksi ajaksi, jos tyhjennyksen aikoo tehdä kotona.
Miten pitkäksi aikaa? Miksei tällaisista asioista kerrota missää :disappointed-face: Meillä kun ei ole mahdollisuutta lapsia mihinkään hoitoon laittaa, kun ei ole tukiverkkoa lähellä. Puolis siis on vastuussa lapsista sitten sen ajan. Ja en kyllä halua tästä asiasta muutenkaan puhua kellekään muulle kuin puolisolle. Lisäksi tässä on sellainen paska tilanne lisäksi, että puoliso on ensi viikon maanantaina lähdössä työmatkalle jota ei oikein voi perua.
 
Miten pitkäksi aikaa? Miksei tällaisista asioista kerrota missää :disappointed-face: Meillä kun ei ole mahdollisuutta lapsia mihinkään hoitoon laittaa, kun ei ole tukiverkkoa lähellä. Puolis siis on vastuussa lapsista sitten sen ajan. Ja en kyllä halua tästä asiasta muutenkaan puhua kellekään muulle kuin puolisolle. Lisäksi tässä on sellainen paska tilanne lisäksi, että puoliso on ensi viikon maanantaina lähdössä työmatkalle jota ei oikein voi perua.

Minä sain ensimmäisen lääkkeen pe aamulla (ja tosiaan oletan, että oli tarkoitus saada lisää lääkkeitä, kun oli aika varattuna tyhjennykseen seuraavalle tai sitä seuraavalle päivälle) ja lauantaiaamuna lähti kotona tyhjennys käyntiin, muutamassa tunnissa oli ohi.
 
Miten pitkäksi aikaa? Miksei tällaisista asioista kerrota missää :disappointed-face: Meillä kun ei ole mahdollisuutta lapsia mihinkään hoitoon laittaa, kun ei ole tukiverkkoa lähellä. Puolis siis on vastuussa lapsista sitten sen ajan. Ja en kyllä halua tästä asiasta muutenkaan puhua kellekään muulle kuin puolisolle. Lisäksi tässä on sellainen paska tilanne lisäksi, että puoliso on ensi viikon maanantaina lähdössä työmatkalle jota ei oikein voi perua.

Minulla meni vielä silleen, että sairaalassa ei puhuttu siitä, että lasten ei pitäisi olla läsnä. Voi olla että sanoivat mahdollisuudesta, että vuoto alkaa jo kotona, mutta eivät puhuneet siitä, miten siihen olisi hyvä valmistautua. Mies oli töissä ja minä yksin 1,5-vuotiaan kanssa kun tyhjennys tapahtui. Äitini ehti paikalle vasta kun suurin osa oli tullut pois.
 
Miten pitkäksi aikaa? Miksei tällaisista asioista kerrota missää :disappointed-face: Meillä kun ei ole mahdollisuutta lapsia mihinkään hoitoon laittaa, kun ei ole tukiverkkoa lähellä. Puolis siis on vastuussa lapsista sitten sen ajan. Ja en kyllä halua tästä asiasta muutenkaan puhua kellekään muulle kuin puolisolle. Lisäksi tässä on sellainen paska tilanne lisäksi, että puoliso on ensi viikon maanantaina lähdössä työmatkalle jota ei oikein voi perua.

Pystytkö kysymään sairaalasta etukäteen, että voiko silloin torstaina jäädä osastolle tyhjennystä varten? Olisi ehkä helpompi miettiä tulevaa, kun tietäisi tuon. Jos voi jäädä, niin luulisi asian hoituvan viikonlopun aikana. Paljon jaksamista tuleviin päiviin! :red-heart:
 
Pystytkö kysymään sairaalasta etukäteen, että voiko silloin torstaina jäädä osastolle tyhjennystä varten? Olisi ehkä helpompi miettiä tulevaa, kun tietäisi tuon. Jos voi jäädä, niin luulisi asian hoituvan viikonlopun aikana. Paljon jaksamista tuleviin päiviin! :red-heart:
Olishan se kyllä helpompi niin, mutta en tiedä mihin voisin soittaa. Puhelinnumero joka tuonne on, menee takaisinsoittopalveluun ja sieltä tosiaan joku sihteeri aina soittaa takaisin. Voishan sitä tietty koittaa soittaa ja jättää pyyntö josko lääkäri voisi soitella takaisin.
 
Miten pitkäksi aikaa? Miksei tällaisista asioista kerrota missää :disappointed-face: Meillä kun ei ole mahdollisuutta lapsia mihinkään hoitoon laittaa, kun ei ole tukiverkkoa lähellä. Puolis siis on vastuussa lapsista sitten sen ajan. Ja en kyllä halua tästä asiasta muutenkaan puhua kellekään muulle kuin puolisolle. Lisäksi tässä on sellainen paska tilanne lisäksi, että puoliso on ensi viikon maanantaina lähdössä työmatkalle jota ei oikein voi perua.
Tuota kestoa ei valitettavasti voi tietää etukäteen. Kaikki saattaa mennä oppikirjamaisesti ja kaikki olla ohi parissa tunnissa. Tai pahimmassa tapauksessa (näin ei todennäköisesti käy sinulle, vaan kaikki menee varmasti hyvin, mainitsen silti, että tiedät millaista vaihtelua kokemuksissa voi olla) verta valuu holtittomasti, oksennat ja mahdollisesti pyörryt kivusta (minkä takia et saisi olla vastuussa lapsista lääkkeellisen tyhjennyksen aikana). Mutta se ei siis ole yleistä, vaan kaikki voi olla ohi parissa tunnissa pahojen menkkakipujen jälkeen.

Kannattaa tuoda selvästi esiin, että et pysty hoitamaan tyhjennystä kotona, jos sinusta siltä tuntuu! Ja @VäriSointu ehdotus siitä, että soitat sinne etukäteen on tosi hyvä!
 
Kiitos neuvoista ja tottahan se on, että kovin yksilöllistä tuo sujuminen on. Ei voi etukäteen tietää miten menee, mutta toivon, että sujuu hyvin, vaikka ikävä asia tässä nyt meneillään on, niin toivoo kuitenkin, että edes tämä kohta tässä kamalassa asiassa menisi hyvin.

Soitin polille ja sihteerihän sieltä vastasi samantien. Pitää vain kuulemma odottaa tuo aika ja siellä sitten selviää jatko, miten edetään. Yritän vaatia sitä osastotyhjennystä, koska tuntuu liian hurjalta tehdä se kotona. Ite koen, että ennemmin sitä olisi osaavan henkilökunnan ympäröimänä kuin kotona kärvistelemässä, varsinkin kun ei tiedä mikä sitten on normaalia ja mikä ei.
 
@Fiufau Olen pahoillani 💔
Itsellä todettiin myös kaksosista keskeytynyt keskenmeno rv 8+6, ja sikiöt vastasivat 8+3. Viikon päästä siitä oli naistentaudeilla uusi ultra ja samalla sain Mifegynen. Lääkäri sano, että joillain se jo aiheuttaa vuotoa, mulla ei tullut mitään. 2vrk Mifegynestä menin osastolle lääkkeelliseen tyhjennykseen. Sain buranan ja panadolin, sekä kohdunsuulle 4kpl cytoja. N. 1,5h siitä alkoi vuoto ja tyhjeneminen. Ihan pientä menkkajuilintaa oli, ja siinä se. Mitään muuta kipua ei ollut. Sain aina 3h välein suun kautta cytoja, kunnes tyhjeneminen loppui. Klo 8 sain ekat cytot ja klo 14 oli homma loppu. Illalla vielä lääkäri ultrasi, että kaikki oli tullut ulos ja pääsin kotiin.

Kovasti tsenppiä sinulle! 💕
 
Vielä jatkoa ajatellen @Fiufau :
Jos yhtään tulee raudanpuutoksen oireita (vaikka hemoglobiini ois Ok) ni kannattaa yrittää saada ferritiini-mittaus. Tai mennä yksityisesti mittaamaan. Minulla pitkittynyttä väsymystä vaikka hemoglobiini ollut hyvä. Alkuraskauden labroissa todettiin ferritiini 14 ja sen kanssa normaali raskausväsymys on muuttunut ihan tolkuttomaksi. Ja muitakin ei niin kivoja oireita ollut. Lääkärit on ruvenneet heräämään siihen, että voi olla vakava raudanpuutos vaikka hemoglobiini hyvä.
Sinullakin synnytyksiä (ehkä pitkiä imetyksiä) ja keskenmenoja, jotka vievät rautaa elimistöstä.

Nyt ei ole tämän aika, mutta kirjoitin, koska tuli mieleen. Ja rautavarastot saattaa vaikuttaa raskautumishommissa.
 
@NM90 otan osaa sinun menetykseesi :red-heart: ja tietysti ihan kaikkien menetykseen myös :red-heart: ajatukset hieman solmussa :sad-face:
Kuulostaa suhteellisen helpolta lopulta tuo tyhjennys sinun osalta NM90 vaikka alkuun ei mitään tapahtunutkaan. Toivotaan, että itelläkin homma sujuu hyvin ja nopeasti.

@VäriSointu kiitos huomiosta, oon tuota ferritiinin mittausta miettinytkin ihan omakustanteisesti. Itse asiassa kattelin jo ennen tätä alkanutta raskautta yhtä naisen terveystarkastuspakettia ja nyt voisi olla hyvä hetki se tehdä. Hemoglobiini mulla on aina ollut hyvä, myös raskauksien ja imetysten aikana joten julkisen puolen mielestä ferritiininmittausta ei tarvi. Vaikka tosiasiahan se on, että varastorauta voi olla ihan alakantissa hyvästä hempasta huolimatta.

Musta tuntuu, että itellä alkaa oma ikäkin jo vaikuttamaan (täytin hiljattain 36), kun tuli kaksi peräkkäistä keskenmenoa. Siksi tässä ei ihan hirveästi viitsi yrittämistä enää lykätä. Jokatapauksessa pieni tauko ja vähintään pari normaalia kiertoa vois olla paikallaan ennen yrittämisen aloittamista, jotta kroppa saa levätä hetken.
 
Onpa kurja lukea teidän muiden odotteluista ja huonoista ohjeista. Itse sain ensimmäisen lääkkeen (mifegyne) tunti sen jälkeen, kun keskenmeno oli todettu ja kahden päivän päähän sovittiin saapuminen osastolle. Jännitin alkaako vuoto jo mifegynellä, mutta ei onneksi alkanut. Olin vain todella huonovointinen ja sain heti osastolla pahoinvointilääkkeen ja kipulääkkeet sekä 4kpl cytoja, jotka laitoin itse emättimeen. Puolessa tunnissa alkoi tuntua pientä jomotusta ja ensimmäinen hulahdus tapahtui siihen perään ja tuskin oli tuntia mennyt, kun sikiö syntyi. Kipuja ei juurikaan ollut missään vaiheessa. Verta kuitenkin tuli vielä tuonkin jälkeen sen verran että jäin tarkkailuun ja tippaan. Taju alkoi myös vähän sumentua, niin olin kyllä kiitollinen hoitajalle, joka saattoi sänkyyn, kallisti sen sopivaan asentoon ja päätyi laittamaan verenvuotoa vähentävää lääkitystä. Cytoja sain myöhemmin vielä 2kpl kielen alle, mutta niistä ei enää ollut mitään iloa, vaan loppu tyhjennys hoitui omaa tahtia ja vaikka kaavintaa harkittiin, niin se kuitenkin jäi. Loppu hoidosta sanon vain lyhyesti, että nyt 6pv myöhemmin tuntuu, että kohtu alkaa olla tyhjä. Välissä oli muutama aika kivulias päivä. Pahempi kuin mitä osastolla, mutta niiden kanssa selvisi kyllä, kun "pahin" oli kuitenkin jo ohi.

---

(Seuraavaan pieni sisältövaroitus, jos oma tilanne on akuutti ja kokee että tällä hetkellä tieto lisää tuskaa. Kuvaan tarkemmin missä ja minne tyhjennys tehtiin, mutta muistutan, että itse en saanut traumoja vaan minua helpotti, kun tiesin jo etukäteen tämän kaiken ja osastolla kaikki sujui oikein hyvin, empaattisesti ja ammattimaisesti.)
Jatkan vielä sen verran, jos joku keskeytykseen/tyhjennykseen menevä sattuu tämän lukemaan, että tyhjennys tehtiin tosiaan portatiiviin, koska meilläkin sikiö(13vk) meni sen jälkeen tutkittavaksi ja näin hoitaja pystyi arvioimaan verenhukkaa. Itseä tämä jännitti ja huolestutti ja tuntui ehkä aavistuksen nöyryyttävältä, mutta lopulta, koska tiesin asian etukäteen ja osastolle päästessäni hoitaja esitteli ja kertoi kaiken asiallisesti ja siihen asti, että sikiö syntyi portatiivi oli hyvin suojattu, niin olo ei enää ollut niin kurja ja kuolleen sikiön synnytys vessassa metalliämpäriin (niin kamalalta kuin se kuulostaakin) meni jopa noh.. haluan sanoa, että kauniisti, koska muistan sen vaalean valon, joka tulvi ulkoa vessaan, turvallisen olon ja helpottuneen itkuni, kun hoitaja kertoi sikiön jo syntyneen ja silitti olkapäätäni, kunnes pääsin miehen syliin.

---

Osastolla minulta katsottiin vain hemoglobiini ja kun se oli tarpeeksi hyvä, niin siihen ei sen enempää puututtu. Joskus olisi kiva tuo ferritiini otattaa, kun välillä on myös hemoglobiini käynyt liian alhaalla.

Paljon jaksamista odotteluun. Se on melkein pahinta ja soisin kyllä kaikille yhtä nopean etenemisen kuin minkä itse sain sekä mahdollisuuden tehdä tyhjennys sairaalassa.
 
Niinhän se on, ettei tyhjennyksen kestoa voi etukäteen tietää. Minusta ohjeisiin tulisi myös laittaa tieto siitä, että tyhjennyksessä voi mennä parikin päivää, jolloin lapsilla pitäisi olla jokin toinen hoitopaikka siihen asti, että homma on ohi. Sama myös osastotyhjennyksessä, joillain se on muutamissa tunneissa ohi, minä taas menin osastolle aamukahdeksalta ja pääsin pois seuraavana päivänä puolenpäivän aikaan, eikä yöllä tosiaankaan nukuttu. Tuota pidempään osastolla ei yleensä mene, vaan toisena päivänä tehdään jo kaavinta jonka jälkeen pääsee kotiin.

Ja tosiaan, peukut pystyssä, että sinulla homma menisi kevyillä vuodoilla muutamassa tunnissa läpi ilman sen kummempia komplikaatioita.
 
@dea kiitos tarkasta selostuksesta 🙏 tieto voi tosiaan lisätä tuskaa mutta itte kuulun niihin ihmisiin, että haluan tietää hyvinkin yksityiskohtaisesti ja tarkasti. Turha sitä on asioita kaunistella oli kyse sitten mistä tahansa.

Tänään on kyllä illasta ollut taas sellaista vuoristorataa tunteiden kanssa että 😭 haluan vaan niin paljon että tää olis ohi nopeasti että oikeasti pystyy alkaa rakentaa itteään uudestaan.

Onko teillä ollut puoliso mukana noilla tarkistus käynneillä? Puoliso on valmis tuonne käynnille mukaan lähtemään, mutta saan päättää itse haluanko. Tavallaan haluaisin säästää häneltä sen tuskan uudelleen ultrauksesta, toisaalta hänestä saisin tukea ja sit toisaalta kuitenkin luulen, että mun olisi helpompi mennä yksin. Todennäköisesti romahdan helpommin jos puoliso on mukana, jotenkin kestän henkisesti paremmin kun hän ei ole läsnä.
 
@Suski75 Toi on kyllä niin totta, että ehdottomasti pitäisi painottaa myös sitä, että joskus tilanne voi kestää paljonkin pidempään ja etenkin jos on lapsia tai vaikka lemmikkejä niin tapahtui tyhjennys sitten kotona tai osastolla niin siihen on tärkeää saada varautua.

@Fiufau Mulla ei puoliso ollut mukana nt-ultrassa missä sain ekat huonot uutiset. Jotenkin tuntui myös siltä, että onneksi olin yksin. Selvisin siitä ehkä kuitenkin paremmin niin. Seuraavilla käynneillä ja sairaalassa hän oli mukana ja siitä olen kyllä kiitollinen, vaikka tuntui ehkä enemmän pahalta hänen kuin itseni puolesta, kun lääkäri totesi sikiön menehtyneen. Sanoisin, että teet juuri niinkuin itsestäsi tuntuu parhaalta.
 
Olen ollut yksin kaikilla käynneillä käytännön syistä, toisaalta en ole ketään sinne kaivannutkaan. Kun paikalla ei ole ketään tuttua, on vastaanotolla pystynyt ottamaan asiaan sellaista etäisyyttä, joka ei onnistuisi jos mukana olisi joku tunteella reagoiva tai joku joka haluaisi puhua asiasta. Mieluummin käsittelen asiaa kotona omassa rauhassa.

Tässä ei ole mitään universaalisti oikeaa vastausta, mutta sanoisin, että asiasta kannattaa keskustella. Nuo käynnit kun ovat joillekin puolisoille todella tärkeitä, joten hyvä on kysyä, jos asiasta pystyy avoimesti puhumaan.
 
Näinhän se on että jokainen on erilainen tällaisissa asioissa. Puhuttu on ja iso tuki on ollut, vaikka tottakai myös suree asiaa. Kyllähän tää molempia on koskettanu. Täytyy vielä pohtia asiaa, joka tapauksessa mukaan lähtee osittain kun kyyditsee.
 
Polikäynti takana jossa vielä varmistettiin tilanne. Tuomio edelleen keskeytynyt keskenmeno ja alkio ei ollut myöskään viikon takaiseen ultraan verrattuna kasvanut, eli menehtynyt juurikin silloin viikko sitten tai päivää aikaisemmin. Suru on edelleen läsnä, mutta käynnillä pysyin kasassa. Puoliso oli mukana ja oli tämä oli hyvä ratkaisu, ihan silläkin, että oli toiset korvat kuuntelemassa niitä käytännönohjeita ja ettei itse tarvinnut enää jälkeenpäin alkaa samoja asioita selittämään. Sanoisin, että käynnin jälkeen olo oli melko helpottunut ja saadaan tämä päätökseen.

Käynnistä jäi hyvä mieli, lääkäri ja hoitaja ottivat tilanteen hyvin huomioon ja sain hyvät ohjeet. Käynnillä sain jo valmistelevan lääkkeen Mifegynen ja huomenna pääsen osastolle tekemään itse tyhjennyksen Cytoteckien avustuksella. Tähän mennessä Mifegynestä ei ole ilmaantunut mitään oireita. Nyt vaan toivotaan, että tyhjennys sujuu hyvin ja on sillä hoidettu ettei tule mitään jälkikomplikaatioita. Ja pääsee taas sellaiseen normiarkirytmiin kiinni.
 
Takaisin
Top