Varhainen keskenmeno

[Kuuttituutti]

@Juliet92 Kurjaa tollanen epäselvä tilanne.
Mulla ainakin edelleen on oireita, samanlista aaltoilevaa pahoinvointia.

Jäin tota vuoto asiaa miettimään, kun itsellä aina jälkivuotokin kestää monta hiton viikkoa. Esikoisen synnytyksen jälkeen jäi joku suoni tihkumaan kohdussa ja holahti verta osastolla niin että lattiat lainehti, lisäksi kätilö paino alavatsaa sen jälkeen ja kohdusta tuli kaks nyrkin kokosta hyytymää. Nyt oon tän jälkeen saanut aina synnytyksessä jonkun tipan, joka hillitsee verenvuotoa. Menkat mulla on aina yhtä verilöylyä.

Kovasti oon tässä yrittänyt itsestäni syytä kaivella. Kilppariarvot ja ferritkin oli kunnossa nyt tänään, ei voi niitäkään syyttää. Tuntuu vaan hassulta, että molemmat sikiöt hyyty lähes samalla hetkellä.

Tää ei millään tavalla ole sun vika. Vaikka toki tunnistan ton täysin että etsii niitä vikoja ja syitä itsestä minkä ehtii.

 

[NM90]

Käytätkö paljon omega-3-rasvahappoja? Ne lisäävät verenvuotoa.

Marraskuusta oon käyttänyt omega 3-6-9 lisää, en aiemmin.

 

[NM90]

..

 

[NM90]

En oo päässyt vielä suljetulle puolelle, jotwn höpötän täällä.

Miten nää oireet voi vaan pahentua? Ihan järkky olo kokoaika.

 

[Vargynja]

En oo päässyt vielä suljetulle puolelle, jotwn höpötän täällä.

Miten nää oireet voi vaan pahentua? Ihan järkky olo kokoaika.

Laita minulle yksityisviesti niin muistan lisätä sinut, kun lisään seuraavan kerran jäseniä salaisiin ryhmiin. Jos olet jo laittanut, se on varmaan mennyt jotenkin ohi, mitä pahoittelen.

 

[Hunajapähkinä]

Oiskohan tuo salainen puoli paikallaan nyt.. Tänään ei enää löydetty sykettä.

 

[Pikkupikkupikkunen]

Oiskohan tuo salainen puoli paikallaan nyt.. Tänään ei enää löydetty sykettä.

Eikä. Oon hirvittävän pahoillani et teidän pitkä odotus ja piina päätty näin. Tosi paljon voimia

 

[Kuuttituutti]

Oiskohan tuo salainen puoli paikallaan nyt.. Tänään ei enää löydetty sykettä.

Oon todella pahoillani ehdottomasti tervetuloa salaiselle puolelle jatkamaan juttua.

 

[Hunajapähkinä]

Eikä. Oon hirvittävän pahoillani et teidän pitkä odotus ja piina päätty näin. Tosi paljon voimia

Kiitos tekeehän tämä kipeää mutta oon helpottunut et löysässä hirressä olo loppui vihdoin. Oli pitkät päivät tässä ultrien välissä. Nyt surraan ja sitten leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Eiku siis positiivilla eteenpäin.

 

[Hunajapähkinä]

Oon todella pahoillani ehdottomasti tervetuloa salaiselle puolelle jatkamaan juttua.

Kiitos yritän naputtaa täs viestit kasaan.

 

[Vadelmapirtelö]

Kiitos yritän naputtaa täs viestit kasaan.

Sinne riittää että on kirjoittanut minne vain foorumilla muistaakseni 5 viestiä, niin varmasti sinulla on jo tarvittava määrä kasassa!

 

[Kuuttituutti]

Kiitos yritän naputtaa täs viestit kasaan.

En muista että sinne olisi viestimäärä vaatimusta eli laita vaan pyyntöä menemään

 

[Vadelmapirtelö]

@Tyty : Laita vain Vargynjalle viesti, lisäilee muistaakseni perjantaisinkin

 

[Hunajapähkinä]

Kiitos @Vadelmapirtelö ja @Kuuttituutti tarkennuksista. Epähuomiossa en kunnolla lukenut kuin "5 viestiä"

 

[Fiufau]

Pakko päästä purkamaan tuntemuksia. Olen toiselle foorumille myös kirjoitellut mutta täällä on sen verran aktiivisesti keskustelua että täällä varmaan valitettavasti käy samoja asioita läpi kuin itse.

Täällä koettu elämäni ensimmäinen km joulukuussa, joka ei tullut yllätyksenä. Aavistelin jo heti alussa ettei kaikki ole kohdillaan ja kesken meni 6+2. Tästä selvisin henkisesti ja fyysisesti hyvin ja nopeasti.

Yhdet kuukautiset välissä ja plussa, uskomatonta mutta totta. Hcg nousi hyvin, vaikka vuosin verta lähes pari viikkoa alussa. Varhaisultrassa 6+2 syke, en voinut uskoa todeksi. Epäuskoinen tunne jatkui ja varasin uuden ultran 9+2 päivälle. Vähän jo luotin raskauteen kun oireita oli, tosin todella lieviä verrattuna kahteen onnistuneeseen raskauteen. Noh, märkä rätti vasten kasvoja ja tuomio keskeytynyt keskenmeno. Pahinta tässä on, että pieni vastasi täydellisesti viikkoja eli on voinu mennä kesken juuri sinä aamuna kun ultra oli iltapäivällä.

Kolmatta lasta niin toivon, mutta en tiedä miten tässä jaksaa yrittää. Nyt odottelen aikaa polille vielä tarkistukseen. Lääkkeellinen tyhjennys vissiin edessä joka pelottaa ihan hitosti. Suurin osa siitä luetuista kokemuksista kun on kauhukertomuksia

 

[dea]

Pakko päästä purkamaan tuntemuksia. Olen toiselle foorumille myös kirjoitellut mutta täällä on sen verran aktiivisesti keskustelua että täällä varmaan valitettavasti käy samoja asioita läpi kuin itse.

Täällä koettu elämäni ensimmäinen km joulukuussa, joka ei tullut yllätyksenä. Aavistelin jo heti alussa ettei kaikki ole kohdillaan ja kesken meni 6+2. Tästä selvisin henkisesti ja fyysisesti hyvin ja nopeasti.

Yhdet kuukautiset välissä ja plussa, uskomatonta mutta totta. Hcg nousi hyvin, vaikka vuosin verta lähes pari viikkoa alussa. Varhaisultrassa 6+2 syke, en voinut uskoa todeksi. Epäuskoinen tunne jatkui ja varasin uuden ultran 9+2 päivälle. Vähän jo luotin raskauteen kun oireita oli, tosin todella lieviä verrattuna kahteen onnistuneeseen raskauteen. Noh, märkä rätti vasten kasvoja ja tuomio keskeytynyt keskenmeno. Pahinta tässä on, että pieni vastasi täydellisesti viikkoja eli on voinu mennä kesken juuri sinä aamuna kun ultra oli iltapäivällä.

Kolmatta lasta niin toivon, mutta en tiedä miten tässä jaksaa yrittää. Nyt odottelen aikaa polille vielä tarkistukseen. Lääkkeellinen tyhjennys vissiin edessä joka pelottaa ihan hitosti. Suurin osa siitä luetuista kokemuksista kun on kauhukertomuksia

Mulla oli juuri viikolla 14 lääkkeellinen tyhjennys ja koen, että tilanteen huomioon ottaen se ei olisi voinut mennä paremmin. Olin toki osastolla ja koko ajan hyvässä hoidossa, mutta jos yhtään rauhoittaa, niin täällä ainakin hyvä kokemus siitä.

 

[VäriSointu]

Pakko päästä purkamaan tuntemuksia. Olen toiselle foorumille myös kirjoitellut mutta täällä on sen verran aktiivisesti keskustelua että täällä varmaan valitettavasti käy samoja asioita läpi kuin itse.

Täällä koettu elämäni ensimmäinen km joulukuussa, joka ei tullut yllätyksenä. Aavistelin jo heti alussa ettei kaikki ole kohdillaan ja kesken meni 6+2. Tästä selvisin henkisesti ja fyysisesti hyvin ja nopeasti.

Yhdet kuukautiset välissä ja plussa, uskomatonta mutta totta. Hcg nousi hyvin, vaikka vuosin verta lähes pari viikkoa alussa. Varhaisultrassa 6+2 syke, en voinut uskoa todeksi. Epäuskoinen tunne jatkui ja varasin uuden ultran 9+2 päivälle. Vähän jo luotin raskauteen kun oireita oli, tosin todella lieviä verrattuna kahteen onnistuneeseen raskauteen. Noh, märkä rätti vasten kasvoja ja tuomio keskeytynyt keskenmeno. Pahinta tässä on, että pieni vastasi täydellisesti viikkoja eli on voinu mennä kesken juuri sinä aamuna kun ultra oli iltapäivällä.

Kolmatta lasta niin toivon, mutta en tiedä miten tässä jaksaa yrittää. Nyt odottelen aikaa polille vielä tarkistukseen. Lääkkeellinen tyhjennys vissiin edessä joka pelottaa ihan hitosti. Suurin osa siitä luetuista kokemuksista kun on kauhukertomuksia

Olen tosi pahoillani puolestasi. Meillä samankaltaista taustaa. Ensimmäinen raskaus oli onnistunut, seuraavassa todettiin keskeytynyt keskenmeno n. viikolla 12. Oli tosin lakannut kasvamasta jo viikkoja aiemmin. Seuraava raskaus oli onnistunut ja sen jälkeen oli kolmisen vuotta taukoa yrittämisessä. Sitten saimme kolme keskenmenoa reilusti alle vuoden sisään. Kaikki spontaaneja. Kaksi n. viikolla 9 ja yksi ihan alussa. Kolmas oli todella raskas kokemus ja tajusin, etten ollut käsitellyt kunnolla kahta aiempaakaan keskenmenoa.
Oma neuvoni onkin, että anna itsellesi aikaa toipua ja käsitellä asiaa. Juuri nyt ei tarvitse olla valmis yrittämään uudelleen. Me pidimme taukoa yrittämisessä yli puoli vuotta.
Nyt olen raskaana, viikolla 16. Yritän luottaa siihen, että kaikki menee hyvin, vaikka välillä se on vaikeaa. Alkuraskaus oli todella raskas epävarmuuden takia.
Kaikkea hyvää teille!

 

[VäriSointu]

Vielä tuosta lääkkeellisestä tyhjennyksestä. Koin sen tuossa ensimmäisessä keskenmenossa. Sain yhden lääkkeen ja lähdin kotiin. Oli tarkoitus mennä parin päivän päästä sairaalaan (olisiko sitten annettu lisää lääkkeitä), mutta lähtikin sitten siinä välissä tulemaan. Supistukset olivat kovat, mutta fyysisesti kaikki meni hyvin. Kävin vielä sairaalassa, jossa todettiin kaiken tulleen ulos.

 

[Kuuttituutti]

Pakko päästä purkamaan tuntemuksia. Olen toiselle foorumille myös kirjoitellut mutta täällä on sen verran aktiivisesti keskustelua että täällä varmaan valitettavasti käy samoja asioita läpi kuin itse.

Täällä koettu elämäni ensimmäinen km joulukuussa, joka ei tullut yllätyksenä. Aavistelin jo heti alussa ettei kaikki ole kohdillaan ja kesken meni 6+2. Tästä selvisin henkisesti ja fyysisesti hyvin ja nopeasti.

Yhdet kuukautiset välissä ja plussa, uskomatonta mutta totta. Hcg nousi hyvin, vaikka vuosin verta lähes pari viikkoa alussa. Varhaisultrassa 6+2 syke, en voinut uskoa todeksi. Epäuskoinen tunne jatkui ja varasin uuden ultran 9+2 päivälle. Vähän jo luotin raskauteen kun oireita oli, tosin todella lieviä verrattuna kahteen onnistuneeseen raskauteen. Noh, märkä rätti vasten kasvoja ja tuomio keskeytynyt keskenmeno. Pahinta tässä on, että pieni vastasi täydellisesti viikkoja eli on voinu mennä kesken juuri sinä aamuna kun ultra oli iltapäivällä.

Kolmatta lasta niin toivon, mutta en tiedä miten tässä jaksaa yrittää. Nyt odottelen aikaa polille vielä tarkistukseen. Lääkkeellinen tyhjennys vissiin edessä joka pelottaa ihan hitosti. Suurin osa siitä luetuista kokemuksista kun on kauhukertomuksia

Otan osaa kokemukseesi kaksi lääkkeellinen tyhjennystä läpikäyneenä viimeiseen puoleen vuoteen niin voin sanoa omasta kokemuksesta että molemmat olivat siedettäviä, niin vuodolta kuin kivuilta. Rankinta on ollut psyykkinen puoli johon on auttanut vain puhuminen ja aika. Vuodon määrä riippuu kohdun suonituksista eli kukaan ei sitä voi etukäteen ennustaa. Kuitenkin järjestäisin rauhallisen tilan ja rauhottaisin sen tyhjennyspäivän itselle ja omille tunteille. Meillä mies on rakentanut mulle toipumispesät molemmilla kerroilla ja tuonut kaiken tarvittavan saataville. Hurjasti voimia tulevaan täällä on myös menetyksen kokeneiden salainen puoli jota suosittelen.

 

[Suski75]

Kolmatta lasta niin toivon, mutta en tiedä miten tässä jaksaa yrittää. Nyt odottelen aikaa polille vielä tarkistukseen. Lääkkeellinen tyhjennys vissiin edessä joka pelottaa ihan hitosti. Suurin osa siitä luetuista kokemuksista kun on kauhukertomuksia

Jos ajatus siitä, että tyhjennyksen tekee osastolla kodin sijaan, tuntuu paremmalta, voit sen vaatia. Kaikilla on oikeus siihen, mutta sitä ei yleensä kerrota. Minä vaadin pääsyä osastolle käytännön syistä (koska kotityhjennystä ei saa tehdä yksin eikä lapsia saa olla paikalla, joten minulla ei ollut paikkaa eikä valvojaa kotityhjennykselle), ja se oli erittäin hyvä juttu. Sairaalassa olo oli turvallinen, koska saamiini komplikaatioihin reagoitiin nopeasti ja kipulääkkeitäkin sai, kun perus -panadol ja -burana eivät enää riittäneet. Suosittelen siis osastoa, jos yhtään siltä tuntuu.

Syy, miksi kaikille tyrkytetään ensisijaisesti kotityhjennystä on se, että moni nimenomaan haluaa tehdä sen kotona, ja lisäksi sairaala säästää rahaa, kun se tehdään kotona. Tästä huolimatta kaikilla on oikeus valita tyhjennys osastolla, ja jos sen haluaa, on siitä pidettävä itse kiinni. Lisäksi ainakin oma kokemukseni on, että kun keskenmeno ja tyhjennystarve ilmeni, iski hoitaja pilleripussin ja ohjeen käteeni niin nopeasti ja liukuhihnalta ilman keskustelua vaihtoehdoista, että olisin varmaan lähtenyt ne kädessä kotiin, ellen olisi etukäteen tutkinut asiaa ja etukäteen todennut, etten voi kotityhjennystä tehdä.