Mä oon muutaman kerran kanssa painanut tota en tykkää -nappia ja sit selitellyt, miksi en tykkää
Mut toi on kamalaa. Mä pelkään, etten pääse vielä sairaalasta pois, mutta jos joutuisin takaisin, niin olisin vielä katkerampi/turhautuneempi.
Nukun tosi huonosti, poika saa jonkin sortin rintaraivareita eikä maito ole lähtenyt nousemaan. Jos paino on laskenut liikaa, ei päästä kotiin. Mä haluaisin lypsää, syöttää pullosta, antaa korviketta, mitä vaan ettei tarvi 1,5 tuntia nuokkua kerrallaan vauvan kanssa hereillä yötä läpi ja toivoa, ettei vierustoverit liikaa kärsi, kun poika huutaa aina välillä niin kovaa että korvat soi. Sitten nukutaan puoli tuntia, herätään taas huutamaan (mihin se pieni vieno "kiiiik" -ääni katosi???), ei suostuta enää oikein ottamaan rintakumistakaan otetta ilman sokerivettä, ...
Ei se kotonakaan varmaan auvoa ole, mutta mä en jaksais jonotella vessoihin, suunnitella muiden mukaan suihkussa käyntiä, odottaa vuoroani hoitopöydälle...
On täällä sentään siteitä niin paljon kuin tarvii, ruoka tulee säännöllisesti (mikä aiheuttaa osansa stressistä kun pojalla on usein samaan aikaan nälkä), lääkettä saa jos tarvii (kotona ei ole laksatiivia, pitää ostaa Smartlaxia) vaikken juuri ole tarvinnut, imettämiseen saa apua kun jaksaa pyytää, siteitä on loputon pino, pyykkiä ei tarvi itse pestä.
Ja mä kun luulin haluavani olla osastolla jopa 5 päivää...
