Valitusketju
- Ketjun aloittaja Murmeliini90
- Aloituspäivämäärä
hildamaija
Vauhtiin päässyt keskustelija
Herne: Täällä on todellakin vitutuskäyrä huipussaan - mä oon niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin kypsä tähän tilaan jo, tulis jo se vauva! Liitoskivut lantiossa on ihan järkyttävät varsinkin nukkuessa tai maatessa, varmaan tota samaan kun Niukulla. Ja pistelee ja menkkasärkyjomottaa, eikä saa nukuttua oikeesti ollenkaan enää öisin. Ja närästää eikä Renniet enää auta. Ja päätä särkee.
Mä en oikeesti kestä jos menee yliaika tää vauva, voi pläääh. Ehkä ärsyttävintä on että sitä koko ajan kuvittelee että "no nyt tää oikeesti alkaa" kun tulee pari supistusta, muttei mikään sit kuitenkaan etene mihinkään. Eikä edes veritulppa p...kele oo lähtenyt! Sitäpaitsi nyt alkaa oikeesti myös ärsyttämään kaikki ihmiset, niin ventovieraat jotka ei jostain syystä osaa väistää kadulla ja tuttavat jotka neuvoo että "no nauti nyt omasta ajasta kun vielä voit" - juu, vaihdetaanko osia? Nauti niinku mistä? Siitä ettei voi syödä mitään ilman että polttaa kurkussa? Vai siitä että kävely sattuu? Ja mistä omasta ajasta, kaksivuotiaan kanssa?Pahinta on kyllä ne kaverit jotka on vastikään itse synnyttäneet ja muistuttelee milloin mistäkin synnytykseen liittyvästä. Ehkä ne ei muista etten ole ensisynnyttäjä, ja vaikka sitä nyt ei kaikkea synnytykseen liittyvää heti muistakaan niin ärsyttää silti tollanen "muistat sitten rentoutua ja hengittää"....-kommentit. Tai "kai sä kokeilet sitä synnytyspallia"? Tai "otat sitten spinaalin etkä epiduraalia". Omg, ärrrrrrsyttäää!
Mä en oikeesti kestä jos menee yliaika tää vauva, voi pläääh. Ehkä ärsyttävintä on että sitä koko ajan kuvittelee että "no nyt tää oikeesti alkaa" kun tulee pari supistusta, muttei mikään sit kuitenkaan etene mihinkään. Eikä edes veritulppa p...kele oo lähtenyt! Sitäpaitsi nyt alkaa oikeesti myös ärsyttämään kaikki ihmiset, niin ventovieraat jotka ei jostain syystä osaa väistää kadulla ja tuttavat jotka neuvoo että "no nauti nyt omasta ajasta kun vielä voit" - juu, vaihdetaanko osia? Nauti niinku mistä? Siitä ettei voi syödä mitään ilman että polttaa kurkussa? Vai siitä että kävely sattuu? Ja mistä omasta ajasta, kaksivuotiaan kanssa?Pahinta on kyllä ne kaverit jotka on vastikään itse synnyttäneet ja muistuttelee milloin mistäkin synnytykseen liittyvästä. Ehkä ne ei muista etten ole ensisynnyttäjä, ja vaikka sitä nyt ei kaikkea synnytykseen liittyvää heti muistakaan niin ärsyttää silti tollanen "muistat sitten rentoutua ja hengittää"....-kommentit. Tai "kai sä kokeilet sitä synnytyspallia"? Tai "otat sitten spinaalin etkä epiduraalia". Omg, ärrrrrrsyttäää!
hildamaija
Vauhtiin päässyt keskustelija
...ja tää sivustokin vaan jumittaa eikä hymiöt toimi. megaärsytys!
Muokattu viimeksi:
Kiitos vinkistä Sophie82! Ehdin jo nostaa verenpainetta noista hymiöistä myös :)
Ja sitten valitusta: kävin illalla tyytyväisenä nukkumaan, varmana siitä, että nyt saan hyvät unet kun niin makeasti nukutti. Vielä mitä. Neljä vessareissua normaalin kahden sijaan, sekä yksi koira, joka halusi koko ajan viereen (= viedä mun paikan sängyssä, eivät muuten saa nukkua makkarissa mutta miehen ollessa reissussa olen yleensä päästänyt) sekä toinen koira, joka päätti herätä viideltä aivan innosta piukeena, että nyt lähdetään pihalle. Lenkittämään en suostunut mutta värjöttelin aikani takapihalla yöpaitasillani, jos tekisi tarpeensa. Se mtään tehnyt, kunhan kävi innoissaan pyörähtämässä, jatkoi sitten vielä hetken härväämistään sisällä kunnes nukahti. Minä en. Pirteä päivä tiedossa...
Ja sitten valitusta: kävin illalla tyytyväisenä nukkumaan, varmana siitä, että nyt saan hyvät unet kun niin makeasti nukutti. Vielä mitä. Neljä vessareissua normaalin kahden sijaan, sekä yksi koira, joka halusi koko ajan viereen (= viedä mun paikan sängyssä, eivät muuten saa nukkua makkarissa mutta miehen ollessa reissussa olen yleensä päästänyt) sekä toinen koira, joka päätti herätä viideltä aivan innosta piukeena, että nyt lähdetään pihalle. Lenkittämään en suostunut mutta värjöttelin aikani takapihalla yöpaitasillani, jos tekisi tarpeensa. Se mtään tehnyt, kunhan kävi innoissaan pyörähtämässä, jatkoi sitten vielä hetken härväämistään sisällä kunnes nukahti. Minä en. Pirteä päivä tiedossa...
Onko muilla samaa vai onko minun huumorintaju vaan hävinnyt..? Alkaa olemaan oikeesti huumori vähän koetuksella, kun ihmiset on niin uskomattoman vitsikkäitä ja aina löytyy joku maailman hauskin (jo useampaan kertaan kuultu) hehehaha-letkautus mahasta tai synnytyksestä tai ihan mistä vaan. 
Tosin, hyvällähän sitä vitsiä väännetään, mutta en v*ttu jaksa oikein enää kuunnella!!!
Tosin, hyvällähän sitä vitsiä väännetään, mutta en v*ttu jaksa oikein enää kuunnella!!!Hirveetä stressiä ollu koko päivän. Huomattiin yli kolme viikkoo sitten polvileikatun koiran jalan liikeradan muuttunen sisäänpäin ja sitä on joutunu miettiin koko ajan että mikä nyt on vialla.. Ja eläinklinikka ei oo auki viikonloppuna niin menee varmasti maanantai aamuun asti stressatessa asiaa.. Ja sekin kun tuohon leikkaukseen uppos niin paljon rahaa (ei vakuutusta) ja sekin mietityttää että kait nyt klinikka on korvausvelvollinen jos jokin on vinossa kun ei sitä rahaa oo ku roskaa ja pläääh en jaksa enään.. 
Ois vaan ihana voida nauttia elämästä 
Ois vaan ihana voida nauttia elämästä Mä olen kyllä selkeesti huomannut vitu**salttiuden. Ärryttää todella herkästi kaikki asiat ja ihmiset. Ihan siis tuntemattomatkin, jotka jotenkin sillä hetkellä sattuvat olemaan edessä tai muuten vaan ärsyttävän oloisia. Alkanut myös ärsyttämään jotkut ystävät ja jotkut niiden piirteet tai tekemiset. Mieskin ärsyttää aika ajoin ja miehen käytös, tekemiset tai tekemättömyydet. Muutenkin on kaiken suhteen todella paljon herkempi. On se sitten mikä tunne tahansa. Pakko se vaan on hyväksyä, että hormoonit tekee tehtävänsä tälle tunnepuolelle. Välillä vaan hirveen raskasta kokea niin voimakkaasti asioita, joihin normaalisti ei edes reagoisi...
elwwis
Satasella mukana keskusteluissa
Salme ja Jasmin7, mulla on niin samalainen fiilis ton vitutuksen ja huumonrintajun kanssa ja mun mieskin on mooonesti sanonut, että vauva on vienytnmun huumorintajun johonkin. Ja sitten suuntaa sanansa masulleni, että anna mamman huumonrintaju takaisin kiitos. :D Joakus ei vaan riitä ymmärrys mitenkään ns. Hauskoille jutuille. Ja sitten, että olen tympääntynyt totaallisesti joihinkin ystäviini ja välttelen heitä kuin ruttoa, ettei tarvitsisi kuunnella heidän ajattelemattomia juttujaan. Monesti olen miettinyt, että kaverini eivät ajattele ollenkaan muita. Mutta noh, pidän vain kiltisti turpani kiinni ja elän omaa elämääni. :D
elwwiss, minä olen myöskin pitänyt suuni kiinni ja sitten jälkeenpäin murissut tuolle puoliskolleni kaikesta mikä korpee toisten sanomisissa yms. Onneksi ollaan molemmat niin kyrsiintyneitä kaiken maailman vitseihin ja kyselyihin, että yhdessä muristaan kilpaa.. 
No huumorintaju kadonnut tai ei.. itse ainakin olen huomannut olevani ihan pihalla koko ajan. :D Tuijotan vaan pitkät päällä, enkä jaksa keskittyä mihinkään juttuihin. Tätä on ollut jo melkein koko raskauden ajan, että onneksi ei enää tarvii olla duunissa.. Toivottavasti tilannetaju palaa joskus, kun vauva on syntynyt ja saa taas nukuttua. 
mä oon tylsyyksissäni maanut koko päivän sängyssä, hyvä kun jaksoi nousta tekee aamiaista ja lounasta. Eikä edes väsytä, mut on vaan niin tylsää, mikään ei huvita ja ei tee mieli tehdä yhtään mitään muuta ku maata ja kattoa tv-sarjoja läppäristä. Blääh.. ulkonakin paistais aurinko mutta oon pitänyt verhot kiinni koko päivän. max 24 päivää jos viel jaksais tätä tylsää elämää
Munki peruspäivä on semmonen että mössötän kotona neljän seinän sisällä tekemättä yhtään mitään. Ulkoilukaan ei innosta kun painoo kertyny niin paljon, että sen huomaa ikävällä tavalla kun jalat kipeytyy ja polvia särkee. Tulis jo pian vauva senkin puolesta, että sais taas jotain aktiviiteettia tähän elämään :) Ja pitää toivoo että suurin osa kiloista jäis sinne synnärille niin jaksais ja pystyis taas liikkumaan normaalisti.
Oon yleensä rauhallinen, pitkäpinnainen ja positiivinen ihminen, mutta tänään ei vaan jaksa.....kyllästyttää, turhauttaa ja ketuttaa.
Jo viikonloppuna oli merkkejä, että syntys piankin. Lähinnä ärsyttää se,että on ollut kivuliaitakin supistuksia, mutta menneet ohi. Jos ei olisi mitään tuntemuksi olisi helpompi odottaa ja ajatella, että mennään samalla kaavalla yliaikaan, kuin muiden kanssa. Toivottavasti tänään päivä sujuu muutenkin hyvin, nimittäin voi kiehahtaa hyvin helposti, jos jotain kävis.
Jo viikonloppuna oli merkkejä, että syntys piankin. Lähinnä ärsyttää se,että on ollut kivuliaitakin supistuksia, mutta menneet ohi. Jos ei olisi mitään tuntemuksi olisi helpompi odottaa ja ajatella, että mennään samalla kaavalla yliaikaan, kuin muiden kanssa. Toivottavasti tänään päivä sujuu muutenkin hyvin, nimittäin voi kiehahtaa hyvin helposti, jos jotain kävis.
Vauva riehui siihen malliin viime yönä ettei kukaan muukaan nukkunut. Vauva ei todellakaan oo kiinnittynyt tai rauhoittumassa synnytystä varten. Potki niin kovaa että välillä kuului ihme poksahduksia, ilmeisesti kalvot paukkui.. Siinä oli sitten kiva yrittää nukkua kun ajatteli et kohta ne vedet räjähtää ympärinsä, samalla kun iskuja sateli joka suuntaan...
Tää päivä taitaa taas mennä vaihdellen vi*utuksen, masennuksen ja tylsistymisen merkeissä. Hurraa.
Tää päivä taitaa taas mennä vaihdellen vi*utuksen, masennuksen ja tylsistymisen merkeissä. Hurraa.
Oli kai eilen sit aika rankka päivä henkisesti makoilla yksikseen siellä tipassa.. Yllätyksekseni tuleva isi tuli sitten hakemaan minua suoraan sieltä synnäriltä, käveli ovesta sisään ja siinä vaiheessa aukesi itkuhanat vaikkei siihen mitään aihetta ollutkaan. Eilinen loppuilta menikin sitten itkiessä, oli jotenkin ihan supersurkea olo ja sitten mietti miten hirmuisen pieni kirppu tuolta on tulossa, ja onko sillä kaikki hyvin jos joutuu hirveen niukassa lapsivedessä lillumaan...
Illalla simahdin jo ysin jälkeen, mutta yö olikin sitten todella pätkittäistä unta, orastavaa flunssanpoikasta ja kurkku sikakipeä koko yön ja vähän väliä heräilin. Tänään onkin sitten oikein super"hehkeä" olo, jippii.
Illalla simahdin jo ysin jälkeen, mutta yö olikin sitten todella pätkittäistä unta, orastavaa flunssanpoikasta ja kurkku sikakipeä koko yön ja vähän väliä heräilin. Tänään onkin sitten oikein super"hehkeä" olo, jippii.
Murmeliini90
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Miksei mulle voi tulla niitä pahuksen supistuksia mistään!!!! Ku kaikessa rajummassa toiminnassa on "tuoteselostuksena" loppuraskaudessa, että voi aiheuttaa supistuksia. No kun ei aiheuta. Nyt on siivottu hiki päässä, venytelty ja kyykätty, lenkkeilty, heiluteltu lakanoita jne jne ja ei mitään, muutama vihlaisu. Oon niin kypsä! Mä haluun jo suunnitella ja sopia asioita eteenpäin ilman jättikokoista kysymysmerkkiä. Ja haluun päästä pois kotoo. Mun porukat tulee sunnuntaina meille "kattoon vauvaa", koululaisella loma, eikä voi kauheena siirrellä. Tän päivää oon itkeny, ettei ne varmaan ehdi nähdä koko ihmistä, kun aikaisintaan keskiviikkona kai käynnistetään ja kuka tietää kauanko siinä menee ja vaikka ehtiskin viikon = loman loppuun mennessä syntyä, ei ehkä päästäis sairaalasta kotiin ja sairaalaan ei saa tulla katsoon. Sit olis ihan turhaa koko kaukaa tuleminen!!! Tai sit tää päättää syntyä huomenna päivällä, kun mies lähtee aamulla aikaisin työn puolesta koulutukseen toiselle paikkakunnalle kimppakyydillä ja pääsee vasta illalla kotiin.. Kai nyt jotenkin pääsisin sairaalaan, mutta olisin yksin ja pahimmassa tapauksessa mies missais kokonaan esikoisen syntymän..
Oon aikas negatiivinen nyt, tää tekee mut hulluksi..! Rv 40+LIIKAA!
En ikinä kuvitellut, että menis näin reippaasti yli. ~.~
LISÄKSI vaavi ei oo tänään liikuskellu just yhtään, liikelaskennan puitteissa joo, mut silloinkin oon tökkinyt sitä ja vastauksena vähän pyllyn pyöritystä. No ehkä sitä jossain toisessa mielentilassa vois pitää hyvänäkin merkkinä, valmistautuu synnytykseen? Ja vielä suunnattoman karsee kutina on palannut vatsaan ja nyt ei auta geelikään. Plus alavatsasta näytän värivikaiselta tiikeriltä kun raskausarvet aka battle scars triplaantui määrältään, kooltaan ja väriltään. Se hyöty siitä rasvaamisesta...
Wc:ssä käynti on outoa kiemurtelua ja yhtä tuskaa pukamien ja kaikkea panttaavan ja painavan toukan pään vuoksi. Silti siellä pitää juosta ihan koko ajan kun on uus hätä jo pönttöä vetäessä.
Jatketaan listaa sillä, että tässä residenssissä nukkumisrytmi on kuin orkesterin soittama Saarenmaan valssi, jonka tahdissa tää mamma rummuttaa Säkkijärven polkkaa. Ei wörki. Ja niin väsynyt oon, että nukun ainakin yhteen asti iltapäivällä paitsi vessaheräämiset ja kärsin päänsärystä ja stressistä. Ja naama ja selkä kukkii kuin varhaismurrosiässä.. Stressi ei ainakaan auta.
Tällä ipanalla on aamuun klo 6.15 asti aikaa ilmoittaa, aikooko se syntyä huomenna. Sit on parasta jäädä sisään, ihan sama vaikka ikuisuudeks.
Mä EN ALA!
Oon aikas negatiivinen nyt, tää tekee mut hulluksi..! Rv 40+LIIKAA!
En ikinä kuvitellut, että menis näin reippaasti yli. ~.~
LISÄKSI vaavi ei oo tänään liikuskellu just yhtään, liikelaskennan puitteissa joo, mut silloinkin oon tökkinyt sitä ja vastauksena vähän pyllyn pyöritystä. No ehkä sitä jossain toisessa mielentilassa vois pitää hyvänäkin merkkinä, valmistautuu synnytykseen? Ja vielä suunnattoman karsee kutina on palannut vatsaan ja nyt ei auta geelikään. Plus alavatsasta näytän värivikaiselta tiikeriltä kun raskausarvet aka battle scars triplaantui määrältään, kooltaan ja väriltään. Se hyöty siitä rasvaamisesta...
Wc:ssä käynti on outoa kiemurtelua ja yhtä tuskaa pukamien ja kaikkea panttaavan ja painavan toukan pään vuoksi. Silti siellä pitää juosta ihan koko ajan kun on uus hätä jo pönttöä vetäessä.Jatketaan listaa sillä, että tässä residenssissä nukkumisrytmi on kuin orkesterin soittama Saarenmaan valssi, jonka tahdissa tää mamma rummuttaa Säkkijärven polkkaa. Ei wörki. Ja niin väsynyt oon, että nukun ainakin yhteen asti iltapäivällä paitsi vessaheräämiset ja kärsin päänsärystä ja stressistä. Ja naama ja selkä kukkii kuin varhaismurrosiässä.. Stressi ei ainakaan auta.
Tällä ipanalla on aamuun klo 6.15 asti aikaa ilmoittaa, aikooko se syntyä huomenna. Sit on parasta jäädä sisään, ihan sama vaikka ikuisuudeks.
Mä EN ALA!
Muokattu viimeksi: