Valitusketju

Voi hitto, kylläpä ärsyttää puolestasi Latteäiti! :mad: Mietin, että kyse ei välttämättä ole siitä etteikö sua olisi haluttu töihin, vaan voi olla myös sitä, että esim. tunsivat valitun henkilön hyvin tai olivat jopa jo etukäteen päättäneet, että hän saa paikan mutta haku jouduttiin muodollisista syistä laittamaan auki. Mutta niin tai näin, todella kurjaa toimintaa. Eikä todellakaan eka kerta, kun näitä tapauksia tulee vastaan...

Itse hain ennen raskautta silloin tällöin uusia töitä, jos mielenkiintoisia hommia tuli vastaan, ja kyllä sen huomasi, että kolmenkympin kieppeillä olevan naisen palkkaamista pidetään melkoisena riskinä. Lapsista tai lastenhankkimissuunnitelmistahan ei saa edes työhaastattelussa kysyä, mutta kummasti vaan en muista yhtään haastattelua, missä ei olisi asiaa jotain kiertotietä pitkin koitettu selvittää :mad:
 
Nähtävästi tätä paskaa sataa tällä viikolla niskaan ihan kunnolla. Mun piti toimittaa verokortti pienen pientä kerho-ohjaajan palkkaani varten. Mielestäni olin tallentanut sen koneelle, kun miehen kanssa tehtiin mulle muutosverokortti aikaisemmin tänä vuonna, mutta koneelle olikin mennyt vahingossa väärä verokortti. Syystä tai toisesta en pystynytkään enää printtaamaan verokorttia, vaan uuden saamiseksi jouduin menemään verotoimistoon. Sekin ärsytti vähän, koska olisi todellakin ollut myös muuta tekemistä, mutta luulin kuitenkin, että saan asian aika nopeasti hoidettua, koska tulot oli selvillä ja oltiin laskettu ne oikein silloin aikaisemmin, kyse oli oikeastaan vaan siitä, että konkreettisia kortteja olisi pitänyt olla yksi enemmän. Paitsi että verotoimistossa kävikin ilmi, että oltiin kämmätty sellainen juttu, että oltiin otettu mulle verokortti palkkaa varten, kun olisi pitänyt olla etuutta varten. Kuulemma palkkaa ja etuutta verotetaan eri tavalla. No, minä olen ollut tähän astisen elämäni opintoaikaa ja muutamia lyhyitä työttömyysjaksoja lukuunottamatta palkansaaja, enkä ollut kuullutkaan moisesta, enkä siksi ollut tota tajunnut.

Virkailija sitten laski mun tuloja, neiti alkoi olla väsynyt ja itkeskeli, virkailija pudistelee päätään ja hokee että ei, ei, ei tämä nyt näin voi mennä. Minä siihen että miten ei voi mennä? "No tää antaisi sulle loppuvuoden prosentiksi 55%". :eek: No mullahan iski ihan totaalipaniikki, kun laskin mielessäni, että jos kotihoidon tuesta menee 55% veroa niin mitä siitä enää jää. Ja kun olin väsynyt ja vauva itki ja oli pakko kaivaa omien talvivaatteiden alta tissi esiin, niin pääsi sitten itsellänikin itku. Kun tää tuilla eläminen on jo nyt aika tiukkaa ja kaikki tulot pitää laskea, ja jos sitten pitäisi maksaa 55% veroja niin rehellisesti sanoen ei ehkä pärjättäisi. Niin että siinä vetäisin sitten vettä rättiin tuntemattoman verovirkailijan edessä ihan kunnolla, kun tuli varmaan noi työnhakukaunatkin siinä pintaan... :oops: No, se sitten käski pyytää Kelalta tarkat tiedot tän vuoden maksetuista tuista ja veroista, samoin työttömyyskassasta, ja tulla uudestaan käymään. Ja sitten sain asian järjestettyä ja loppuvuoden prosentiksi tuli vähän kohtuullisempi 29%. Mutta pari tuntia meni aika kovassa paniikissa, ja rehellisesti sanoen olisin ihan onnellinen, jos tämä päivä pyyhkiytyisi pois.
 
Ööö, nyt on latteäiti pakko kysyä, miksi prosenttisi on edes 29%? :eek: Tai siis, että millä perusteella tuo on laskettu?

Olet siis saanut kesään saakka äitiyspäivärahaa ja mitä sen jälkeen?
 
Ansiosidonnaista työttömyyskorvausta ja kotihoidontukea. Mun mielestä toi on kanssa aika kova prosentti, saan tällä hetkellä kaiken kaikkiaan noin tonnin kuussa vähemmän kuin töissä ollessa ja silti veroprosentti on kymmenen prosenttia isompi... o_O Ja kuitenkin Kela on maksanut verot ihan oikein sen mukaan, mitä verottaja on itse sinne ilmoittanut ja sen jälkeen olen saanut ansiosidonnaista kahtena kuukautena, ja siitä on mennyt 20%, niin itse olin siinä uskossa että olen maksanut veroja paremminkin liikaa kuin liian vähän ja siksi se 55% järkytti aika pahasti ja veroprosentin nosto noin ylipäätänsä. Mutta kait ne siellä tietää... :confused:
 
Joo ja sitten mun Aku Ankka -viikkohan vaan jatkuu. Tänään sain viimeinkin kiinni sen kuntatuesta vastaavan naisen, ja paljastui etten saa kuntalisää, koska saan ansiosidonnaista. Prkl! :smiley-angry019 Mä jotenkin aina luulin, että jos on lapsia, niin noita tukia saa enemmän ja asioita helpotetaan, mutta nyt tuntuu että kaikki tehdään vaikeaksi eikä mitään saa. Kaikesta tulee vastaan joku pykälä, millä jotain voidaan evätä.

Ja bonuksena vielä mies yön yli työmatkalla, itsellä kurkku kipeä ja vauva nukkui vaan tunnin päikkärit (joka aika meni siivoamiseen ja siihen kuntatuen naiselle soittamiseen). En ihan heti muista milloin viimeksi on ollut näin huono viikko. :sad001 Yritän ajatella positiivisesti, että on kuitenkin parempi olla työtön kuin lapseton, mutta jotenkin tää viikko on vienyt musta mehut kokonaan.
 
Sillä lähinnä kysyin, kun itselläni tuloina yrityksen tulot ja kotihoidontuki, eli saan noin puolitoista tonnia kuussa ja prosenttini on 6%. On käyty oikein verotoimistossa varmistamassa, että on ok. Voi tietysti johtua siitä, että sain äitiyspäivärahaa minimin, että vuositulot kokonaisuudessaan eivät ole kovin suuret ja prosentin voi pitää noi pienenä, mutta tuo 29% kuulosti melko karulta..

Ja joudun nyt varmaan saunan taakse, kun tämän tänne julkisesti kirjoitan, mutta olin viikon tuuraamassa vanhassa duunissani esimiestä ja kävin sitä vasten verotoimistossa pyytämässä verokorttia, mutta sanoivat, etteivät suostu sitä antamaan, vaan kaikki menee etuuskortilla :o No, hiukan olivat palkanlaskennassa tuolla entisessä työpaikassani ihmetelleet, mutta maksoivat kiltisti viikon esimiesliksan etuusprosenttini mukaisesti.. Mua suoraan sanottuna välillä vituttaa tää meidän paikkakunnan "asiantuntijoiden" määrä. En edes aloita te-toimisto käynnistäni parin vuoden takaa, mutta sen verran sanottakoon, että heidän "tietämyksensä" vuoksi äitiyspäivärahani oli n. 3000 euron sijaan sen minimin :mad:
 
No nähtävästi siellä on jos jonkinmoista neuvojaa... Koska mulle just selitettiin että etuus ja palkka verotetaan eri tavalla, ja etuudessa on suurempi prosentti, koska siitä ei mene työttömyysmaksuja. Eli mun käsittääkseni jos sun palkkatyö on maksettu etuusverotuksena, niin siitä ei ole mennyt työttömyysmaksuja? Humanisti ei nyt taida pysyä verottajan logiikan kanssa kärryillä... o_O
 
Niin ja vielä, mä saan siis suunnilleen saman verran kuussa kuin Saria, ja maksan veroa 23 prosenttia enemmän... Joo mulla oli ihan ok äitiyspäiväraha, kun meni tulojen mukaan, mutta ei se nyt mikään jättisuuri ollut, taisi olla aika sama kuukausitulo kuin nytkin. En nyt kyllä seuraa yhtään...o_Oo_Oo_O
 
No ensi jouluun alussa joku nauraa sitten paskamaista naurua ja samalla joku paskoo housuunsa hiukan isomman laskun tullessa :grin
 
Mulla on veroprosentti loppuvuodelle 9,5 O.o tosin, oon varmaan tienannu puolet vähemmän ku te. Saa nähdä mihin säfääreihin sitte pomppaa ku vuodenvaihteen jälkeen täytyy tilata uus :D kyllä voi ens vuonna naurattaa kun tulee palautukset, terveisin 88km per päivä ku on töitä... :D
 
No kyllä se ehkä sitten vuoden päästä ilahduttaa, mutta toivoisin kuitenkin, että siihen mennessä olisin löytänyt töitä, eli kyllä tarviisin niitä rahoja enemmän nyt.
 
Ok, siis minusta on aivan ihanaa, miten poika on nykyisin niin reipas, katsoo vastaantulijoita silmiin, hymyilee, jopa nauraa, vilkuttaa (yhdella kadella tai molemmilla) ihmisille ja on aivan mahtavaa, miten ihmiset huomioivat pikkulapsia. Kertaakaan emme tee vauvulenkkia ilman etta poika olisi saanut huomiota joltain vastaantulijalta. Jotenkin poika oikein etsii ihmisten huomiota nykyaan.

Toki tassakin on eronsa, esim. keskustan ruuhkissa ihmisest hadin tuskin katsovat eteensa tai jossain ruuhkabussissa joku saataa mulkoilla ilkeesti tilaa vievia rattaita... Mutta noin yleensa ihmiset huomioivat lapsia tosi hyvin!

Nyt mua on kuitenkin alkanut sapettaa, silla heti kun ilmat viileni, niin flunssaa on joka paikassa. Joka puolella on yskivia, kohisevia ihmisia, nenan niistelya jne. ja kaikki on pojan kimpussa!
Esimerkiksi eilinen: Kavimme apteekissa. Toinen apteekin tadeista oikein rynni pojan luo sanoen "ma syon kaikki vauvat" ja juoksi tiskin takaa hipeloimaan poikaa. Toinen peri minulta ostokset ja tuli sitten myos hipeloimaan pojan kasvoja ja kasia ja kyselivat kaikenlaista, joko se kavelee jne.
Sitten menimme ruokakauppaan. Kassalla edessamme oleva rouva jutteli pojalle kovasti ja hipeloi pojan tukkaa. Huomasin, etta hanella oli nuha. Sitten kassalla oleva mies pelleili pojan kanssa koko ajan. Meidan ostoksen jalkeen han lahti pois paikaltaan ja sulki kassan. Poistuessaan han tervehti kasipaivaa pojan kanssa. Kuitenkin han oli varmaan siina jo aika pitkan tovin kasitellyt rahoja paljain kasin...
Ja sitten kun tulimme kotiin, niin saimme viela kimppuumme naapurin rouvan, joka on yskinyt varmaan viimeisen kuukauden. Ja talla rouvalla on omituinen tapa puristella poikaa poskista ja kertoa joka kerta, miten paksut posket ovat... Aika arsyttavaa oikeastaan.

Siis ma en ole mikaan hienohelma, jota hairitsee ihmisten koskettelu, mutta jotenkin huolestuttaa, ettei poika vain saisi flunssaa. Tai luultavasti se sen sielta tarhasta saa, jos on saadakseen. Tuntuu vaan silta, etta joka puolella on krohisevia ja nuhaisia ihmisia, jotka ovat pojan kimpussa. Tai siis useinmiten ihmiset vain hymyilevat, vilkuttavat tai juttelevat pojalle, mutta aina on niitakin, jotka tulevat koskettelemaan.

Meilla on muutaman viikon kuluttua 1-v. neuvola ja ma ajattelin kysya, onko olemassa jotain influenssarokotetta noin pienelle. Toki pojalle on annettu kaikki mahdolliset rokotteet, myos vapaaehtoiset rota-rokotteet jne. Mutta jos niiden lisaksi olisi viela jotain kausi-influenssarokotetta, josta me vanhemmat emme ole tietoisia ???
Ma en yhtaan tieda, miten taalla menee nuo systeemit ja annetaanko niita noin pienille...
 
Suomessa ainakin meidän neuvolakortin rokotusohjelman mukaan lapsille 6-36 kk suositellaan kausi-influenssarokotetta.

Minä en oikein ymmärrä tuota, että pitää tulla koskettelemaan naamaa tai yleensäkään ihan nenän eteen pällistelemään. Voihan sitä lapsia(kin) ihailla vaikka ihan metrin päästä. Itse olen aina pyytänyt kauemmas, jos joku on mennyt neitiä pällistelemään ihan naamalle.
 
Meillä on yks venäläinen ystävä, jolla on aina ääääretön pilvi hajusteita leijumassa yllä ja se tulee höpöttään tytölle ja ottaan sitä syliin ja vähintäänkin hiplaileen. Sit tyttö haisee sen jälkeen itsekin ihan hajuvedelle.. Ja mulla on vielä suhteellisen ärhäkkä hajusteallergia, en voi käyttää ees hajustettuja dödöjä, niin kiva sit kun on ihan silmät turvoksissa oman lapsensa takia. -.-

Mikä siinä onkin, että vieraatkin ihmiset tarttuu lapsen käteen "kun se yrittää sanoo käsipäivää". No huhhuh.

Tuon ikäiselle kun ei voi ees käsidesiä laittaa ja ne kädet on ihan sekunnissa suussa. :(
Onneks meillä on selvitty vaan kahdella flunssalla koko elämä, mut siinäkin on enemmän kuin tarpeeks. -.-'
 
Meillä ainakin annetaan kausi-influenssarokote koko perheelle. Vähän harmittaa, kun Helsingissä pienten lasten vanhemmat olisivat saaneet sen ilmaiseksi neuvolassa, täällä en tiedä. Minä saan ilmaiseksi astman takia, vauva siksi että on vauva, mutta mies saattaa joutua maksamaan sen. Mutta otetaan joka tapauksessa, ollaan molemmat otettu joka vuosi just siksi kun minä kuulun riskiryhmään.
 
Apua, eli kaikki muutkin vauvataaperot saavat kausi-influenssarokotteen! Kyllahan mekin nyt sellainen tarvitaan asap! En edes tieda, minka niminen rokote on kyseessa, mutta ihan varmasti otamme asian esille neuvolakontrollissa, kunhan sinne saakka nyt oltaisiin terveina... o_O
 
Littlered, Suomessa kausi-influenssarokotteet tulevat saataville siinä loka-marraskuun taitteessa, luulen, että muualla Euroopassa aika sama juttu, kun ne kuitenkin ovat kansainvälisten firmojen valmisteita ja tehdään aina ns. täsmätuotteeksi kuluvalle kaudelle.

Mulle tarjottiin viime vuonna vielä LA:n jälkeen mahdollisuutta ottaa rokote (pikkuvauvahan ei sitä saa, mutta ilmeisesti viimeisilläänkin raskaana oleva sen voi ottaa ja sanottiin, että se mahdollisesti suojaisi sikiötä). En ottanut, koska vaikka riski sivuvaikutuksista on pieni, ei ajatus kuumeesta synnytyksessä oikein houkuttanut. No, sen sain joka tapauksessa mutta luojan kiitos ei ollut influenssaa kaupan päälle.
 
Nyt pojalla on sitten nuha. Ei kuumetta, mutta muuten kiukkuinen. Nenatipat ja nenafriida onneksi ovat tallella viime talvelta, vaikka ei niita silloin kovin paljon edes tarvittu...

Mies oli laittanut tanaan pojalle tarhaan pyjamahousut jalkaan. Ei kuulemma erota pyjamahousuja tavallisista puuvillahousuista. :eek: Poika ei varmaan itse piittaa tuon taivaallista mimmoset housut silla on jalassa, mutta kylla ma haluan pitaa sen rajan. Pyjamat ovat omaa kotia, omaa sankya ja nukkumista varten, nuff said. :confused:
 
Pakko vähän avautua, kun lyhyen ajan sisään on tapahtunut niin paljon. Joskus aiemmin kerroin toisessa ketjussa, että mummoni kuoli. No, viikkoa myöhemmin kuoli toinenkin mummoni ja tämä jälkimmäinen hieman yllättäen, joskin hänkin oli yli yhdeksänkymppinen ja alkoi olla siinä ja siinä, että pärjääkö kotonaan edes kotihoidon ja aktiivisen jälkikasvun avulla. No, sitten oli se työpaikkafirmani myynti (josta varmaan myös joskus jo kerroin), se ei ihan välttämättä tarkoita työpaikan menoa mutta en ihan hirveän toiveikas ole siitä asiasta. Ja sitten liukastuin lomalla portaissa ja muuten selvisin ihan säikähdyksellä, mutta pikkusormeni taitaa olla murtunut :( Ja tänään vielä hajosi pesukone, ja posautti puolet talon sähköistä mennessään (kaikki siitä koituva säätö on tarina erikseen, mutta juuri nyt olen tosi tyytyväinen, että sain netin viriteltyä toimivaksi ja jääkaapin jatkojohdoilla toiseen pistorasiaan kiinni). Sähköt eivät mene minun piikkiini, mutta pesukoneesta tuskin enää on eläjäksi, eli sellainen joudutaan kotihoidontuella ostamaan. Ja toki meillä on nyt kaikki asuntokuviotkin sun muut jäissä, kun hoitovapaalla ei ihan hirveästi kerry uutta säästöä kassaan ja vaikka meidän budjettiin sopiva paikka jostain löytyisi, ei tuon työtilanteen takia juuri nyt uskalla ottaa lainaa...

Voisihan sitä elämässä paljon pahempiankin asioita tapahtua, meillä on sinänsä perheenä kaikki tosi hyvin, olemme terveitä, mun ja miehen parisuhde kunnossa ja poika aivan ihana. Mutta kun nämä huonot jutut ovat nyt tapahtuneet niin lyhyellä aikavälillä, alkaa vähän hirvittää, että onko nurkan takana odottamassa jotain pahempaakin :eek:
 
Niin ja sitten vielä tämmöinen pienempi valitus päälle: miehelle on pian tulossa työmatka maahan, jossa asuin muutaman vuoden nuorempana. Nyt en ole useampaan vuoteen päässyt käymään paikan päällä, joten oltiin vähän suunniteltu, että katsottaisiin jotkut kohtuuhintaiset lennot minulle ja pojallekin ja vietettäisiin samalla pitkä viikonloppu kavereita moikkaamassa, kun mies saisi oman matkansa "ilmaiseksi". No, arvatkaapa, nieleekö se uusi pesukone nyt tuon matkabudjetin? :mad:

Ja joo, tää oli tosi first world problem, mutta vähän se silti ärsyttää :/
 
Takaisin
Top