Voi huokaus millainen päivä taas. Meidän neiti on nyt alkanut vihata kaikki vaunuja ja rattaita, itku tulee jo vaunut nähdessä. Manducassa viihtyy hyvin, ja kauppareissu menee siinä hienosti, mutta noi päikkärit ovat edelleen ongelma.
Sivujuonteena kerron, että ostin eilen housuvaippoja, koska vaipanvaihto hoitopöydällä ei enää tahdo onnistua, kun neiti haluaa kontata siinä.
No eilen laitettiin yöksi housuvaippa, ja herätys olikin sitten klo 6.30 (normaalisti 7.30-8.00) koska se housuvaippa oli ilmeisesti imuteholtaan huomattavasti heikompi, vaippa oli ihan märkä eikä ollut imenyt vikaa pissaa ollenkaan, ja siihen taidettiin herätä. En tiedä johtuiko mallista vai merkistä, meillä on käytetty Liberoa, housuvaippa oli Pampersia.
No lyhyesti sanottuna neitiä ei meinannut saada päiväunille millään. Aamulla sain nukkumaan peräti 20 min (normaalisti n. tunti), kerkesin hätäisesti syödä aamiaisen. Venytin päiväunia, kunnes aloitin nukuttamisen klo 12.45, neiti nukahti (omaan sänkyynsä!
) klo 13.30 huudettuaan täyttä huutoa 45 minuuttia.
Kun lopulta pääsin tekemään itselleni ruuan yms. hengähtämään hetken oli ihan epätoivoinen olo. Vähän niinkuin herne sanoi, että väsymys saa aikaan sen, että pienet asiat alkaa tuntumaan suurilta. Mies on työmatkalla huomiseen asti, ja mietin että 48 h tätä yksin, en jaksa mitenkään. Ja tuleeko tää koko kesä olemaan tätä. Haluaisin mieluummin töihin, mutta saanko ikinä töitä. Stressasin raha-asioista jne. jne.
No, lopulta neiti nukkui ruhtinaalliset 3,5 tuntia, ja minäkin kaksi!
Elämä alkaa tuntua vähän paremmalta, ja näen taas asioita ihan positiivisessa valossa. Peruutin pari lehtitilausta, joka auttaa raha-asioissa. Puhuin miehen kanssa, mikä myös rauhoitti. Kaveri tuli meille töiden jälkeen, ja sain seuraa. Mutta silti en odota huomista erityisen innokkaasti, paitsi jos olisi sateinen päivä...