Tänään annoin ihan hyvällä väsymykselle periksi: olen kasvatellut juuria sohvaan, tuijottanut telkkaria ja hoitanut muuttoon liittyviä asioita puhelimessa, vaikka ulkona olisi ihana ulkoilusää ja pitäisi kierrellä marketteja haalimassa muuttolaatikoita, ja kotonakin voisi jo pakkailla eilen haettuja laatikoita täyteen... Mutta luotan siihen, että jos tänään nautin laiskottelusta, huomenna tai viimeistään sunnuntaiaamuna on jo vimma alkaa tehdä jotain hyödyllistä. Ja alkuviikolla onkin sitten jo pakko.
Öisin on välillä särkenyt päätä ja ollut muutenkin huono olo, mutta aina se on mennyt itsekseen ohi. Ehkä pitäisi edes vähän alkaa varoa sitä selällään nukkumista. Onneksi mulla ei ole ketään raportoimassa, kuorsaanko vai en, ja varmaan menisi hermot jos pitäisi jakaa sänky jonkun kanssa, kun nukkuminen on ollut viime aikoina aika levotonta. Onneksi saa nukkua aamuisin niin pitkään kuin unta riittää -- viime aikoina 10--11 tuntia yössä.