Madien poika saanut aivan todella ihanan nimen, onnittelut! :) Ja hienosti siellä poika kasvaa, meillä Emilia oli 5320g 2kk neuvolassa. Niklaksen pottatreenit kuulostaa hienolta myöskin, meilläkin Aleksi on jo edistynyt siinä pottailussa, lähen joka kerta tulee pissa pottaan ja kun kakka on tulossa, juoksutetaan poika potalle ja sinnehän se sit tulee. Mieluiten kyllä tekisi vaippaan, ei malttaisi mennä potalle. :D Meilläkin ajatuksena Eemin tavoin pitää Aleksia ilman vaippaa päivällä ja onneksi kesä on tulossa kun voi ulkonakin olla ilman jos on hellettä.
Heiskulle onnittelut poikalupauksesta. Ja toivottavasti tuo istukka ei aiheuta enempää huolta. Mut hyvillä mielin voit kyllä olla kun kerta vuotoja ei ole tullut ollenkaan.
Dessa, siis miten säkin jo olet niin pitkällä raskaudessa että 10 viikkoo jäljellä... Aika menee kyllä todella nopeasti!! Ja muuten, mullakin tää tyttö oli todella paljon vilkkaampi masussa kuin poika. Jos ensin ois tullu tyttö ja sen jälkeen poika ja olisi liikkunut yhtä vähän kuin esikoinen silloin, olisin ihan huolesta kankeana :D Mut esikoista kun odotin, en osannut murehtia vähistä liikkeistä. Eikä tuo kyllä enää pidä paikkaansa :D
Eemi, mä tosiaan rupesin kans noita ruokia miettimään kun yöt meni katkonaisiksi sen jälkeen kun kääntyily alkoi. No, toissailtana lämmitin vellipullon mutta eihän Emilia sitä huolinutkaan. Ja eilenkin kävin äitin apuna sen muutossa, isukki soitti parin tunnin päästä että "tuohan se utare kotiin kun ei tyttö huoli pulloa" :D Eli suunnitelmat meni kyl ihan uusiks, ompa kiva suunnitella mitään menoja itselle kun ei tytölle pullo kelpaa.
Meidän vauva arki menee ihan mukavasti. Miro on aivan yber suloinen ja ihana vauva. Edelleen Siinan kanssa menee hermot. Ei välttämättä mihinkään jäynään tai pahan tekemiseen tai totelemattomuuteen vaan siihen et se rääkyy. Niinku kerroin aiemminkin. Se on ihan mahotonta se rääkyminen. Joskus aamuisin kun Miro herä ennen niin aattelee et voi kun se nukkis kauan ku ei jaksa sitä ku se pirun rääkyminen alkaa jo ku se avaa silmänsä. En mää tiiä mitä sen kans tekee. olen kokeillu hyysätä, olen kokeillu olla ihan kokonaan huomioimatta koko itkemistä tai kaikkee siltä väliltä. Mut mikään ei tunnu auttavan. En tiä auttaako se sit joskus ku se sais kunnolla auki tuon sanaisen arkkunsa ja oppis kertomaan mikä vituttaa. Mut siis useinkaan mä en ees voi arvata miks se rääkyy. On meillä onneksi kuitenkin päivittäin niitä ihaniakin hetkiä ja osaa sekin olla ihana ja suloinen ja kaikkee sellasta mut aika paljon menee energiaa tuohon huutoon ja kun se alkaa niin niskavillat nousee mulla pystyyn jo heti alusta.
Tää teksti on kopioitu Eemin tekstistä koska tää kuvaa niin hyvin meidän arkea tällä hetkellä.
Emilia on siis myös aivan ihana ja suloinen vauva, on kyllä täysin vallottanu äitin ja iskän sydämet. Aleksikin on ihana mutta se ihme rääkyminen on todella raastavaa. Ja monesti itsekin aamulla miettinyt että nuku nyt edes puoli tuntia vielä, en oo valmis vielä uuteen "huonoon" päivään. Tilanne on kyllä ehkä hieman rauhottunu, ei ihan joka asiaan aloita sitä rääkymistä enkä tiedä miten se meni ohi, kai me ei piitattu sitä tai välillä laitettiin omaan huoneeseen, mä monesti selitin ettei ymmärretä tollasta huutoo jne.. Mut tilanne on edelleen päällä, ei se rääkyminen oo kokonaan loppunu.
Aamu81, joskus mainitsit miehesi vauvakuumeesta? Onko teillä suunnitelmissa pojalle sisarusta? Anteeksi uteluni.
Ja ehkä näistä aktiivisista elokuisista kaikki melkein taitaa olla uudelleen raskaana joten tää on aktiivisempi. :)