Ultrakuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tuulia
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Täydellinen pieni pötkylähän siellä vilkutteli ja pyllötti niin kuin olisi laskenut pyllymäkeä. Yhdessä kohtaa suu auki möllötti kans, sai kyllä nauraa ihan urakalla sille :) pitkään kateltiin, ultrattiin päältä ja sisältä. Kaikki nyt nähtävissä olevat rakenteet oli kunnossa. Niskaturvotus 1,5 eli ok, kun 3 yläraja. Ultran jälkeen käytiin miehen ja esikoisen kanssa lounaalla juhlimassa. On kyllä mahtava fiilis tulla toistamiseen äidiksi pienelle!!!!! :grin
 
Onko täällä yhtään neulakammosta?[emoji3] siis mä pelkään neuloja ylikaiken ja täsä joku päivä pitäs verikokeet käydä ottamassa :( onko mitää niksejä millä sais tän neulakammon poies [emoji3]
 
Ultrassa käyty ja kaikki oli hyvin! Siellä se pieni potki hirmu vauhtia ja istui jalat ristissä. Kätilö oli aivan ihana kuka ultrasi, selitti kaiken näkemänsä ja näytti todella tarkasti mm. jalkaterät, pienet kehittyvät sormenpäät ym. Ultrasi 50min, joten pitkän aikaa saatiin ihastella pikkuista. ❤️ Sydänäänet kuunneltiin myös ja kaikki näytti hyvältä. Niskaturvotus katsottiin kahteen otteeseen, toisella kertaa näytti 1.4mm ja toisella kertaa 1.1mm. Saatiin ultran yhteydessä laskenta onko poikkeavuuksia tai riskiä mm. Downin syndroomaan, ja luvut oli niin matalat että kaikki kunnossa. :) Ensi viikolla mennään uudestaan ultraan kun napanuoran lähtökohtaa ei saatu ultrattua, pikkuinen nukahti niin syvästi ettei enää oikeasta kuvakulmasta saatu tutkittua.
 
Onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista! Ite en tainnu tänne puolelle ees kommentoida, viime maanantaina kävin itsekin ja siellä kaikki hyvin :)

Kyffiii: ite oon ollu tosi pahasti neulakammoinen, mulla auttoi itsesuggestio. Aloitin kun tajusin odottavani esikoista ja luulin, että raskausaika on täynnänsä kaikenlaisia verikokeita, vaikka eihän niitä sit niin paljoo ollutkaan.. :grin

googlettamalla löytää varmasti lisää tietoa, mutta ite käytin hyvin yksinkertaista taktiikkaa: kävin tilannetta mielessäni läpi, ja aina kävin tilanteen loppuun asti, eli että se tilanne oli ohi. kävin läpi ja uskottelin itselleni että mitään pahaa ei tapahdu, ja nopeasti se on ohi. ja että oikeasti se ei edes satu ja vaikka vähän sattuisi niin ihan pienen hetken vain, ja kohta on ohi. en osaa oikein paremmin selittää, mutta mulla se kyllä helpotti. Kävin sen siis monesti päässäni läpi ja niin, että siitä ei tule ahdistusta. En tuu toki koskaan innokas verikokeissa juoksija olemaan enkä pysty katsomaan kun pistetään, mut enää en stressaa niitä tilanteita enkä hyperventiloi lähelle pyörtymistä :p
 
Mää olin aikanaan neulakammoinen, mutta siihen auttanu lähinnä se että oon joutunu 2013 vuodesta eteenpäin käymään niin monta verikoetta otattamassa että enää se ei tunnu niin pahalta. En toki vieläkään voi kattoa ku koetta otetaan. Tarpeeksi monta koetta kun on otettu ja huomaa että 90% pistäjistä osaa sen homman niin hyvin että se ei satu ni ei tartte
pelätä... 1krt 10stä saattaa nipistää ja sillon tulee pikkumustelmaki..
 
Mä en oo ees kirjottanu kun en kaipaa mitään sympatiaa mutta kerron nyt että tänään tyhjennetty kohtu kkm jäljiltä. Hyvää jatkoa <3

äippäx4, pidä sun ihana asenne, siitä pitää ottaa itekkin oppia :)
 
Susanne:( itku tuli, voimia[emoji173]️
Toivotaan että teille vielä se vauva tulee, pidä positiivisuus yllä! Se kantaan mustien pilvien yli[emoji173]️
 
Takaisin
Top