Ultrakuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Sukey
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ensi viikolla ois ultra!! Odotan niin kovin että tiedän kaiken olevan kunnossa, vaikka olenkin päässyt toukkaa kurkkimaan jo kahdesti.
 
Huiiih. Viime viikolla oltiin neuvolassa miehen kanssa ja neuvolan täti yritti kuunnella sykettä muttei millään löytänyt sitä. Meinasin kehittää pienen paniikin itselleni vaikka se täti sanoikin, että tässä vaiheessa (silloin 11+2) ei vielä välttämättä mitään kuulukaan. Kai se huomasi mun hätäni ja haki ultrausvälineet, siinä sitten katseltiin kun pikkuinen siellä kohdussa potkiskeli ja huitoi :love7 ja se sykekin löytyi, vaikka ei saatu sitä kuulla.. Mun kohtuni on jotenkin taaksepäin kallellaan.. Nyt 12+0 ja tällä viikolla on sitten se kunnon ultra sairaalassa! :Heartred
 
Ainiin! Se neuvolan täti puheli ultratessaan, että "tässä näkyy pää.. Siinä näkyvät jalat.. Ja siinä KÄSI." Nyt olenkin toistellut miehelleni rasittavuuteen asti, että mitä jos meidän vauvalla onkin vain yksi käsi..? o_O olisihan se neuvolan täti sanonut jos sillä pikkuisella on vain yksi käsi, mutta silti se jäi kummittelemaan..

Muutenkin huolettaa kun minulla on tuo 1-tyypin diabetes ja lääkärit puhuu paljon sikiön mahdollisista epämuodostumista.. Diabeteshoitaja kyllä sanoi edellisviikolla, että hoitotasapaino on niin hyvä ettei mitään hätää ole. Silti olen vähän huolissani..
 
Perjantaina ois np ultra. Toivottavasti nyt sais jo selkeämmän kuvan pikkusesta kun siitä ekassa ultrassa ei vielä tietenkään oikein mitään selvää saanu muuta kuin varmistus siitä että siellä mahassa oikeasti on joku :)
 
Yes mäkin sain ajan ultraan ja se on just ennen mun 30 v. synttäreitä! Mä niin sitä toivoinkin, sillä ajattelin omilla synttäreillä kertoa lopuille läheisille kavereille, kunhan siellä nyt on kaikki vaan hyvin. Ainut vaan, että kyllä vähä huonoon aikaan niin miehelle kuin mulle, koska on keskellä päivää ja oon ottanut vielä vapaaksi miehen kans sen seuraavankin päivän.. että joudun olla töistä pois tunnin ja tässä nyt heti aloin miettiä, pitäiskö esimiehelle kertoa oikea syy poissaololleni vaiko jotain muuta. Miehenkin pitäs jotain selittää..

Voimia jaksamiseen Eriika! Todella ikäviä uutisia, toivottavasti jaksat pian ajatella yrittämistä uudestaan.
 
Muakin mietitytti ensimmäisessä raskaudessa, mitä kerron esimiehelle pienistä poissaoloistani. Mulla on nyt ollut hyvä tuuri ja ajat on osuneet aamuun, joten ei ole ongelmaa. Päätin kertoa ennen ensimmäistä ultraa esimiehelle tilanteesta, koska ajattelin että mikäli tämä menee kesken, se on jo niin suuri että saisin saikkulapun. Koodista näkisi kuitenkin mikä mulla on ollut, joten salailu ei hyödyttäisi mitään. Tuli muuten tosi huojentunut olo kun sai kerrottua sen.
 
Meillä oli tänään np ultra :) Toukalla oli kaikki hyvin ja oli kätilön mukaan ärhäkkä liikkeissään kun asentoa vaihtoi niin nopsasti :D niskapoimun turvotus oli 1,1 mm eli ihan normaali. Niin ja pituutta oli 5,9 cm ja viikkoja vastasi täysin :) täällä siis kaikki hyvin!
 
Itsellä eka ultra, np-ultra siis maanantaina eli 3.3. Sitä odotellessa. Eka neuvolakäynti oli viime viikon maanantaina. Siellä kuunneltiin sydänäänet. Niiden kuuleminen jo vähän helpotti, mutta kyllä tässä malttamattomina ekaa ultraa odotellaan.:)
 
Mua on nyt alkanut jännittää ultra tosi paljon. Hitsi ku pitää olla tälläinen ennakkoon pahinta pelkäävä vaikka siitä ei ole mitään hyötyä. Mutta oon mäkin kyllä tullut siihen tulokseen, että esimiehelle kerron ultraviikolla ja muille sitten synttäripäivänäni töissä, koska niillä on ihan varmasti joku kupliva juoma töiden jälkeen odottamassa. Toiseksi pähkäilin myös, että esimiehen on ehkä parempi tietää ennemmin muita ja tosiaan jos joutuu sairaslomalle niin ei voi oikein salaillakaan. Hankala paikka on kyl ton työpaikan kanssa se, että soppari loppuu toukokuus, sit luvattu on kesäkuu jo töitä, mut kun opetushommissa olen niin sit vasta työt alkais elokuun puolessa välissä, jossa on siis välissä 1kk työttömyys aina, jolloin alkaisi myös äitiysloma, joten kyllä tässä vain työttömänä pitää aloittaa lomailut, joten ehkä ihan reilua kertoa ajoissa, että löytävät uuden tyypin mun tilalle.
 
Tänään oli np-ultra ja hyviä uutisia tuli, siellä pieni polski vimmatusti. Kaikki oli hyvin, myös seulan tulokset hyvät. Vastasi viikoja joten LA 11.9 säilyy. Kuvatkin on todella hyvät ja kaikki mitat saatiin, vähän ylimmääräisiäkin :) Nyt on iso kivi toistaiseksi pudonnut sydämeltä, kun tietää, että siellä voidaan hyvin.

Tsemiä kaikille muillekin!
 
Pöh, mulla nt-ultra ois ollu 5.3. mutta sain eilen puhelun että sitä pitää siirtää ja uusi aika on 7.3.... Joo ei oo kun parin päivän heitto, mutta silti!! :grin Sitä vaan odottaa niiin kovasti :happy090
 
Mulla oli tänään np-ulta. Kaikki oli hyvin. Siellä oli yksi pieni tyyppi, eikä mitään hälyttävää näkynyt. Nyt on tosi hyvä olo. Toivottavasti saatte kaikki kuulla pian samat uutiset. Osallistun seulaan, jonka tulokset tulee kotiin myöhemmin. Mulla ei ole nyt mitään syytä olettaa että siellä olisi jotain ikävää.
 
Mäkin olin tänään np-ultrassa! Tosin en osannut enää pelätä että jokin olisi huonosti, kun oli nyt kolmas kerta kahden viikon sisään kun ultrataan. Down-riski lukemaksi tuli 1:32000 ja niska turvotusta oli 0,6mm. Sielä se pieni heilui ja mun onnekseni ei aluksi millään suostunut mennä asentoon, jossa ton turvotuksen voisi mitata. Siinä haltioituneina istuttiin miehen kanssa suunnilleen tunti ja taisin mä vähän kyyneleitäkin valutellla. Mahtava tunne, eka kolmannes on takana ja puolen vuoden päästä mulla on jo oma aarre sylissä!
Ultrattu mut on siksi niin useasti, kun oli ensin vatsa ihan kosketusarka ja ihmeellinen toiselt puolelta, tk-lääkäri pelkäsi että jotain valuu vatsaonteloon/ on menossa kesken ja lähetti sairaalaan ultrattavaksi. kaikki oli kuitenkin hyvin, ja vähän vajaa viikko tämän jälkeen aloin vuotaa hyytynyttä verta. Ehdin jo menettää uskon ja toivon, mutta onneksi syyksi vuotoon oli ihan kohdunsuulla oleva istukka.
Nyt mä uskallan olla onnellinen, mä olen varmasti yksi maailman onnellisimmista nuorista naisista tällä hetkellä, ja onneksi näyttäisi vahvasti siltä, että tämä onni on nyt elämänmittainen<3
 
Kävin just ekassa ultrassa ja ei näkyny vauvaa :( Tuulimunaraskaus. Viikon pääst varoiks viel ultra mut melko varma tapaus tää oli :(

Sent from my GT-I9100 using Vau Foorumi mobile app
 
Täälläkin eka ultra on nyt takana, ja hiukan hämmentyneet tunteet! En yleensäkään innostu mistään ihan hulluna, ja tämän raskaudenkin olen ottanu tosi rauhallisesti. Oli tietty hieno nähdä pikkuinen liikuskelemasa siellä, mutta oikein harmittaa, kun ei sen kummempia tuntemuksia oikein tullu. :oops: Kuinka sitä sais ittensä virittyyn oikeaan odotustunnelmaan? :D
Kaikki oli kuulemma hyvin, ja down-riskiluku kaikista pienin (1:100 000). Tulevat isovanhemmat miehen puolelta tulee pian kuvia katteleen; viime käynnistä on ikuisuus, mutta nyt on hyvä syy tulla. :)

Sent from my GT-P7500 using Tapatalk 2
 
Viime viikolla oli ensimmäinen ultra ja nyt uskaltaudun kirjottaa tänne ku alkaa itekkin jo uskoa tähän että odotan vauvaa. Viikkoja ois nytten 12+6 ja ultrassa pieni ei halunnut liikkua ollenkaan kun en ollut syönyt aamulla ennen ultraa. Lähti vasta liikkeelle kun kätilö vähän tökki alavatsaa :) Joten, ennen ens ultraa täytyy syödä niin pienikin jaksaa liikkua :)

Eriikalle paljon voimia! :Heartpink
 
Muokattu viimeksi:
Täälläkin oli eka ultra tänään. Oli aivan ihanaa katsella omaa pikkuista. Innostui loppupuolella potkimaan ja venyttelemään, en olisi uskonut että se on noin suloista. Kun olin pieni ultrakuvat oli tosi pelottavan näköisiä. :D Kaikki näytti pikkuisella olevan hyvin. Kokoa oli 11+6 viikkoja vastaavasti että la siirtyi viikon eteenpäin. Pitää varmaan tuo tikkeri korjata kun ehtii...
 
Hei, te jotka ootte käyny jo np-ultrassa, otettiinko teiltä papa-testi samalla, kun muistaakseni mulle puhuttiin neuvolassa että otettaisiin.. ? :confused004
 
Mulle ei ainakaan puhuttu, mutta se voi toisaalta riippua siitä milloin se on viimeksi otettu, että jos on enempi aikaa niin voi olla hyvä ottaa. Tuokin tosin voi olla taas riippuvainen paikkakunnasta...

Tintshu tiedän tunteen - voimia sinne <3 Ja vaikka nyt tuntuu pahalta niin, kyllä se ajan kanssa helpottaa ja uutta vain yrittämään, kun siltä tuntuu :)
 
Takaisin
Top