Kuumeen kourissa täällä kotona makoilen ja lueskelen teidän kaikkien kuulumisia! Voimahalit niille, jotka ovat saaneet viimeisen kuukauden aikana ikäviä uutisia! Lohduttavia sanoja ei tunnu löytyvän, todella ikävää! Hurjasti onnea taas niille, jotka saavat elää täysillä mukana odotuksessa!!
Itse elän myös jännittäviä aikoja, sillä huomenna on ultra! Täällä ulkomailla on vain yksi ultra viikolla 20, mutta sain keskenmenoni vuoksi viikolla 7 ensimmäisen ultran ja silloin itkimme onnesta saadessamme nähdä pikkuisen sydämenäänet <3.
Varasimme huomiseksi yksityiseltä ajan, koska emme pysty elämään yksinkertaisesti jännityksessä viikkoon 20 asti ja edellinen keskenmeno sattui juuri viikolla 11, joten haluamme varmistaa kaiken olevan kunnossa ennenkuin kerromme ilouutisesta kenellekään!!! Odottavan aika on ollut pitkä ja.....jännittävä. On ollut päiviä, jolloin uskon vahvasti kaiken olevan hyvin, koska vatsa on alkanut kasvamaan, mutta taas päiviä, jolloin pelko vaanii esiin ja itken jo etukäteen menetystä. Raskaus on ollut todella helppo ja pahempia oireita ei ole ollut, siitä johtuen tietysti pelottaa että onko kaikki ok?! Huomenna kaikki selviää, olemme joka maailmaan onnellisimpia tulevia vanhempia tai sitten ei. En uskalla ajatella muuta!