Ultra- ja neuvolakuulumisia

Hei!

Käyn pikaiseen kertomassa kuulumiset...nyt en jaksa enempää.

Tänään siis kävin uudelleen ultrassa, eikä muutosta tilanteeseen ollut tullut. Ei sykettä, ehkä(?) pieni sikökaiku, muttei muuta...eli menehtynyt on meidän pikkuinen jo alkutaipaleellaan[:(]

Torstaina menen naisten polille, jota ennen otetaan vielä uusi hcg arvo. Gyne oli huolissaan kun arvo oli niin korkea, eikä kuitenkaan näy elävää sikiötä. Epäili jopa kohdun ulkoisen (toisen sikiön) mahdollisuutta. Tai sitten puhui jostain aktiivisesta istukasta(?) mikä pitäisi arvon korkeana...sekava olo mulla joka tapauksessa on!!

Torstaina sitten taas asia etenee...siihen asti vain odotan alkaako vuoto vai mitä tapahtuu...

Palaan ehkä tuonne marrasvauvansa menettäneiden puolelle kertomaan kuulumisia, kun jaksan. Tällä hetkellä on pettymys suuri - jo toinen keskenmeno puolen vuoden sisällä.

Toivon kuitenkin sydämestäni teille kaikille ihanaa odotusaikaa. Kuullaan:)

- hippu76
 
Voimahaleja hippu76 ja jaksamista. On niin surullista lukea näitä uutisia [:(] Ihan sanattomaksi vetää teidän kaikkien puolesta jotka olette menettäneet elämänalun [:(]
 
hippu76, ihan tippa vierähti poskelle kun luin surulliset uutisesi [:(]
en voi muuta toivottaa kuin pikaista paranemista, toipumista ja tietenkin raskautumista! voimia jaksamiseen!!!
 
Hippu76:Voimia sinne...Itku tuli teidän menetyksen johdosta...[:(] Toivon,että saatte vastauksia pian!Halaus täältä!

msj:Voi kun kuulostaa suloiselta,siellä ne kaksi murua heiluttelevat vanhemmille ja pitävät toisilleen seuraa![:)]

PikkuPupunen:Onnea raskaudesta!Nyt uskaltaa jo nautiskella![:)]

Aischa:Tsemppiä odotteluun!

Sassykissa:Tuohan on oikein mukava työsuhde-etu,pääsee hieman kurkistelemaan pikkuista useammin!
 
Tänään oli ensimmäinen neuvola. Illalla ja aamulla jännitti melkoisesti. Kaikki meni kuitenkin hyvin. Normaalit jutustelut siinä neuvolatädin kanssa ja testit. Verenpaine 112/79, hemo 138, paino 61,1 pituuteen nähden tosi hyvä. LA määräytyi tädin mukaan päivää aikaisemmaksi, mitä olin laskureilla saanut, joten mennään nyt sillä sitten, 25.11.[:)]
Saimme mahdollisuuden kuunnella sydänääniä ennakkovaroituksin, että "pitää olla tosi hyvä tuuri, jos nyt jo kuuluu" (tänään rv9+5). Harmi vain, laitteet ei löytänyt pienen sydämen jyskettä. [&o] Pettymyshän se oli. Onneksi ultra on jo kahden viikon kuluttua. Eiköhän sitä sinne jaksa vaikka päällään seisoen!
Kaiken kaikkiaan neuvolasta jäi kuitenkin hyvä mieli. Ja jäihän sieltä käteen myös melkoinen kasa luettavaa!
 
siis mä en oo vieläkään saanu kuulla sydän ääniä!!! ja haluaisin jo niin kovasti kuulla sen jumputuksen!! ultrassa kyllä oon nähny kuin lujaa se sydän sykkii, mut haluan kuulla jo äänenki!! :)
 
Saapa nähdä pysyykö kierron perusteella arvioitu la 25.11. (eli nyt 10+0), kun tänään ultrassa tyyppi näytti olevan vasta 9+1. Saatetaan siis solahtaa joulukuun puolelle... Se selviää kolmen viikon päästä seuraavassa ultrassa, kun tehdään myös np-ultra. Minunkaltaiselleni malttamattomalle sopii hyvin täkäläinen tapa, että koko raskaus hoidetaan yksityisellä ja siten ultrataan joka kerta. [:)] Sydän sykki kovasti ja kaikki muukin näytti olevan mallillaan.
 
Krookus. Jos saan udella niin missä päin tuollainen tapa on? Ulkomailla? Voikun olis täälläkinpäin haluisin ittekin nähdä joka kerta pikkuisen ultrassa. [:)]
 
meillä siis oli np-ultra tänään!
olihan sitä pikkuista kiva katsella kun se siellä masussa niin hirveästi möykkäsi.
ensiksi ultrattiin sisäkautta mutta se johti siihen, että pötkylän jalat jäivät jumiin kun mun kohtu suojeli sitä.
se viuhtoi ihan hirveesti käsillä ja kropalla, iski päätäkin kohdunseinään kun eivät jalat millään liikkuneet.
sit ultrattiinkin vatsan päältä ja pötkylän jalat olivat vapaat, eihän se sit enää jaksanut kuin nukkua kun oli
jo ihan puhki siitä riehumisesta. kätilö sitä vähän tökki niin nähtiin et jalatkin liikkuivat niin kuin pitää.

nyt on onnellinen olo!!
 
Voi että mä olen onnellinen teidän puolesta tulitikku [;)]

Mä en varmaan nuku ens yönä kun omaani jännitän niin kovin [:D] Onneksi se on heti aamusta niin ei tarvi koko päivää jännittää[;)]
 
Moi kaikille,

Meilla oli tanaan myoskin np ultra...ekaan ultraan meni 35min, ku ei toiset yhtaan voineet rauhottua, mieletonta menoa...ja kun rauhottuvat niin tietenkin vaaraan asentoon...parin tunnin tauon jalkeen, saatiin sitten vihdoin mittaukset :) Molemmat vaavit voivat hyvin, ja kaikki oli niin kuin pitaakin. Kokoa pienokaisilla oli 11.8cm :)
 
Oih ja voih [:)]

Voiko olla onnellisempi [:)] Np-ultra takana ja siellä se keiju pötkötteli hyvin tyytyväisenä eikä ollut kiiru minnekään ennen kuin kätilö vähän herätteli. Liekö tulee äitiinsä kun aiemmin olen ollut hyvin aamu-uninen[:D] Kaikki oli oikein hyvin, ei mitään turvotuksia ja kaikki raajatkin tallella ja sydän hakkasi [;)] Huojentunut olo kaikinpuolin. Kyllä siinä tippa tuli niin itselle kuin keijun isukillekin silmään kun odotus konkretisoitui oikein kunnolla [;)]

Iltapäivällä pääsenkin sitten katsomaan pienen pientä, viikon vanhaa, poikavaavia siskoni luokse [;)]

Ihanaa vappua kaikille [:)]
 
Ihania ultrakuulumisia kaikilla ?

Tuskin maltan odottaa maanantaihin, kun oma ultra-aika koittaa VIHDOIN! :)
 
Eilen käytiin kattelemassa taas pikkukaveria! siellä semmonen 5 senttinen ihmisenalku piti vappubileitään [:)] Hyppi ja potki ja nyrkkeili, suuttui kun vähän heräteltiin että saadaan mitattua niskan mitat, kauhee rymyäminen alkoi aina [:D]. Kaikki hyvin, kaikki raajat siellä missä pitääkin, sydän pumppaili hyvään tahtiin eikä mitään turvotuksia missään missä ei pitäis.

saatiin kuva mukaan, jota ensiks katottiin et onko se lintu kun näyttäis nokka olevan kuvassa [:D] mutta lääkäri sanoi että käsi se siellä huitoo. Katotaan jos osaisin liittää kuvan tähän... [:)]




 
Ultra kuulumisia täältäkin. Eilen siis ensimmäinen ultra päivä. laskettua aika 11.11.2010. yksi päivä taakseppäin. Näyttää päivämäärä vaan niin hauskalta että päätin vaihtaa vaikkei suurta merkitystä yhdellä päivällä olekkaan :) Sanoivat vielä etä jos muutaman päivän jaksaisi pidättää niin isänpäivänä voisi putkahtaa :)

Lähempänä 7 centtiä pikkunen unelias ihmisenalku siellä köllötteli. Piti hieman herätellä ja hieno raajojen ojennus tuli kun vihdoin vaaveli heräsi :) Hieno sivuprofiili kuva saatiin ja pieni nirppanokka jatkoi uniaan. Sydän äänissä itku sitten vihdoin tuli. Sai miehenkin herkäksi ja varmaankin alkoi tajuamaan mikä edessä on. Samalla saatiin kerrottua kavereille ja sukulaisille. Yksi vielä hoitamatta ja se pahin. Mun mummi :)

Nyt taas tuntuu että kyllä siellä jotain taitaa olla, kun nin epäuskosena ollut kokoajan :) Onnesta soikeana ja sainpas kun sainkin pääni vappuna sekaisin. tosin hieman eritavalla kun moni muu :D




 
Voi, aivan ihana kuva! [:)]
Jännityksellä odotan omaa ensimmäistä ultraa joka on ensi torstaina.
Päätimme ettei käydä varhaisultrassa, mutta kyllä tämä odottaminen on tuntunut pitkälle.
Nyt se päivä vihdoin jo lähenee!
 
Takaisin
Top