Ultra- ja neuvolakuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Femi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Joo kyllä se mä olen aina ollu se vieras lapsiperheissä, että oon vältelly viimeseen asti kontaktia vauvojen kanssa... Toivottavasti jostain selkäytimestä sit kans kumpuaa se taito hoivata omaa vaavia ettei mee pelkästään sen tuijottamiseks kaikki kanssakäynti....
 
Muakin on aina jotenkin pelottanut ihan pienten vauvojen käsittely. Vaikka oon siis lastentarhanopettaja, mutta eipä siellä päiväkodissa niitä vastasyntyneitä pääse hoitamaan. Mutta luotan siihen, että kyllä sen homman sitten nopeasti oppii.
 
Kyllä sen oppii ja synnärillä pyytäkää kaikki apu vaan mitä toivotte.
Mulla taitaa tulla jo kolmen jälkeen niin jostain selkärangasta noi otteet, et kun kaverin muksun sain syliin, nii minuutin ihmettelin ja sit alko pyöritys ja parhaan asennon ettiminen :)
 
Mulla kans pitkä aika siitä kun ollut pikkuvauvojen kans tekemisissä enemmän. Kolme nuorempaa pikkusisarusta löytyy, joita oon teininä hoitanu. Mutta kun kaverin vauvaa pidin sylissä, niin kyllä se ihan selkärangasta tuli ja hyvin tultiin toimeen :) ottaa vaan rennosti, niin hyvin se menee!
 
:) Kokemusta on kun vaan muistais! Ja onhan se aina omaa ihan eri käsitellä kun toisen. Se oli niin hassu vauva se. Otin sen syliini ikäänkuin vastasyntyneen ja tuin niskaa, mutta sepäs punki itsensä jämäkästi pystyyn ja katseli ympärilleen niinku mikäkin Helsingin herra :)
 
Rv32+4 neuvolakäynti takana. Kaikki hyvin. Pissa puhdas, verenpaineet ok, pulssi 140-150. Poitsu oli edelleen pää alaspäin ja toivottavasti näin myös pysyy. Sf.mitta oli nyt kasvanu ihan ok 27,5 cm. Painoa on tullut jo huimat 16kg että uhkaavasti tuo 20 kg rajapyykki lähenee o_O No lohduttavaa varmaa et terkkarin mielestä en näytä mitenkään lihavalta :) No tosissaan uskon et paino lähtee samoin kuin ekankin raskauden jälkeen imettämällä, kunhan vaan vauva ei kasva liian isoksi. Tällä hetkellä ei siitäkään tunnu olevan pelkoa...
 
Mulla on nyt su-illasta supistellu niin herkästä ja lähes koko ajan koskee alavatsaan, että soitin neuvolaan ja huomenna käyn lääkärillä. Luulen kyllä että tää johtuu flunssasta tai stressistä, mutta kun ei lepokaan auta. Tai siis sen hetken auttaa kun lepään, mutta jo pelkkä kävely sisällä saa aikaan uudet olot. Hurjalta kuulosti kyllä ohje, että jos olo menee tukalammaksi niin synnärille :eek:
 
Siis onko sulla ihan kipeitä noi supistukset, vai maha kovana ja paineen tunnetta?
Itsellä vaan ollut lähiaikoina tosi epämukavat oltavat, kun kokoajan supistelee, mutta ei siis kuitenkaan kunnolla kipeästi vaan enemmänkin epämukavasti, ja paineen tunnetta aiheuttaen. Yhtään ei tee mieli kävellä pidempiä matkoja (pidempi matka = enempää kuin kilsa) eikä lähikaupassakaan saa käytyä ilman tuskittelua.. onneksi neuvola tänään.
 
Mmm, mulla on ihan sama tunne! Ennen supistukset oli täysin tunnottomia, vatsa vaan kovettu, mutta nut aiheuttaa kiristystä ja paineen tunnetta alavatsalle, välillä vihlontaakin. Mutta en kuitenkaan kuvailis kivuliaiksi (tosin tiedän et mulla on korkee kipukynnys). Mutta mulla pidempi matka = yli parisataa metriä! Eli ihan kaupassa kävelykin on jo siinä rajamailla et selviin ilman taukoja.
 
Mietin jo eilen et kuin herkästi kannattaa soitella neuvolaan...? Mulla ollu nyt pari päivää kiristystä mahassa ja paineen tunnetta alapäässä, muutamat kipeät "sukkapuikko" pistotki ollu. Ollu levossa sekä sen jälkee ku jotain tehny... Illallakki tuntu selvästi et jotain alapäässä tapahtuu :o
 
Joo no toi kilsa saattoi olla vähän optimistista ajattelua. :D Lähinnä siis koitin varmistaa, ettei kukaan luule meikäläisen vetävän mitään maratonilenkkejä tosiaankaan, vaan ihan "normielämässäkin" tulee vähän väliä noita supistuksia. En todellakaan olis kuukauteen voinut ajatellakaan mitään liikuntaan verrattavaa, kun ihan leikkipuistoon neitiä viedessä tulee tuskainen olo ja pakko istua viereiseen keinuun huilaamaan. :/ Eilen tulin töistä kotiin päiväkodin kautta autoillen, ja päädyin sohvalle makaamaan melkein tunniksi kun tuollainenkin "urheilusuoritus" sai supistukset kunnolla vauhtiin.

Sääli, että on tänään "vain" normineuvola, ei lääkäriä. Mulla kun ekassa raskaudessa tällaiset kivuttomat supistukset sain sen kohdunsuun pehmeämään ja jo aukeamaan vähän, niin en jotenkin osaa rauhoittua kun ei yhtään tiedä mitä nämä nyt saa aikaan. Kohdunsuuta kun ei kukaan ole tsekannut heinäkuun jälkeen... :/
 
Täytyy sanoa, että itseä kyllä pelottaa kun en ole tuntenut kertaakaan mitään supistuksia raskauden aikana. Sit ku niitä tulee ni kai sen varmasti huomaa...? Ainakin mitä teidän kommenteista on lukenut ni ei varmasti voi jäädä huomaamatta kun ne on niin kipeän kuuloisia. Oon kans paljon pohtinut just neovola käyntejä et ku en oo ollut kuin kerran neuvola lääkärillä (toinen kerta on vasta rv 36) ja ultrassa oon ollut sen kaks kertaa, et jos joku oliskin muuttunut ni miten sen huomaa ku noit tarkastuksia on niin vähän o_O En oo vaavista saanut edes paino arviota kertaakaan...saatika sit tiedä miten päin hän mun masussa köllii :rolleyes:
 
Mmm, puhu asiasta neuvolassa ja huomauta mitä viime raskaudessa nuo kivuttomatkin supparit sai aikaiseksi niin ehkä hän lävettäis joko lääkärille tai äippäpolille kontrolliin.
Maarit, nää supparit mistä me keskustellaan on edelleen näitä harjoitus/ennakoivia supistuksia eli ne synnytyssupistukset KYLLÄ TUNNISTAA! :D On ne sen verran jomottavia/kipeitä ettet voi erehtyä niistä. Ekat voi tulla sellasina jomottavina selkäkipuina esim ettei välttis heti tunnista mutta kyllä ne siitä sit yltyy. En siis yritä pelotella vaan rauhoitella että kyllä sä ne sit tunnistat. :)
 
maarit, mulla oli tuota samaa "ongelmaa" esikoisen kanssa, ihmettelin vaan kun muut valittivat kipeistä supistuksista, että onko muka itsellä niin paljon kovempi kipukynnys vai mistä on kysymys. No ei ollut, ei, oli vaan niin kiva raskaus että eka kipeä supistus tuli vasta alle vuorokausi ennen neidin syntymähetkeä. Eli ole vaan onnellinen. :)

Vauvan asentoahan kokeillaan normineuvolassakin samalla kun mittaillaan sf-mittaa ja kuunnellaan sydänääniä, se vaan vähän riippuu vauvasta ja äidistä ja varmaan istukan paikastakin, millä viikoilla sen voi selkeästi tuntea mahan päältä. Meillä sanottiin, että jos ei siellä 30+ viikoilla saa asentoa selville, niin voivat lähettää tarkistusultraan varmistamaan tarjonnan.
 
Poikkeuksellista tästä tekee sen, että minähän oon perjantaina viimeksi ollut töissä ja levosta huolimatta näitä supisteluja tulee. Niistä mahan kovettumisista en ole moksiskaan, mutta nuo alavatsakivut ja selkään säteilevät supparit tekee toimintakyvyttömäksi. Lisäksi mulla naama tosiaan punottaa niinku ois joku kestoähinä päällä. Yleensä oon näyttänyt tältä synnytyssalissa. Neuvola epäili, että voisiko olla pissatulehdusta, kerroin kyllä, että flunssaa pukkaa. Mutta vielä viime viikolla ei ollut mitään vaivaa, työt meni ihan hyvin kun piti tahdin sopivana. Nyt tarvitsee vain vähän käydä jalkeilla niin vatsa kovistelee. Ja jos en siitä välitä vaan jatkan touhua niin kohta tekee tukalaa. On riisuttava housua pois vaikkei ne tiukat olekaan ja etittävä hyvää asentoa, mutta mikään ei ole hyvä asento sillä hetkellä.
 
Neuvolaan soitettu ja huomenna aamulla lääkäriin...
Happy mulla samaa ku sulla: Vaatteet ahistaa vaikka löysiä jo valmiiks, maha kovettuu tosi usein päivän aikana ja alavatsa kivut säteilee välillä selkään ja reisiin. Eikö voi kuvitellakaa tekeväsä enää pieniä kävelyjä ja eilenkibku imuroin kotona ni makasin tunnin kipeenä sohvalla... Saikulla ollu 2 viikkoo.
Naamaki on ku petolinnun perse näin kauniisti sanottuna :o Mies meinaa et näytän kauniimmalta ku koskaan nyt raskaana mut sanoin et on kyllä maailman surkein valehtelija, tota usko nyt kukaa!! :/ :o
 
Maarit, mulla on sama. En tie painosta mitään, enkä vauvan suunnasta! Neuvolassa oon käyny, lääkärillä en kertaakaa. Ultrassa kaks kertaa. Supistuksista ei hajuaka.
 
Jenna75: No mutta tuo on rauhottava kuulla, että kyllä sen sit tunnistaa kun ne synnytys supistukset alkaa :) En siis pelästynyt! Jään siis jännityksellä odottamaan, koska alkaa tulee jotain merkkejä :)

mmm: Totta! Toisaalta pelottavaa kun ei ole mitään "tuntemuksia" mutta niin kuin sanoit pitää yrittää nauttia siitä :)

Pivi1989: Ihanaa, että jollain on sama tilanne :) Rauhoittaa sekin mieltä, että ei oo ainut joka ihmettelee miksi mitään tuntemuksia ei ole tai mihin kaikki lääkäri/ ultrat on jäänyt :rolleyes:
 
Mä en voi muuta sanoo ku et olkaa onnellisia jos teillä ei oo mitää ns vaivoja ja supistuksia. Nimimerkillä makaa sohvalla ja itkee väsymystä ja kolotuksia :'( :(
 
Mulla ei oo tullu ku kerran semmonen sukkapuikkosupistus ja se oli silloin viimeisenä työpäivänä ennen kuin jäin saikulle. Oon kyllä ikionnellinen, että oon säilynyt niin vähillä vaivoilla. Välillä tulee liitoskipuja (niin ku puukotettais alakertaan), mut sekin menee muutamassa sekunnissa ohi. Mä vähän luulen, että jäin just oikealla hetkellä töistä pois niin ei ehtiny liikaa rasittua vaan voi nyt naatiskella vapaista :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top