Ultra- ja neuvolakuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Femi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Pääkaupunkiseudulla ei taideta ultrata kuin nuo seulonnat eli nt- ja rakenneultra. Itse käynyt sitä ennen varhaisultrassa yksityisellä kaksi kertaa.
 
Naksu, no ei tosiaankaan... Enkä päässy mihinkään ylimääräseenkään ultraan kun neuvolalääkäri oli kesällä niin buukattu.
 
Mä en tiedä onko meillä Jyväskylässä neuvolassa edes ultrausvehkeitä, kun keskussairaalalle pitää mennä ultraan, jotka siis on nt ja rakenne.

M.Magia: sitten tietysti odotetaan sitä, että päästään tarpeeksi pitkälle, että keskonen selviää. Ja sitten odotellaan, että synnytyksessä kaikki menee hyvin, sitten sitä, ettei tule koliikkia tai muita tauteja. Näin sitä sitten jatketaan, kunnes pelätään, että se ajaa uudella ajokortillaan kolarin, saa keskenmenon, joutuu työttömäksi ja niin edelleen. Miksei kukaan sanonut mulle, että elä hanki lasta? :D
Onneks oon niin vanha, että kuolen varmaan ennkuin tuolle alkaa tulla 2-tyypin diabeteksiä sun muita keski-ikäkremppoja...
 
Mulle toi tää tieto pojasta kaiken maailman epävarmuudet!! Näen jo itseni sieluni silmin istumassa joka toinen viikko pojan kanssa tikattavana, jne. :grin Vieläks saa vaihtaa?! :grin
Saiskohan synnäriltä mukaan elinikäisen reseptin rauhottaviin??? :grin
 
Me ollaan Ylivieskassa. Kätilö ekalla käynnillä tuumasi että heillä on tällainen harvinaisuus kuin oma ultralaite ja sitä myös käytetään. :) Oisko pikkukaupungin etuja. Tulostin siitä masiinasta on tosin ollut rikki koko ajan että muistokuvia ei ole jäänyt mutta ilo on ollut pikkuinen nähdä. :)
 
Noniin, eilisessä Meri-Oulun neuvolassa käyty vapaaehtoisesti ja 90% tyttölupaus tuli Ultraaja halus vielä tarkistaa 100%:sesti sukupuolen ja nähä mihin napanuora kiinnittyy vauvasta, joten varasi mulle 9.10 klo 16.00 uuden ajan ilmaiseksi
 
Samaa mieltä M.Magia! :grin

Taas tuli todettua, että kovin on erilaisia käytäntöjä neuvolassa eri puolilla maata! :eek: Jotenkin tuntuis, että tuo ensimmäisen nlakäynnin ultraus olisi hyvä juttu kaikilla.
 
KayKay, hengitä syvään :D Onneksi tää äitiys alkaa aina siitä vauvavaiheesta eikä taapero-tuholais-uhmaiästä. Pojat on aivan yhtä ihania kuin tytötkin ja eri persoonallisuuksia löytyy molemmista sukupuolista. Itse olin lapsena sellainen jatkuvasti polvi veressä tai sormet oven välissä, vaikka herttainen tyttö olenkin ;) ja veljeni taas viihtyi pöydän ääressä piirtämässä tai sohvalla sarjakuvia lukemassa. Ei sitä koskaan tiedä millainen tapaus sieltä tulee! Mutta sen uskallan luvata, että aivan ihana vauva se on joka tapauksessa.
 
Mulla on kyllä ystäväpiirissä esimerkki siitä, että poika on se rauhallinen ja tyttö on jotain ihan muuta. :wink

Toi poikauutinen oli kai jollain tapaa shokki; oon ilmeisesti aina mielessäni ajatellut, että jos ja kun mulla on lapsi, niin se on tyttö. En tajunnut sitä ennenkuin eilen kun tuli kunnon itkukohtaus. Onneksi tässä on vielä hyvin aikaa saada omat ajatuksensa järjestykseen. Yhtä rakas tää lapsi on mulle joka tapauksessa oli sukupuoli kumpi tahansa.
 
kolmas ultra tulos ja ekas neuvolas ei kuuneltu sydänääniä mutta toises ja kolmannes kuuneltii Asun tääl turun seudulla
 
KayKay pelkään, että mulle käy samalla lailla... Mut kai sitä tottuu ajatukseen :)
 
Nyt on ultra takana. Kaikki hyvin, huh. Istukka siirtynyt kohdunsuun päältä pois kauas takaseinään. :) oli kyllä puuduttava ultraus, kun opiskelija teki ja super kokenut tiukka kätilö valvoi. Kävi välillä opiskelijaa sääliks, kun niin tiukasti kätilö ojens heti jos jotain "mokaili". Mut 40minuutin päätteeksi tämä kätilö katsoi sukupuolen, ja poika siellä oli :) meinasin siitä sängyltä tippua, niin olin asennoitunut että kolmas tyttö meille tulee. Mieheltä meinasi itku tulla. Okei, kyl mä vähän itekkin herkistyin :)
 
Tänään käyty rakenneultrassa. Kaikki elimet olivat paikoillaan ja mitat kunnossa, vastasi viikkojaan. Alussa kätilö kysyi, että mitenkäs sukupuolen kanssa, haluammeko tietää, jos sen näkee ja vastattiin kyllä. Heti aluksi sitten onnistui saaman pikkuisen sellaiseen profiilikuvaan, minkä myös pysäytti ja kysyi sitten meiltä, että tiedetäänkö nyt, kumpi tulee. Ei siinä ollut mitään epäselvää, kun niin selvästi kaveri esitteli varustustaan. Eli meidän esikoistyttö saa nyt pikkuveljen :) Saatiin sitten myös vielä kuva mukaan pikkuisesta "veitikkoineen" sekä toinen, missä imee sormeaan.
 
Rakenneultra osa 2 oli tänään... On se hyvä että saatiin tietää sukupuoli jo punktiosta kun on kuulemma niin huono näkyvyys ultralla. Sai sieltä nyt kuulemma katottua loput rakenteet mutta 100% varmaa lupausta ei antanut että ihan terve vauva tulee. Jännä kylläkin se että 100% varmuudella näki vauvan olevan 4-5 päivää isompi viikkoihin nähden. Jatkan siis sokerimittauksia mutta murehtiminen loppu tähän päivään! Olen lihava ni olen lihava. Näillä mennään.
 
tännää oli sitte ultra..eikä oikee mittää sen enempiä selvinny ku aikasemminka muutako että siel saatto näkyy uloke mutta ei sitte satavarmaks osattu sanoo oliko napanuora vai ei. Kaikki oli aikalailla kunnossa, sivuprofiilisa ei näkyny poikkeavaa. Musta tuntuu ettei toi kaveri masussa oikee taho olla esillä ku taas piilotteli ittiään käsien taakse tai meni sillee ettei saanu selkeetä selvyyttä kaikkee. ja uusi aika tuli johonki istukkajuttu joka katotaan marraskuussa ja siin samalla sitte ultrataan taas ja poistetaa halkion ja sydänjuttujen mahollisuudet toivottavasti kokonaan. Ja kehottivat juomaa enemmän Oo
 
Tiistaina olisi rakenneultra ja jo jännittää. Lähinnä vaan positiivisessa mielessä, mutta aina välillä tulee semmosia stressiaaltoja että voi ei! Pitäs vaan olla stressaamatta turhaan. Äitikin mulle tänään sanoi puhelimessa kun asiasta juteltiin, että jos sillä on joku sairaus niin sitten sillä on. Ja näinhän se on. Jos meille tulee sairas lapsi niin sitten se on meille tarkoitettu, eikä yhtään vähemmän rakkaampi.

Jossain tuolla takaraivossa on koko ajan kyteny semmonen pelko että jos tällä ei ooka kaikki hyvin kun en oo tuntenu niin vahvoja liikkeitä niin usein. Kävin sitten pyytämässä sairaslomaa (seisomatyö ja maha ollut kipeenä useemman päivän. Ei enää kärsiny seisoa pitkiä aikoja) ja se lääkäri kokeili mahan päältä kohtua jan kuunteli vauvaa sillä stetoskoopilla. Oli kohtu pehmee niinku pitääki ja kuulemma kuulu kaikki normaalisti. Vaikka ite ei sitä kuulutkan niin kyllä se helpotti. Jos lääkäritäti sanoo niin kyllä sen niin on oltava :D Ja sairaslomaa kirjoitti sitten tosiaan koko viikoksi ja käski lepäillä. Ja minä jo suunnittelen miten saan tehtyä niiiin paljon hommia kotona :') Pitäs vaan malttaa lepäillä kunnolla.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top