Ultra- ja neuvolakuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja PePa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tänään oli lääkärineuvola, rv 26+4 menossa. Viime päivinä on vauveli alkanut painaa alas päin ja eilen holahti vetistä limaa housuun ihan kunnolla, joten aattelin, että oiskohan alkanu jotain tapahtuu. Onneksi oli kaikki kunnossa, paikat kiinni. Lääkäri oli selkeesti joku kesäkandi...ei ollu lukenu mitä aijemmin oli kirjotettu, esim. raskaasta työstä...kun sanoin, että alkaa olla aika rankkaa. Lääkäri kysy että, niin voisitkohan keventää... :angryfire ...Miten voi keventää, kun yksin ollaan vuorossa!!! Voin sanoa, etten tiedä tässä asiassa rajoja...oon sen verran sisukas, että tarviin kyllä toisen ihmisen sanomaan, että nyt saikulle siitä. Kun oltiin paikat ronkittu (oli muuten perusteellinen, niin että sattu sisätutkimus), mutta se oli kyllä ok, koska halusinkin tietää, että vauva kestää matkassa. Housut jalkaan ja sitten jo heittikin ulos, "jos ei oo mitää kysymistä". Menin autoon :sad010. Tuntui, että lääkäri ei kohdannu minua ollenkaan. Olisin vaan tarvinnut vahvistusta, että kaikki on nyt hyvin ja heti, kun tuntuu siltä, niin kirjotetaan sairaslomaa ja vielä jotain ohjeita, millon pitää viheltää peli poikki. Niin hullua, kun onkin neljännen kerran raskaana ollessa tarviin ohjeita, mutta en olekaan tehnyt aijemmin raskasta työtä ja kaikesta kumartelusta ja kantelusta yms. varotetaan kaikissa opuksissa. Pelkään, että työllä tapan lapseni... :crybaby2
 
Mulla on vähän sama vika: En itse osaa sairaslomaa pyytää, vaikka välillä tuntuukin, että kipeästi sen tarpeessa olisin jo. Raskas työ ja nää kuumat kelit ei oikein tue töissä jaksamista. Ens viikolla on lääkäriaika, niin katsotaan sitten, osaanko tälläkään kertaa riittävän ponnekkaasti valittaa näistä oireista, että saisi edes pienen lepoloman.
 
Sokerirasitus meni yllättävän hyvin, turhaan pelkäsi. Mutta sittenhän sieltä tulikin soitto perään, raskausdiabetes koitui nyt sitten minun vitsaukseksi. Onneksi pääsen pian kuulemaan lisää aiheesta ja opettelemaan sokerimittaukset. Jos tuo vaikka ruokavaliolla pysyisi aisoissa. On se vaan hyvä että testaavat, ei mulla ole mitään oireita eikä niitä ilmeisesti tulekaan. Ensin pelästyin, mutta nyt luettuani aiheesta vaiva vaikuttaa aika pieneltä. Toki otan sen vakavasti ja aion tehdä kaikkeni että tilanne paranee.
 
Kurja kuulla Alisa, ja samat sanat Elwwikselle, joka toisessa ketjussa kertoi samantyyppisiä uutisia! Saa nähdä miten itselle käy, sokerirasitus on tämän kuun puolivälissä.
 
Nyt kun olen aiheeseen perehtynyt, asia ei tunnu ollenkaan niin kurjalta. Mittailen sokereita ja jos arvot ei asetu ruokavaliolla niin sitten ryhdyn käyttämään insuliinia. Odottelen kutsua äitiyspolille, jossa saan vielä lisää tietoa. Alkushokista selviydyttyäni voin sanoa että ei kannata pelästyä vaikka tuomio tulisikin, meistä pidetään hyvää huolta! Vauvakin oli täysin normaalipainoinen ja oma painonnousu on pysynyt hyvänä, eli ainakaan vielä ei ole vahinkoa tapahtunut.
 
Käytiin tänään kasvuseurantaultrassa, ku meidän papulla on kaks verisuonta napanuorassa nii tarvis mennä sellaiseen. Papu oli kasvanut ihan normaalisti, painoarvio oli nyt 1021 g. <3 joten aivan normaalipainoinen oli viikkoihin nähden. :) oli tosi ihana kuulla, että kasvaa hyvin.

-Sanuliini & papu 27+1-
 
Meillä oli alkuviikosta neuvola+lääkärintarkastus, etukäteen jännitin jälkimmäistä ja tutkimusta, mutta eipä se lekurilikka tehnytkään mitään, kysyi, että onko supistellut ja kun kielsin, ei puhunut koko asiasta mitään. Sydänäänet kuunteli niin hätäsesti, että ei mitään tietoa sykkeestä, vaan, että "ok kuulostaa". Ne sen kysymyksetkin pitäis olla jo papereissa.. Jäi vähän hoo moilanen olo. Neuvolantäti sitten teki ne tavanomaiset, ei puuttunut painoon, vaikka jännitinkin, verenpaine oli tosi hyvä edelleen. Ainoastaan Hb, joka on (luonnollisestikin) laskenut koko ajan, oli päätynyt anemian puolelle. Jo edellisen neuvolakäynnin jlk aloin Retaferia syömään tabletteina, mut ei ilm imeytynyt. Nyt vaihdoin valmistetta yhteen tutun suosittelemaan nestemäiseen. Kuukauden päästä se nähdään, onko se auttanut. Kieltämättä vähän aneeminen ja nuutunut olo, toivotaan siis parempaa! Tällä kerralla tuli lähinnä synnytysvalmennuksesta ja vauvan ensipäivistä, "kauheeta tenttausta", mistä tiedän esim milloin lapsi on nälkäinen. Onneksi oon opiskellu, mut vähän hölmönä taisin välillä tuijottaa sitä! :D Eniten juttua tuli imetyksestä ja nykyisistä suosituksista. Jotain uusia juttuja, esim, että syntyessään vauvalla on semmonen aikuisen peukalonpään kokoinen vatsalaukku ja sen vuoksi se tarvii vähän mutta usein, jopa 15 krt päivässä maitoa. :) Aika hauskaa! :) Seuraavana yönä näin unta imetyksestä ja heräsin paita märkänä. Ne hormonit.. ;) Ens kerralla on uusi neuvola toisella puolella kaupunkia. Sääli, kun ehdin jo tykästyä tuohon. Lupasin lähettää kuvan vaavista vanhaan paikkaan, kunhan syntyy!
 
28+0 istukka edelleen kohdun suulla.. parin viikon päähän uusi aika ja siitä taas 2vko. Eli neljä viikkoo armonaikaa istukalla siirtyä. Nyt hirvittää jo todella jos menee puukko hommiksi :( Onneksi jäpikkäinen voi hyvin ja on liikkuvasisnen <3
 
Eilen oli lääkärineuvola aika ja tänään olenkin ensimmäistä päivää sairaslomalla. Mulla on ollut supistuksia ihan reilusti ja vaikka ne eivät olleet kohdunsuussa mitään muutoksia tehneet vielä, niin lääkäri oli sitä mieltä, että mun työt on tältä kesää tehty. Eli sairaslomaa kesälomaan saakka ja sitten loman päälle heti äitiysloma. Nyt olen ihan pihalla, että mitähän tässä tekisi kaikella tällä ajalla o_O. Ainahan sitä ajan saa kulumaan, mutta omasta mielestä olisin vielä töissä jaksanut. Kolme kuukautta on aika pitkä aika.
 
Santra86,
Saikulle jouduin minäkin jäämään perjantaina. :sad001 Torstaina supisteli töissä miltei koko vuoron ajan, ei kipeitä, mutta tosi pitkiä suppareita ja ne jatku vielä kotonakin levossa. Seuraavana päivänä oli alavatsa ihan kipeä, kuin "hakattu". Lääkäriin menin ja se sano heti, että saikkua kesälomaan asti kirjottaa heti. Suppareiden lisäksi on ollu tosi alhaset verenpaineet jo pidemmän aikaa. Nyt viikonloppuna oon ollu tosi väsynyt, mutta supparit helpottaneet, yksittäisiä kyllä tullut.
 
Lääkärineuvolassa käyty. Verenpaineet ja hempat kohdillaan, ja ainakin kohtu on kasvanu ihan kiitettävästi. Huomenna mennään kasvukontrolliultraan, kaipa tuo sinttikin on kasvanu kun äitikin kasvaa. :)
 
Kyllähän se sintti kasvaa, tosin alakäyrillä mutta kasvaa kuitenkin. :) Olipa mukava ultrakäynti ja todella mukava lääkäri, saatiin ainakin selkokielistä informaatiota mitä kaikkea mittaillaan ja miksi. Painoarvioksi saatiin 930 g ja parin viikon päästä olis tarkoitus katsella sintin kuulumisia uudelleen.
 
Lääkärinvla takana.. Verenpaine melko matalalla ja hb ei vielä ole kunnolla noussut, että selittänee tämän huimauksen. väsymyksen ja huonovointisuuden. Lekuri kattoi kauhulla ku kerroin mitä kaikkia vaivoja ja tauteja tässä on podettu ja sairasteltu. Ei tahtonu uskoo et menee kuitenkin omasta mielestä ihan hyvin :D Noh, mutta vauva kasvaa ja paikat kiinni, eli jee! :) Liikkuvainen tyttö, ei malttanu pysyä paikallaan lainkaan ku koiteltiin asentoa ja kuunneltiin sykkeitä <3
 
Tänään tuli sitten labratuloksia, kaikki näytti ihan hyvältä, mutta virtsassa valkosoluja (500/ul, eli ilmeisesti aika paljon). Bakteereita ei tosin löytynyt. Kun otin tuon ekan näytteen jossa soluja niin en siinä aamulla kauheessa hädässä muistanut/tajunnut pestä alapäätä ennenku oli pakko pissata..). Sitten CMV IgG ja IgM ovat molemmat positiivisia, eli viruskin on sitten päättänyt herätä henkiin. En tiedä mitä tarkoittaa, ja eikä todellakaan ollut hyvä idea googlettaa...... :confused2 Onko muilla vastaavia tuloksia?

Eli päivä senkun paranee! Olin aamulla sokerirasituskokeessa ja täällä töissä heillä oli glukoosia vain 75g (200ml) pulloissa, niin fiksu hoitaja sitten laski että jos ottaa vähän pois niin sitten siitä tulee se 50g. Tosi fiksusti laskikin kun jälkeenpäin laskin itse niin enköhän mä sitten juonut 65g glukoosia. Tuloksia odotellessa... oma lääkäri varmaan laittaa mun uusintakokeeseen jos arvot menee yli tolla määrällä. Tulokset näen sairaalan tietokannasta varmaan jo tänään... niitä odotellessa. Saahan nuo kaikki hoidettua kuntoon tavalla tai toisella, mutta kun olen ensi torstaina tulossa suomeen kuukaudeksi, niin en ajatellut siellä sitten alkaa säätää jotain näiden tuloksien takia.

Voi vi... mikä päivä. Voisipa jo lähteä kotiin :smiley-angry017 Onneksi on sentään perjantai!
 
Tuon CMVn takia joudutaan erikoisultraan keskiviikkona jolloin katsotaan jollain herkemmällä koneella että vauvan aivot ja muut elimet ovat ok koska aktiivinen CMV raskauden aikana voi aiheuttaa ongelmia vauvalle (on tosin tositosi harvinaista).. Lisäksi sokerirasituskoe oli vähän yläkanttiin niin tiistaina on sitten uusi pidempi versio siitäkin kokeesta. Hyvin meni tämä viikko, ja ensi viikkokin menee sitten taas eri testien parissa :sad001 On tässä jo 8 tuntia enemmän tai vähemmän itketty näitä tuloksia :crybaby2Jos saisi nyt edes vähäksi aikaa mielelle rauhan.
 
Paljon voimia sinulle Sophie82. Ei minulla ole mitaan kokemusta asiasta, silla nyt vasta ekaa kertaa olen lukenut koko viruksesta. Ilmeisesti kuitenkin riskit sille, etta virus vaikuttaa jotenkin vauvaan, ovat prosentuaalisesti todella pienet. Ymmarran, etta on stressaavaa juosta testeissa ja ylimaaraisissa ultrissa, mutta parempihan asia on tutkia, jotta saa itselle mielenrauhan... Varmasti kaikki menee hyvin, joten mene vaan sinne ultraan rauhallisin mielin... Paljon voimia ja se stressi pois! :)

Itse en edes tieda, onko minulta testattu tuota juttua verikokeissa. Olen kaynyt terveyskeskuksen katilo-naisen vastaanotolla maaliskuussa ja toukokuussa, ja molemmilla kerroilla minut on vain laitettu veri- ja pissakokeisiin ilman mitaan selityksia, enka ole itsekaan sen kummemmin kysellyt... Noloa myontaa, etten edes tieda mita kokeita minusta on otettu. Molemmilla kerroilla nainen on vain sanonut, etta jos on jotain niin minulle soitetaan ja jos ei ole mitaan, niin ei soiteta.

Ja kukaan ei ole soitellut peraan... Molemmilla kerroilla minulle on kuitenkin tehty se lyhyt sokerirasituskoe, jossa juodaan ensin litku ja siita tunnin kuluttua otetaan verikokeet. Ja jos tuosta lyhyesta sokerirasituskokeesta pomppaa, niin sitten joutuu pitempaan versioon, jossa otetaan useampi verikoe tunnin valein.

Huomenna minulla on kolmas terveyskeskuksen katilon tapaaminen. Odotukset eivat ole suuret, silla ko. naisesta on vaikea saada mitaan irti. Tuskin tehdaan edes sisatutkimusta, silla koko vastaanottohuoneessa ei edes ole mitaan makuualustaa. Sydanaanetkin kuunneltiin viimeeksi istualtaan ja koko homma oli ohi vartissa...

Ainoa positiivinen asia noissa tapaamisissa on, etta paasee juurikin niihin veri- ja pissakokeisiin, ja saa itselleen jonkinlaista mielenrauhaa, kun tietaa, etta oma raskaus on edes jotenkin kontroloitu... Seuraava ultra sairaalassa on rv32. Toivottavasti silloin tehtaisiin sisatutkimus ja saisin jotain tietoa kohdunsuun tilanteesta. Et semmosta meilla sitten...
 
Alkushokista päästy yli ja tuskin tässä mitään hätää on. Töissä sanoivat että tärkeintä on että oon ollut positiivinen CMVlle jo ennen raskautta, 80% suomalaisista kantaa virusta niin ei oo yhtään harvinainen. Se on vähän ku herpes, herää henkiin aina välillä.. anyway, haluavat nyt kuiteskin olla ihan varmoja ettei virus ole aktiivinen juuri nyt ja sen takia pitää taas huomenna viedä pissanäyte. Jos se on viruksesta puhdas, niin sitten ei oo mitään hätää. Erikoisultra tehdään kumminkin keskiviikkona jolla katsotaan aivot ja muut elimet tosi tarkkaan. Blääh.. uusi lääkäri määräsi niin paljon testejä ja kokeita, että olo on ollut kun koe-eläimellä tämän viikon.. olisikohan vähän yli-innokas... Kiva toisaalta koska kun lähetän labratulokset hänelle sähköpostitse (teen kaikki kokeet töissä käytännön syistä), ja hän on aina soittanut parin tunnin sisällä takaisin ja kommentoinut tulokset. Tuohon CMV-tuloksen jälkeen hän oli parissa tunnissa järjestänyt sen erikoisultran ja toisen lääkärin paikalle... ihailtavaa nuoruuden innokkuutta kun vertaa niihin dinosauruksiin joiden luona kävin julkisella.

Huomenna kanssa pidempi sokerirasituskoe, koska eka tunnin näyte oli vähän koholla. Jos näistä kahdesta päivästä selviää hengissä niin voi sitten torstaina tulla suomeen neuloja piiloon :taunt010


Littlered, multa ei olisi katsottu kyseistä virusta julkisessa, taitaa olla sen verran harvinaista että se aiheuttaa ongelmia.
 
Tsemppiä Sophie82 testeihin ja tulosten odotteluun! Hyvä, kun tutkivat varmakseltaan vaikka todennäköisyys ongelmiin olisi pienikin. Ja ylimääräisessä ultrassa on se hyvä puoli, että pääset toivottavasti taas kurkkaamaan vauvaa itsekin :)

Mulla oli tänään eka neuvolalääkäri rv 26+3 ja ihan mukava tyyppi lääkärinä. Mainitsin viimeisen viikon aikana tuntuneista rytmihäiriöistä, joiden hän epäili olevan ihan vaan tavallisia raskauden verenkierronmuutoksiin kuuluvia juttuja (mulla oli aika korkea syke ja alhainen verenpaine, tyyliin 100/70), mutta laittoi varoiksi kuitenkin lähetteen labraan hb- ja kilpirauhasmittauksia varten (hemppaa ei otettu tällä kertaa ollenkaan ja seuraava mittaus olisi vasta kuukauden päästä).

Kaikki oli kuitenkin ilmeisen kunnossa ja sisätutkimuksessa paikat hyvin vielä kiinni, eli en voi valittaa :) Ainostaan sf-mitta oli lähellä yläkäyrää (sen alla kuitenkin), vähän hirvittää mikä jööti siellä mahassa hengaa :eek: Mutta tämä oli vasta eka mittaus, eli toivottavasti tasaantuu vielä!
 
Eilen käytiin erikoisultrassa ja katsottiin kaikki labratulokset läpi lääkärin kanssa. Vauvaa tutkittiin kahden lääkärin toimesta n puolisen tuntia ultralla. Kaikki mitat otettiin tosi tarkkaan ja niitä vertailtiin keskenään (eri mittoja ja vertailuja on A4 verran). Aivojen ja maksan eri osat mitattiin ja katsottiin tosi tarkasti. Vauva tutkittiin siis jokainen millimetri kerrallaan, sydäntä katsottiin niin suurella resoluutiolla että kaikki pienet pisteet näkyivät selkeästi (ultra oli siis high resolution-erikoiskoneella). Vauva liikkui niin kovasti ja eikä tykännyt ollenkaan kun ultrattiin, että lääkärit alkoivat jo ääneen miettimään että pitää ottaa sisäkautta kun vauva ei suostu pitämään päätänsä paikoillaan sen verran että saataisiin mitat otettua. Tämän sanottuna vauva jähmettyi paikalle kunnes saatiin ne pakolliset kuvat otettua. Vähän mua nauratti siel kun koko maha heilui sen ultran ajan kun vauva pakeni ultraa minkä pystyi, selkeästi näkyi päältä päin missä pikkuinen meni :smiley-bounce012 tuli mieleen pienenä kun kalastettiin ja laitettiin pikkukalat ämpäriin ja yritettiin saada niitä sieltä kiinni :laughing005 vauvalla kaikki siis tosi hyvin, eikä mitään merkkejä viruksesta missään. Ainoa mitä vähän "ihmeteltiin" oli vauvan koko, lääkärin antaman lasketun ajan mukaan oltiin 25+6, vauva kokonsa puolesta 27+4 :binkybaby

Lääkärit sitten yllättivät meidät tosi ihanasti kesken aivokuvauksen laittamalla 4D ultran päälle ja siellähän vauvan kasvot olivat ja seurattiin hetki livenä vauvan tekemisiä- nenää kosketeltiin ja päätä heilutettiin :love7 En tiedä onko joku muu nähnyt 4D kuvan vauvastaan, mutta tunne oli ihan käsittämätön! Ekan kerran tuli tosi todellinen olo että siellä on IHAN OIKEASTI vauva, MEIDÄN VAUVA :love017 :love017 Tuijotettiin noita kuvia koko ilta ja itkuhan siinä tuli. Kaiken huolen jälkeen meidät palkittiin näyttämällä vauvan kasvot! Meillä on sama ultra edessä jo kk päästä, toivotaan että päästään näkemään pikkuinen taas kunnolla :love017

"terveisiä koko ketjun poppoolle, me lähdetään pian äipän kanssa lentokentälle ja sieltä suoraan saaristoon nauttimaan suomen kesästä" :)
 

Liitteet

  • face 2.jpg
    face 2.jpg
    732.4 KB · Katsottu: 23
Takaisin
Top