Ultra- ja neuvolakuulumiset

hat: Siis täh? Kyllähän neuvolalääkärin kirjoittamat todistukset pitää kelvata! Lääkäri kuin lääkäri. Todella oudolta kuulostaa ja ihmeelliseltä simputukselta.
 
Joo se esimies on vähän semmonen, hmm.. empatiakyvytön 'kaikkitietävä' valopää joka tuntuu olevan aivan väärällä alalla töissä.
Kävin kilttinä tyttönä tosiaan siellä työterveyslääkärillä, ja seki kyllä ihmetteli, että miten voi olla mahdollista että neuvolalääkärin kirjottama sairaslomatodistus ei kelpaa. Raskaana olevien kanssa työskentelevillä kuitenki on sitä tietynlaista kokemusta ja tietoa mitä ei ihan joka lääkärillä ole.. Työterveyslääkäri soitti mun esimiehelle ja selvensi sille muutaman asian neuvolalääkärin 'vallasta' >:D Sain sitten vielä ihan varmistuksesi sen allekirjotuksen siihen alkuperäseen sairaslomalappuun.
Esimiehelle kun vihdoin sain sitten vietyä sen lappusen, niin se alko selittämään sitten jotakin että "ylemmältä taholta on sanottu ettei arkipäivinä saa vastaanottaa kenenkään muun ku työterveyslääkärin määräämiä sairaslomatodistuksia". Meinas olla naurussa pidättelemistä, koska työpaikallani periaatteena oikeasti on, että esimies VOI vaatia työterveyslääkärin selvityksen esim. terveyskeskuslääkärin kirjoittamasta sairaslomasta, jos siinä on jotain 'epäselvää', eli jos epäilee että oikiasti ei mittään vaivaa oo. Mutta hyvillä mielin voin nyt todeta, että johdan tätä taistelua tolloa esimiestä vastaan 1-0, hehe! 
 
Viikko sitten ultrassa löydettiin toinen kaksosista menehtyneenä, kuollut ehkä rv:llä 25. Nyt siis meneillään 27+0. Järkytys oli valtava, vaikka jossain vaiheessa tunsin käsittämätöntä ikävää kyseistä vauvaa (tyttöä) kohtaan ja tämä kävi mielessä. Toivon ja rukoilen, että toinen selviää ja kaikki menee hyvin. Ei voi muuta kuin odottaa ja vainoharhaisena kuulostella, että liikkeet tuntuu.
 
Kuinka surullisia uutisia, voimia ja jaksamista! Saitko mitään tietoa toisen kaksosen hyvinvoinnista, jolla voisit yrittää huojentaa mieltäsi?
 
Otan osaa Bulla, tosi surullinen tilanne. Toivottavasti toinen pieni voi hyvin. Paljon voimia!
 
Bulla

jaksamisia teille, toivoa ja rakkautta.
teidän kannattaa elävään lapseen keskittyä, ja toivottavasti hän on terveempi jaksamaan.
seurataanko nyt tiheämpää raskautta?  itse toivon että jos pystytte ostatte kuuntelulaitteen (dopplerin) stressaamisen takia että aina pystyy kuunnella sydämmen ääniä, joka rauhottaa mieltä.
 
Kiitos kaikille. Ei voida kun odottaa, ja seurata omaa oloa ja vauvan liikkeitä. Parin viikon päästä taas äitiyspolille ja ehkä sitten selviää enempi jatkon kannalta Suru on suuri, mutta parhaamme mukaan nautimme nyt pikku-ukon odotuksesta. Odottavan aika tosin on ehkä vielä pidempi, kun pelko hengittää niskaan.
 
Eilen oli ultra, nyt on viikkoja 30+5. Kaikki oli OK ja piene tyttömme kasvaa huimaa vauhtia, mutta labran virtsakokeissa löytyi yllättäen punasoluja. Tämähän ei välttämättä tarkoita mitään mutta voi tarkoittaa sitä että kohtu tiputtaa verta ja siellä tapahtuu nyt muutoksia. Joudun seurantaan siis, mutta eipä tälle mitään voi. Sain lähetteet TAYS pelkopolille sekä synnytystapa palaveriin - jota odotan mielenkiinnolla. Sairasloma jatkuu yhä ja tuskin menen enää töihin, kun supistuksia on joka päivä.On kuitenkin mukava kun saan ottaa rennosti ja kerätä voimia. 
 
Neuvolalääkärillä ja ultrassa käyty, vko:t 28+0
Miulla paino lisääntyy tasaisesti (ei tartteis lisääntyä ollenkaan :D ), +500g viikko.
Pääalaspäin poika oli, kovasti siellä liikuskeli. Painoarvio n. 1300g, pituus vastaa vko:a
30+0, eli tullennee yhtä pitkä kuin vanhemmatkin :)

Sairaslomalla olen koko raskauden ajan ollut, onneksi äitiysloma viimein ensi kuussa alkaa.

Mites teidän muiden töissä olemiset menneet raskauden aikana?

Itse aliupseerin virassa työskentelen ja olosuhteet sellaiset, että neuvolalääkäri totesi jo alkuun että parempi olla kotona kun vointi ei ole hyvä. Liikunta iso osa tehtävääni ja supistelujen takia en ole juuri koko raskausaikana voinut liikkua juurikaan.
 
Itse jäin sairaslomalle noin kuukausi sitten ja olen liikunnanohjaajana koululla, joten kuormitus päivässä oli liikaa meille molemmille. Supistuksia en ole niinkään vielä tuntenut, tai sitten, en oikein vielä tiedä mitä ne ovat :D kyllä ne varmaan tulevat tutuiksi vielä. Nyt siis raskausviikolla 30 :)
 
Mä oon päässy niin helpolla tähän asti eli töissä olen koko ajan ollut ihan normaalisti. Toisaalta teen ihan perustoimistohommia eli istumista työpisteellä ja kokouksissa on työ lähinnä ollut. Ei tullut alkuraskaudestakaan poissaoloja, kun ei tuota pahoinvointiakaan ollut lainkaan. Tässä koko ajan kuitenkin takaraivossa on tunne, pitäisikö olla jotain vaivoja vai voinko todella päästä näin helpolla. Äitiyslomankin alkuun on vielä 1,5 kuukautta aikaa, joten ehtii tässä vielä töissäkin olemaan.
 
Bullalle jaksamista!

Nyt on taasen kayty moikkamassa laakaria ja sain luvan lahtea Kreikkaan kuun kopussa lomalle. Jei! Toivottavasti aurinko paistaa ja saa vahasen rentoutua miehen perheen luona (ainahan voi toivoa etta anoppi kayttaytyis :)). Vauvalla on masussa kaikki hyvin, kasvu kohdallaan ja oma painokin nousee ok vauhdilla. Ainoa inha asia on etta istukka on alkanut siirtymaan alemmas ja lahestyy kriittisia alueita joten voi olla etta joudun sektioon. Mutta sita on turha miettia silla asiallehan ei mitaan voi :) paa-asia etta kaikki on hyvin ja lapsi erittain tiiviisti viela masussa. :)
 
Mulla on mennyt raskaus tosi kivasti ja oon pystynyt olemaan töissä ihan normaalisti. Jumpassakin olen jaksanut käydä. Harmittaa teidän puolesta, jotka olette joutuneet olemaan saikulla!

Käytiin maanantaina kontrolliultrassa, johon pääsyä olin itse pyytänyt neuvolasta. Täällä onnistuu näköjään aika näppärästi :) Poju oli yhä viikkoihin nähden vähän pienempi, tai ainakin reisiluun mitta viittasi siihen... Päänympärys oli vain muutaman päivän "jäljessä". Ultraaja painotti, että ihan normaalin rajoissa mennään, mutta lupasi ottaa mut uuteen ultraan kolmen viikon päästä ja minähän hyödynnän sen, kun kerran pystyn :) Nämä siis tehdään kunnan omalla ultralaitteella (joka tosin on melko hyvä), koska eivät ole mitään kehitykseen liittyviä kontrolleja. Lähinnä vain huojennetaan odottavan äidin mieltä.

Vauva painaa jo kilon ja on siis sen verran iso, ettei uusia ultrakuvia annettu. Tai olisihan niitä kai voitu ottaa, mutta ei niistä suoraan sanottuna enää mitään selvää saanut. Siellä oltiin muuten raivotarjonnassa, lapsivesitilanne ja istukka olivat yhä normaalit, kuten myös poitsun elimet :)
 
Heippa! Kyselisin teiltä vähän neuvoja kun on muutamat tämän kyseisen asian kanssa jo pohdiskelleet. Elikkäs mieheni kanssa ollaan lähdössä Milanoon huhtikuun alussa. Raskausviikkoja tuolloin paluulennolla on 35+1. Elikkäs Finnairilla lennetään ja raskaustodistuksen he sinne vaativat siis. Nyt varasin siis lääkäri ajan ja rupesi pelottamaan, että voiko se lääkäri kieltää sen matkan, koska tuolloin on aika reippaasti noita viikkoja jo? Onko jollain jotain kokemuksia moisesta tapauksesta. Sillähän se selviää kun menee sinne lääkäriin, mutta kun se on vasta ensi viikon loppupuolella, niin rupesi jännittämään! Kiitos! :)
 
Heippa Milla! Itse olimme avomieheni kanssa juuri viikon matkalla canarialla. kävin lääkärissä ennen matkaa hakemassa lääkärin todistuksen Finnairille. Lääkäri sanoi ettei estettä lentämiselle ole. he kertoivat että Finnair haluaa varmistua siitä ettei synnytys käynnisty missään nimessä lennolla. Joten mikäli sulla on kaikki hyvin ja paikat on suljetut ja lääkäri kyllä tutkii tarkkaan niin tuskin estettä on. tuo menee jo melko pitkälle itsellä oli matkalle lähtiessä rv 30+3 ja viikon olimme. Perjaatteessahan viikolle 36 asti saa lentää eli toivotaan että kaikki on hyvin ja saat luvan lentää! :)
 
Jos koko alkuraskauden sai olla tyytyväinen, ettei mitään vaivoja ollut, niin pitäähän sitä nyt jotain tähän loppuun tulla ;) Viikkoja on kohta kasassa 33 ja pari viikkoa oon nyt ollut kesälomalla. Oli ihan oma päätökseni jäädä ajoissa pois, koska 8 tunnin päivät jaloillaan ja lähes olemattomilla tauoilla eivät houkutelleet. Ja nyt voi sanoa, että oli oikea ratkaisu. Liitoskipujen vuoksi olin jo viimeiset työpäivät sairaslomalla ja nyt voi sitten liikkua sen mukaan miltä itsestä tuntuu. En kyllä olisi koskaan ajatellut, että käveleminen voi tehdä näin kipeää. 

Tiedän, että nyt joku päivittelee, että kun ei voi taukoa pitää töissä kunnolla ;) Valitettavasti joissain paikoissa asiakkaat määrää työn tahdin, eikä siihen voi aina vaikuttaa. Pidän työstäni (ja työpaikastanikin yleensä), joten olen oman valintani tehnyt. Monet jäävät vastaavasta työstä sairaslomalle jo paljon aikaisemmin, joten pitää olla onnellinen, että sain olla töissä melkein äitiysloman alkuun asti. 

Neuvolassa ei ole tullut mitään erityistä esiin vaan kaikki on aina ihan normaalia. Tänään terkka sitten alkoi puhua liikkeiden laskemisesta.. oi voi. Meillä on ihan liikkuvainen vauva, koska tunnen liikkeitä ympäri vuorokauden (joskus vähän tiheämpään joskus hieman harvemmin), en ole ollut lainkaan huolissani. Vaikka terkka kuinka sanoi, että jos niitä liikkeitä tulee niin tiuhaan, että tulee helposti 10 tunnissa, niin ei niitä tarvii laskea, mutta jos tuntuu, ettei ole tuntunut, niin laskee sitten. No mitäs mä olen tänään sitten tehnyt muuta kuin tarkkailut koko ajan liikkeitä. Ääh.. ja mä oon aina ajatellut, etten ole mikään murehtija. Ilmeisesti olin väärässä. 
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top