Ultra- ja neuvolahöpinät

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Wii
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Uh, nyt olis sokerirasitus takana. Meni odotteluajat paareilla makoillessa, himpun verran alko heikottaa... No, tuolla oli paarit käytävän päässä ja sai olla rauhassa eikä tarvinnut olla ruuhkaisessa odotustilassa [;)]. Viime yönä sain sitten ihan tunnin nukuttua; ei unta sitten millään ja siihen ärsykkeeksi mies kuorsasi ja kissoilla oli halipula eikä beebe rauhottunut koko yönä vaan myllersi ja antoi mojovia osuvia jatkuvasti. Tuli kerralla kunnon harjoitusta yövalvomisiin... 
 
Täällä mittaillaan sokereita ja ne näyttäis kyllä olevan ihan hyvissä kantimissa. Toivottavasti äitipolin tädit on samaa mieltä. Pudotin ennen raskautta 30kg painoa ja ruokavalioasiat on hallinnassa varsin tarkasti, joten tiedon puutteesta en ainakaan kärsi! Ajattelin samalla vaivalla pitää kunnon ruokapäiväkirjaakin taas, laskea suunnilleen hiilihydraatit, rasvat, proteiinit, kuidut ja kalorit ainakin niiltä päiviltä, joina mittaan sokereita. Siinä on sitten ammattilaisillekin työkaluja käteen, jos päättävät laittaa johonki ravitsemusterapeutille. Melkein vuoden tuota hommaa tein, niin siihen on ihan hyvä rutiini, vaikka nyt on ollut puoli vuotta väliä, etten ole laskeskellut enkä pitänyt ruokapäiväkirjaakaan. Äitipoliaika on viikon päästä, niin ehdin saada jotain tulostakin jo aikaan, ettei aivan yhden päivän perusteella tarvi katsoa.
 
Käytännössä olen ollut painon pudotuksen ajan diabeetikon ruokavaliolla ja sitä siis jatketaan. Pykälää orjallisemmin vain, ku olin aatellu. Mutta eiköhän tämän jaksa... Vaikka en kyllä keksi mitään kamalan palkitsevaa tästä touhusta, kun painokaan ei putoa... Vaikka onhan se lapsen hyvinvointi tietysti sen verran tärkeä asia, että sen eteen pitää mamman uhrata pullat, keksit ja suklaat. [:D]
 
Tänään käytiin neuvolassa. Vähän jännitti, kun viimeksi oli paineet hivenen koholla. Onneksi mitattiin nyt kahteen kertaan, kun toisella kertaa tuli sitten jo ihan normaali lukema, ensimmäinen oli vähän koholla (mutta rentoudu siinä nyt sitten, kun mies kyttäsi vierestä mittaria [:D]). Vauveli voi hyvin, sykkeet oli vahvat ja kohtu oli kasvanut tasaista keskikäyrää. Tästä eteenpäin käydäänkin sitten näyttäytymässä kahden viikon välein ja saatiin jo lääkäriaikakin joulukuun ekalle viikolle.

Yritin taas sanoa tuosta pahasta närästyksestä, mutta eipä siitä juuri apua ollut. Ei vaikka painon kehitys on sitten viime kerran ollut -180 grammaa/viikko. Neuvolantäti vaan neuvoi olemaan syömättä rasvaisia ja mausteisia ruokia, suklaata tms. [:@] Viime aikoina oon syönyt pelkkää kasvissosekeittoa, puuroa ja jugurttia ja välillä pelkkä vesikin närästää, joten eipä juuri ollut apua tuosta neuvosta. Ilmeisesti meidän neuvolassa on se linja, että lääkkeitä ei anneta vaikka niitä itku kurkussa pyytäisi. Enpä olisi uskonut, että raskaana ollessa joutuu olemaan nälissään, kun ei voi tai uskalla syödä.
 
Tänään käytiin ultrassa kun sitä kasvua tarkastellaan aina kuukauden välein. Hienosti oli neiti kasvanut ja kasvu meni pikkusen käyrien yläpuolella mutta kuulemma ihan normaalia kaikki. painoa on nyt rv 25+5 1025g.
pissässä oli taas jotku arvot (en muista mitkä) koholla mutta ne on aina eikä  ne siihen enää puutu.

Ihanasti näkyi tosi selvästi kasvot ultrassa ja sormi oli suussa kokoajan :)
Kuukauden päästä taas näkee pikkuisen :)
 
ALKUPERÄINEN: Suze
...
Yritin taas sanoa tuosta pahasta närästyksestä, mutta eipä siitä juuri apua ollut. Ei vaikka painon kehitys on sitten viime kerran ollut -180 grammaa/viikko. Neuvolantäti vaan neuvoi olemaan syömättä rasvaisia ja mausteisia ruokia, suklaata tms. [:@] Viime aikoina oon syönyt pelkkää kasvissosekeittoa, puuroa ja jugurttia ja välillä pelkkä vesikin närästää, joten eipä juuri ollut apua tuosta neuvosta. Ilmeisesti meidän neuvolassa on se linja, että lääkkeitä ei anneta vaikka niitä itku kurkussa pyytäisi. Enpä olisi uskonut, että raskaana ollessa joutuu olemaan nälissään, kun ei voi tai uskalla syödä.

 
Myötätunnot, sama tilanne täällä - närästys on järkyttävä! Mausteiset, kuivankiinteät ruoat, paprika, kurkku, perunasosekeitot, hiivaisat leivonnaiset, karkit ja suklaa ovat aiiiiivan pannassa. Olen huomannut närän helpottavan jonkin verran, jos fillaroin työmatkat - en tiedä miksi, mutta koko päivän olo pysyy suht hyvänä, jos varon em. ruoka-aineita. Samoin jos on paha närästys päällä ja lähden fillaroimaan, on olo helpottanut hiukan.
 
Joo, nälkä meinaa tulla kun ei uskalla/halua syödä. Samoin jos on syönyt muutaman tunnin sisään ja olisi kova jano, niin ei kyllä uskalla juoda paljonkaan, jos ei happoliemiä halua suuhunsa. Pahimmillaan oli viime maanantaina: Lounaan jälkeen vielä 8 tuntia myöhemmin (en pystynyt syödä siinä välissä mitään) röyhtäilin ihanan hapanta ja kiinteää ruokaa - ihan kuin ei olisi laskeutunut nielua pidemmälle koko aikana.
 
Nyt aion kokeilla sellaista, että söisin aamupalan (muro/puuro/jugulinjaa) ja lounaan molemmat kahdessa erässä ja illalla vain jotain pientä mutustelua tasaisesti koko illan. Hiiteen hampitädin varoittelut, ettei enempää kuin 6 ateriaa päivässä....
 
Närästysmyötätunnot täältäkin! Tähän asti olen selvinnyt aika kivuttomasti, mutta viime yönä iski ihan järkyttävä närästyskohtaus. Heräsin siihen, että nieleskelin sappinesteitä ja kurkkua korvensi. Yritin vaihdella asentoa, mutta mikään ei auttanut. Aikani nieleskeltyäni muistin jonkun maininneen, että maito auttasi. (Rennietä ei kaapissa ollut, mutta menen ostamaan heti tänään). Hörppäsin lasin maitoa ja palasin pötköttelemään puolimakaavaan asentoon. Ilmeisesti olo oli helpottanut, koska jonkun ajan päästä heräsin siitä samasta asennosta, ei korventanut enää niin paljon ja pystyin jatkamaan unia.
 
Liekö sitten maito auttanut, vai olisiko olo helpottanut muutenkin, tiedä häntä. Oli kyllä sen verran epämiellyttävä kokemus, että toivottavasti ei tule tavaksi. Vaikka pahoin pelkään, että tästä se vain pahenee....
 
Zemppiä kaikille närästyksen kourissa kärvisteleville!
 
Neuvolassa taas käyty. Hemoglobiini oli noussut hienosti lukemaan 131, syön vain multivitan raskaus vitamiineja. Sen sijaan alapaine on noussut tässä jo yli 90 eli joudun ensi viikolla ylimääräiselle neuvolakäynnille ja samalla mitataan SF mitta kun mennään yläkäyrillä. Syke oli 140 luokkaa vaikka olikin vähän sitä mieltä että älä häiritse mun rauhaa.

Oma painoni sen sijaan oli kummasti laskenut viime kerrasta ja nyt kuitenkin olen ollut vaan kotosalla ja liikunta on ollut supistusten takia aika vähäistä. Neuvolatäti vähän epäilee jos ne supistukset ei nyt kummasti katoa niin mun työt on tälle vuodelle tehty.. Varattiin alustava aika neuvolalääkärille ensi kuun alkuun.

Maanantaina olisi se kauhea sokerirasitus.. Siis pelkkää ihmisten kiusausta koko juttu. 12 tuntia syömättä ja saa juoda jopa huimasti lasillisen vettä (uudet säännöt julkaista perjantaina). On varmaan ihan älyttömän huono olo tiedossa. Uudessa tiedotteessa olikin että pitää varata aikaa 2-5 tuntia jos aloittaminen viivästyy.. Kukapa ei haluaisi viettää 5 tuntia terveyskeskuksessa.. Tiedän jo valmiiksi että paastoverensokerini on keskiarvojen alapuolella että nyt jännätään miten meikäläisen käy. Jotta koko maanantai olisi vielä ihanampi päivä niin saan toimittaa samalla kerralla vielä virtsanäytteenkin ettei vaan ole mitään piilevää virtsatulehdusta.. Siis kaikki ihanuudet samalle päivälle. JES! [:@]
 
Tääkin kävi uudessa neuvolassa ekaa kerta. Täti oli ihana ja nyt kenties olis vähän pysyvämpi ku toisessa neuvolassa oli aina eri nainen (tosin ens kerralla se on reissussa et on sijainen niin tiedä häntä onko sekään nyt sit kuitenkaan joka kerta..) Perus läppäläätä ja hemppa noussu hyvin ja otti sen vasta-aine verikokeen (sai vielä ekalla yrittämällä suonesta kiinni VUHU!) toivottavasti siitä nyt ei paljastu mitään ikävää.. Vauva kasvaa hyvin ja syke oli täydellinen ja sano et saan aina tulla kun huolestuttaa niin kuuntelemaan sykkeitä että ei saa ahdistuksen vallata mieltä. Kovasti se anturan alta aina karkuun lähti kun yritti kuunnella ite vaan ei mitään tunne..plahplah. 
 
Sokerirasitustesti on onneksi ohitse. Eilen se tehtiin. Jouduin jäämään odottelemaan istuen odotustilaan. Ensimmäisen tunnin aikana alkoi väkisinkin tulemaan huono olo. Toiseksi tunniksi onneksi pääsin lepäilemään niin olokin helpotti kummasti. Tänään soittelin tulokset ja tulos oli hyvä. Jes, saan siis syödä suklaata [:D] Mietin että jos sen kunniaksi heittäytyisi hurjaksi ja leipoisi vaikka mustikkajuustokakun [:)]
 
voi teitä onnellisia kenellä sokerit ok. ja saa syödä herkkuja... minulla meinaa flunssaa tehä ja hiivakin vaivaa ja tänää mahassa kiersi ihan koko aika enkä saanut välillä selvää ollisiko voinut olla ihan pikkasen kivuliaita supistuksiakin välissä ainakin ala selkään sattui ja eikös supparit voi tuntua sielläkin alaselkä kipuna... joku tulehdus nyt niitä tekee ja ressi...bakteeri viljely vastaukset tulee vasta myöhemmin... pitäis olla nyt ressaamatta mutta ei vaan pysty kun niin paljon mielen päällä kaikkia asioita!! onnellinen olen kun viikkoja näin paljon takana ja enää 10 edessä.... :D
 
Äitipolilla käyty. Koko päivä meni ja meinasin kirjaimellisesti jo kuolla nälkään välillä. Ensin hoitaja otti ne kaikki rutiinit, painot, pissat, verenpaineet ja anto muuta valistusta, sitten odoteltiin lääkäriä ja sielläkin istuessa ja tutkimuksissa meni melkeen tunti. Lääkärin jälkeen diabeteshoitajalle pistosopetukseen ja sieltä vielä takasi äitipolin puolelle saamaan uusia aikoja... Mun ei sitten vissiin tarvi enää paljo tuossa paikallisessa neuvolassa naamaani näytellä, ku "pääsen" aina äitipolille tutkittavaksi...
 
Verenpainelääkitys pysyi toistaiseksi ennallaan, mutta kohta pistelen pitkävaikutteisen insuliinin ensimmäisen kerran... Alkuviikolla sitten puhelinaika, jossa katsotaan, että tarviiko määrää nostaa ja parin viikon päästä taas kontrollikäynti.
 
Pienellä onneksi kaikki hyvin. Painoarvio 1039g, eli kasvaa kauniisti keskikäyrällä. [:)] Rakenneultrassa oli jalat niin ristissä, että sukupuolta ei saatu selville, mutta tänään lääkäri katsoi pyynnöstäni myös sinne alakertaan ja kommentti oli "sanoisin tyttö".
 
Kävin miekin tänään ensimäisen kerran neuvolalääkärillä, enkä saanut sitten niinkään hyviä uutisia.
Kodunkaulan pituus 2,5cm, todella lyhyt ja kohdunsuu on auki. Sitten kun on vielä tuo etinen istukka niin yhtälö ei ole mikään mukavin. Ensiviikolla taas äippäpolille kattomaan ja kyselemään mitä ovat siellä mieltä asiasta. Maanantaina päivystävä lääkäri kirjoitti sairaslomaa iskiaksen takia 14.11. asti, ja sanoi, että istuminen ja makaaminen ei olisi niinkään hyvästä, mutta jos voisit kävellä ja harjoittaa sellaista kevyttä liikuntaa. Nyt kiellettiin sekin, vain lepoa ja lepoa, jos voit vaan maata ja katsella vaikka elokuvia, ja miekun ajattelin, että nyt ois hyvää aikaa pestä, siivoilla ja järjestellä paikkoja, mutta kun ei saa, niin ei saa :(
No pääasia kai on että vaavi ei vielä moneen viikkoon lähde tulemaan, seison sitten vaikka päälläni sinne yli H30 että olis paremmat mahikset selvitä.
 
Tänään oli ylimääräinen neuvolakäynti kohonneen alapaineen takia ja seurataan yläkäyrillä menevää sf-mittaa. Toisella mittauskerralla alapaine tipahti alle 90 mutta sitä pitää edelleen seurata tarkkaan. Harmi kun ei ole lähipiirissä kellään verenpainemittaria. Pitää käydä mittauttamassa ennen neuvolalääkäriä tiistaina uudestaan. SF-mitta ei ollut viikossa ehtinyt onneksi kasvamaan.

Huhtikuussa sairastamani virtsatietulehduksen takia, oli otettu uusi näyte. Siellä oli joku arvo vähän koholla, neuvolatätikään ei tiennyt mikä arvo se on. Sen pitäisi olla alle 10 ja mulla oli 14. Jollain äidillä se oli kuulemma ollut yli 100 ja siitä oli saanut antibiootit.. Yrittää tänään kysellä joltain lääkäriltä arvosta tai sitten kyselen itse tiistaina. Sain varmuuden vuoksi taas uuden kupin jos tarttee ottaa uusia näytteitä. Pakko on kyllä sanoa että se vähintään neljän tunnin pidätys on yhtä kidutusta. Onneksi neuvolatäti sanoi että pidättää niin pitkään vaan kun pystyy.

Nirsku: Harmi kun sait huonoja uutisia. Pelkkä makaaminen on aika tylsää hommaa, varsinkin kun sormet syyhyävät pikkutavaroiden kimppuun ja pesänrakennusvietti on kovilla. Pitää vaan ohjeistaa vaikka miestä niissä hommissa tai pyytää kaveria. Kannattaa hankkia iso pino kirjoja ja leffoja niin aika menee vähän nopeammin.

Ninniw: Ei kyllä kuullosta kauhean houkuttelevalle tuollainen päivä äippäpolilla. Harmi kun joudut ottaa sekä verenpainelääkitystä ja insuliinia. Oliko ennen raskautta mitään ongelmia?
 
Mustikki: Mitä se sun sf-mitta on ollut noissa mittauksissa? Mä koitin nopeesti selata tätä ketjua taaksepäin, mutten löytänyt sellaista viestiä, jossa olisit noita mittoja maininnut. Mun silmät harittaa väsymyksestä, joten se saattaa selittää sen, että mun oikolukutaito on vähän heikko tällä hetkellä. :D

Mä kävin muutama päivä sitten neuvolalääkärillä ja kerta oli hyvin mielenkiintoinen. Ensinnäkin mulla oli ekaa kertaa tässä raskaudessa sokerit yhdellä plussalla pissakokeessa (= voi kurjuus!). Mulla on toi sokerirasitus vasta meidän reissun jälkeen kahden viikon päästä ja nyt tosissaan jännittää, millainen tulos sieltä tulee. Taitaa tällä kertaa heilahtaa arvot oikein kunnolla. :( Painoa oli tullut kuukaudessa peräti 2kg, mutta mä tiedän, että syynä on varmasti kaikenmaailman synttärikakut ja suklaat, joita tässä kuukauden sisällä on tullut syöpöteltyä oikein urakalla. Liikkuminenkin on vähentynyt vaivojen myötä, joten eipä ihme...

Sitten lekuri (nuori, ulkomaalaissyntyinen) mittaili sf-mitan ja sai tulokseksi 28cm. Kuukaudessa olisi sen mittauksen mukaan mittaa tullut lisää 7cm!!! Huh, huh! Seuraavana päivänä juttelin kyseisen lääkärin kanssa asiasta vielä puhelimessa ja hän sitten rauhoitteli mua toteamalla, ettei ollut meinannut saada sitä sf-mittaa mitattua, kun oli "lihakset niin kovina"?! Joo-o. Lekuri vielä totesi, että kun olen nyt tulevana lauantaina menossa gynelle, niin pyytäisin toisen lääkärin ottamaan tuon mitan ja korjaamaan sen neuvolakorttiin. Minkä ihmeen takia ton neuvolalääkärin piti kirjoittaa joku tuollainen hatusta vedetty arvo mun korttiin, jos mittaus on ollut (syystä tai toisesta) epäonnistunut? En tajua. Vai voiko mulla oikeesti olla sf-mitta noin suuri? (Tähän kaipailen Mustikin tai jonkun muun kommenttia... Mikä on tällä näillä mun viikoilla 26+ normaali mittaustulos ja mikä on "yläkäyrän" lukema?) Mun edellinen neuvolakortti on jossain "hyvässä tallessa", enkä pääse sieltäkään kurkkimaan viime raskauden tietoja. Silloin menin kyllä ihan "kirjan mukaan"... Tuohon mittaan saattaa vissiin vaikuttaa vähän sekin, että "pikkupirpana" on masussa ihan keskellä selkä mun napaa kohti eli potkut jysähtävät tunne selkärangan suuntaan. lääkäri sanoi, ettei hän pysty tunnustelemalla tästä syystä selvittämään, onko lapsukaisen pää ylös- vaiko alaspäin. Tämä raskaus on paljon enemmän kysymyksiä herättävä kuin tuo ensimmäinen (loppuun asti sujunut).

Vai niin. Pikku-ukko heräilee. Poistun taka-alalle...
 
Halipossu Vastaan noista sf-mitoista, kun sattui tuo neuvolakortti olemaan tässä vieressä; viikolla 26+ ton "keskikäyrän" mukaan sf olisi jotakuinkin 23-24 cm. Yläkäyrä on noin 26 cm eli se 28 menisi vähän sen yläpuolelle, mutta tuo sinun kuulosti tosiaan vähän epäluotettavalta mittaukselta [8|]

Mulla itselläni on mitattu se kahdesti ja vk 22+ se oli 21 cm ja vk 27+ se oli 27 cm eli yläkäyrällä mennään. Maha tuntuu täällä ainakin kasvavan ihan silmissä, mutta hyvähän se on että beibi kasvaa.  JuiceLeskisen sanoin, "se lihoo, se kasvaa, se voimistuu..." [:D]
 
Halipossu: Olisin tosiaan voinut laittaa ne mitatkin mukaan mutta enpä taas ajatellut niin pitkälle. Eli vkolla 21+ mitta oli 23 ja nyt viikoilla 25+ ja 26+ mitta on 26. Huomenna alkaa vko 27 ja silloin sen pitäisi olla 24 cm. Menee aika tasaisesti siellä käyrällä eli vielä ei tehdä asialle mitään, mutta jos alkaa vielä poikkeamaan käyristä niin neuvolatäti joutuu laittaa jotain viestiä äippäpolille. Neuvolatäti vähän sitä totesi että jokainen mittaa arvon omalla tavallaan ja luultavasti tiistaina neuvolalääkäri saa taas oman tuloksen.
 
Voi Nirsku ku kuulostaa ikävältä.. :( voimia.. Nyt sit vaan makaat ja passuutat ukkoa pesemään ja siivoomaan [:)] eikös se oo toisaalta ihan kiva että saa hyvällä omalla tunnolla vaan olla ja rentoutua? Suosittelen (ite ainakin ajattelin joulushoppailu intoisena) ottamaan tietsikan hyvään asentoon ja lähtee verkkokauppoja kiertelee! Vie paljon vähemmän energiaa ja voimia kuin oikee shoppailu..ja luultavasti vähemmän rahaa (toivon..)

Jaksamisia kaikille jotka joutuvat jotakin jännittämään!
 
Kiitos sf-mittaukseen liittyvistä vastauksista! Lauantaina saan tosiaan toisen ihmisen mittaustuloksen, joten katsotaan, mitä tuleman pitää... Vähän kyllä jännittää.
 
Täällä mennään myös sf-mitassa yläkäyrällä ja välillä ylikin, mutta äitipolilla on ultrattu ja P-P kasvaa erittäin sievästi keskellä keskikäyrää. Onhan se ikävä olla epävarma, mutta onneksi tuohon asiaan ainakin saa selvyyden yhdellä äitipolikäynnillä.
 
Ennen raskautta mulla ei tosiaan ollu mitään lääkkeitä, nyt niitä on enemmän ku vanhoilla mummoilla! Tai ainaki minusta tuntuu siltä... Kohta on taas aika pistää insuliinit ja ottaa iltalääkkeet. [:'(] Sokeritkin vois mitata ennen iltapalaa...
 
Kävin aamulla paikallista neuvolan tätia puhuttelemassa. Hain insuliinikynään neuloja, "sormen rejittimeen" lansetteja ja sokerimittariin liuskoja. Onneksi nuo sentään saa ilmaiseksi, vaikka lääkkeet maksaa kyllä ihan kivasti, Kela ei korvaa niistä mitään! Vielä en tiedä insuliinikynän hintaa, koska sain ensimmäisen kynän ilmaiseksi äitipolilta. *syviä kumarruksia* Arvelen kuitenkin, että maksaa ihan kivasti.
 
Kävin jo tänään gynellä, koska oli vaan ihan pakko. :( En tiedä, mikä ihme eilisessä oikein oli, mutta koko illan kellarikerroksessa tuntui siltä kuin housut olisivat hinkanneet liialti. Lopulta oli alapää ihan turta...kuumotusta ja jomotusta. Ihmettelin sitä ihan ääneen, kun alapää oli ihan kosketusarka. No siinä sitten peilin kanssa masun alle katsomaan, mikä kumma siellä oikein vaivasi. Näkymä oli jotain tosi kauheeta: pimpero oli aivan tulipunainen ja toinen ulommista h-huulista oli aivan turvoksissa. Toinen tuli lahjakkaasti perässä, mutta ei ollut lainkaan niin paha. Googletin jo vastauksia mielenrauhan saamiseksi, mutta turhaan. Paniikki iski ja tänään kävin sitten lekurissa. Onnekseni tilanne oli hiivan aiheuttama reaktio (voiko tällaista ollakaan?) ja nyt samaan aikaan, kun vetelen antibioottia korvatulehdukseen, joudun sitten huoltamaan alakertaa rasvalla ja puikoilla. Jippii. Oon kyllä elämässäni montaa hiivatulehdusta nähnyt, mutta että jotain tällaistakin voi tulla...

No, lentolupa tuli nyt sitten samalla hankittua ja tämän lääkärin mittaama sf-mitta oli huomattavasti siedettävämpi kuin neuvolalääkärin. Nyt tulos oli 25,5cm, ja lääkäri rauhoitteli, että kun mun edellinenkin lapsi oli suhteellisen iso, niin tämäkin taitaa olla. (Poikamme oli siis syntyessään 53cm ja 4175g) Ja tämä lääkäri totesi myös, että kyllä se vauvan asentokin siellä masussa vähän vaikuttaa tuon mitan suuruuteen. Tämä täti osasi tunnustella masun päältä vauvelin asennon ja uudella tulokkaalla oli pää alaspäin. :) Kohdun suu oli mallikelpoinen ja täti sanoikin, ettei mulla varmaan ollut paljoa vielä supistellut. No eipä ole paljoa suppareita onneksi vielä ollut. Kuukausi takaperin oli muutama, mutta se siitä. Kävelyvauhtia olen kyllä ihan tietoisestikin hidastanut, kun tuppaan aina "juoksemaan" joka paikkaan. Ultrallakin pientä vielä katsottiin...siellä se köllötteli ja sydän sykki. Voi ihanuus. Nyt voin rauhallisin mielin lähteä reissuun...

Nyt iltapesuille ja rasvauspuuhiin. Hyvää yötä ja paljon jaksamista jokaiseen tupaan (...mutta etenkin niihin tupiin, joissa asiat eivät mene ihan oppikirjan mukaan...)
 
Takaisin
Top