Tyhmiä kysymyksiä synnytyksestä.

Minua jännittää etenkin synnytyksen ponnistusvaihe. Jos olen ymmärtänyt oikein niin toiset synnyttäjät kokevat avautumisvaiheen ja supistukset kivuliaampana ja toiset ponnistusvaiheen. Voiko siis ponnistusvaihekin olla kivulias ja missä kipu ponnistusvaiheessa tuntuu, (kun mulla on niin tyhmä oletus että kipu tuntuu enemmän emättimessä/synnytyskanavassa kuin vatsassa ja että kipu tuntuu etenkin ponnistaessa tai jopa koko ajan)? Mikä kivunlievitystä voi käyttää että se helpottaa nimenomaan ponnistusvaihetta?
 
Tai googlellakin näköjään löysin lisätietoa ponnistusvaiheesta. Mutta kiva jos joku jaksaa vastailla tarkemmin tai kertoa omia kokemuksia ponnistusvaiheesta.
 
Minua jännittää etenkin synnytyksen ponnistusvaihe. Jos olen ymmärtänyt oikein niin toiset synnyttäjät kokevat avautumisvaiheen ja supistukset kivuliaampana ja toiset ponnistusvaiheen. Voiko siis ponnistusvaihekin olla kivulias ja missä kipu ponnistusvaiheessa tuntuu, (kun mulla on niin tyhmä oletus että kipu tuntuu enemmän emättimessä/synnytyskanavassa kuin vatsassa ja että kipu tuntuu etenkin ponnistaessa tai jopa koko ajan)? Mikä kivunlievitystä voi käyttää että se helpottaa nimenomaan ponnistusvaihetta?
Vastailen täysin oman kokemuksen pohjalta.
Synnytykset 1-3 avautumisvaihe oli kivuliaampi. Supistuskivut tuntuu mulla edessä, lähinnä siltä että rakko halkeaa. Ponnistaessa näissä synnytyksissä kipu tuntui lähinnä emättimen suulla kirvelynä pään syntyessä kun venyy/jotain nirhaumia tuli. Ei ollut väliä oliko kivunlievityksenä epiduraali, pelkkä ilokaasu tai kohdunkaulanpuudute, suunnilleen samalta tuntui.
Neljännestä taas sitten odotin myös helppoa ja nopeaa synnytystä. Ponnistusvaiheessa sitten tällä kertaa jäi joku reuna mikä ei kadonnut, ja kötiöllä olikin siellä sitten sormet samalla painamassa sitä pois + tuli sisaruksiaan kilon isompi vauva. Tämä kipu oli pelkän ilokaasun kanssa itselle liikaa, mutta en tajunnut enää tässä vaiheessa muuta kysyä. Kipua tuntui vain ponnistaessa ja kipu helpotti kun lopetti ponnistamisen. Tuntui siis siltä että vaikka kuinka ponnistaa ei se vauva mihinkään liiku ja sattuu vaan. Tuo tuttu kirvely tuli sitten vasta pitkän ajan jälkeen pään syntyessä mukaan, en itse tiedä mitä tuo aiempi kipu oli, jossain ylempänä kuitenkin. Epäilen että tällä kertaa vauva ei vaan ollut tarpeeksi laskeutunut ja tuli ponnistaminen aloitettua liian aikaisin kun aiemmin se on ollut nopeasti hoidettu. Mies kivenkovaa väittää että vauva olisi syntynyt otsa edellä, papereissa ei kyllä mitään sellaista lue enkä muista kätilöidenkään mitään sellaista sanoneen.
 
Minua jännittää etenkin synnytyksen ponnistusvaihe. Jos olen ymmärtänyt oikein niin toiset synnyttäjät kokevat avautumisvaiheen ja supistukset kivuliaampana ja toiset ponnistusvaiheen. Voiko siis ponnistusvaihekin olla kivulias ja missä kipu ponnistusvaiheessa tuntuu, (kun mulla on niin tyhmä oletus että kipu tuntuu enemmän emättimessä/synnytyskanavassa kuin vatsassa ja että kipu tuntuu etenkin ponnistaessa tai jopa koko ajan)? Mikä kivunlievitystä voi käyttää että se helpottaa nimenomaan ponnistusvaihetta?
Minulla kipu tuntui koko keskikropassa kainaloista alaspäin. Eli selkään sattui, mahaan sattui, alapäähän sattui, koko alakroppa (mutta ei jalat) oli puhdasta yleistä polttavaa kipua. Kaikkialla tuolla alueella sattui, mitään erityistä paikkaa ei voinut nimetä, jossa ei sattuisi, eikä kovimmista kivuista voinut sanoa, että jokin kohta sattuisi enemmän kuin toinen.

Minulla kipu tuntui vain supistuksen aikana, supistusten välissä ei sattunut. Aivan synnytyksen alusta loppuun asti, ainoastaan supistus sattui. Ponnistusvaiheessa supistusten väli olivat vain muutaman sekunnin mittaisia, joten sitä infernaalista kipua oli lähes koko ajan.

Kun lapsi oli syntynyt, supistukset loppuivat, joten kipukin loppui. Toki sekin sattui kuin kätilö tikkasi alapäätä ilman puudutusta, koska kätilö arvioi puudutuksen tarpeettomaksi... Silloin olin synnytyksen jäljiltä niin shokissa, etten osannut väittää vastaan, mutta nyt jos joku esittäisi idean että tulee ompelemaan alapäätäni ilman puudutusta, en todellakaan sitä hyväksyisi. Kun muidenkin paikkojen tikkaukseen laitetaan aina puudutus, niin mikä ihme siinä on, että synnytyksessä naisten oletetaan kestävän alapään tikkauksen ilman kivunlievitystä?
 
Minulla kipu tuntui koko keskikropassa kainaloista alaspäin. Eli selkään sattui, mahaan sattui, alapäähän sattui, koko alakroppa (mutta ei jalat) oli puhdasta yleistä polttavaa kipua. Kaikkialla tuolla alueella sattui, mitään erityistä paikkaa ei voinut nimetä, jossa ei sattuisi, eikä kovimmista kivuista voinut sanoa, että jokin kohta sattuisi enemmän kuin toinen.

Minulla kipu tuntui vain supistuksen aikana, supistusten välissä ei sattunut. Aivan synnytyksen alusta loppuun asti, ainoastaan supistus sattui. Ponnistusvaiheessa supistusten väli olivat vain muutaman sekunnin mittaisia, joten sitä infernaalista kipua oli lähes koko ajan.

Kun lapsi oli syntynyt, supistukset loppuivat, joten kipukin loppui. Toki sekin sattui kuin kätilö tikkasi alapäätä ilman puudutusta, koska kätilö arvioi puudutuksen tarpeettomaksi... Silloin olin synnytyksen jäljiltä niin shokissa, etten osannut väittää vastaan, mutta nyt jos joku esittäisi idean että tulee ompelemaan alapäätäni ilman puudutusta, en todellakaan sitä hyväksyisi. Kun muidenkin paikkojen tikkaukseen laitetaan aina puudutus, niin mikä ihme siinä on, että synnytyksessä naisten oletetaan kestävän alapään tikkauksen ilman kivunlievitystä?
Pitääköhän kirjoittaa kestotussilla mahanahkaan ohje: puuduta ja piirtää perinteinen kirkkoveneen kuva .. 😱
Poikaparka, saa hävetä äitiään jo synnytyssalissa 😂
 
Pitääköhän kirjoittaa kestotussilla mahanahkaan ohje: puuduta ja piirtää perinteinen kirkkoveneen kuva .. 😱
Poikaparka, saa hävetä äitiään jo synnytyssalissa 😂
Parempi jos preppaat miehesi vaatimaan sitä puolestasi, jos itse et siinä tilanteessa jaksa.
 
Parempi jos preppaat miehesi vaatimaan sitä puolestasi, jos itse et siinä tilanteessa jaksa.
Niin tekisin, mikäli en tietäisi hajusuolaa tms joutuvani toistuvasti häneen siellä osynnytyssalissa käyttämään. 😱
Pyörtyy tai oksentaa tod.näk ekakerran "vertaistuki" kivusta kun saa tietää supistusten alkaneen.
Kakkavaippareakointia myös mielenkiinnolla odotan, mies pyykkipoika nenässään tullee näyttämään söpölle 😂
 
Muokattu viimeksi:
Minua jännittää etenkin synnytyksen ponnistusvaihe. Jos olen ymmärtänyt oikein niin toiset synnyttäjät kokevat avautumisvaiheen ja supistukset kivuliaampana ja toiset ponnistusvaiheen. Voiko siis ponnistusvaihekin olla kivulias ja missä kipu ponnistusvaiheessa tuntuu, (kun mulla on niin tyhmä oletus että kipu tuntuu enemmän emättimessä/synnytyskanavassa kuin vatsassa ja että kipu tuntuu etenkin ponnistaessa tai jopa koko ajan)? Mikä kivunlievitystä voi käyttää että se helpottaa nimenomaan ponnistusvaihetta?

Itselläni sattui ponnistusvaiheessa eniten juuri emättimeen. No tuli siinä repeämääkin. En tiedä minkä verran sattuu, jos säilyy ehjänä. Kai ne supistuksetkin jossain määrin sattui, mutta koin sen niin eri tavalla kuin avautumisvaiheessa, etten itseasiassa mene vannomaan, sattuiko ne vatsaan/selkään. Synnytin kuopuksen luomuna.

Toki sekin sattui kuin kätilö tikkasi alapäätä ilman puudutusta, koska kätilö arvioi puudutuksen tarpeettomaksi...

Ihme päähänpisto kätilöltäsi. 😳 Ei luulisi tuollaisen olevan yleinen käytäntö. Kyllä mulla puudutettiin ennen tikkausta.
 
Ihme päähänpisto kätilöltäsi. 😳 Ei luulisi tuollaisen olevan yleinen käytäntö. Kyllä mulla puudutettiin ennen tikkausta.
No niinpä! Kätilö selitti, että ei nyt enää tässä vaiheessa kannata puuduttaa kun vauva syntyi jo, eikä näitä tikkejä niin kauhean montaa tule, eikä ne puudutukset oikein edes auta.

Jälkikäteen sype-käynnillä minulle ihan suoraan sanottiin, että kätilö mokasi tuossa kohtaa, että ehdottomasti pitää puuduttaa jos sitä pyytää ja kyllä se puudutus vaikuttaa.
 
Komppaan kans, synnytyksen jälkeen kun ommellaan niin on todellakin syytä puuduttaa. Ei se ole kovin iso homma laittaa se puudutussuihke, joka muuten kirvelee! Sekin et limakalvot tuntevat sen kirvelyn, kertoo et tunto on tallella... Minulta on aina puudutettu mutta silti on joskus tuntunut nippailu lävitse. En ole ihan varma et jos on epiduraali vielä voimissaan, että auttaisiko se puuduttamaan myös häpyä.
 
Parempi jos preppaat miehesi vaatimaan sitä puolestasi, jos itse et siinä tilanteessa jaksa.
Preppaisin, jos ... hänet voisi saliin ottaa. Super empaattisena joko oksentaa tai pyörtyy jo nähdessään toiselle asetettavan verisuonikanyylia.
Pahimmillaan mua "vain' tikattais kun hänelle annettaisiin 💓 hierontaa tms.
 
Onko vähintään yksi kätilö koko ponnistusvaiheen ajan paikalla synnytyksessä?

Ilmeisesti avautumisvaiheessa joutuu olemaan paljon/välillä yksin (tai tietenkin oman kumppanin/tukihenkilön kanssa)?

Missä tilanteissa synnytyksessä on lääkäri paikalla? Vain ongelmatilanteissa ja esim. Puudutetta laittaessa?
 
Muokattu viimeksi:
Onko vähintään yksi kätilö koko ponnistusvaiheen ajan paikalla synnytyksessä?

Ilmeisesti avautumisvaiheessa joutuu olemaan paljon/välillä yksin (tai tietenkin oman kumppanin/tukihenkilön kanssa)?

Missä tilanteissa synnytyksessä on lääkäri paikalla? Vain ongelmatilanteissa ja esim. Puudutetta laittaessa?
Jos et halua olla avautumisvaiheessa paljon yksin, sano siitä sairaalaan tullessa. Esikoisen synnytyksessä koin, että minut jätettiin ihan oman onneni nojaan, ja kun toista synnytin, ihan sovittiin, että kätilö on paljon paikalla. Kuulemma osa synnyttäjistä halua olla mieluummin kahdestaan puolison kanssa kuin että kätilö olisi paikalla.
 
Onko vähintään yksi kätilö koko ponnistusvaiheen ajan paikalla synnytyksessä?

Ilmeisesti avautumisvaiheessa joutuu olemaan paljon/välillä yksin (tai tietenkin oman kumppanin/tukihenkilön kanssa)?

Missä tilanteissa synnytyksessä on lääkäri paikalla? Vain ongelmatilanteissa ja esim. Puudutetta laittaessa?
Mulla on ainakin ollut yksi kätilö koko ponnistusvaiheen paikalla (tosin omat kestäneet huimat 10min ja 12min) ja toinen kätilö on tullut paikalle ihan loppumetreillä.

Avautumisvaiheessa kätilö on juoksennellut muualla, mutta mulla tämäkin vaihe on ollut melko lyhyt sairaalassaolon aikana. Kuulun tuohon kategoriaan joka mieluummln on yksin puolison kanssa kun olen kivuissa/ haluan levätä, joten minua tämä ei ole haitannut yhtään.

Lääkäri on käynyt paikalla laittamassa pyytämäni epiduraalipuudutukset. Normaalit alatiesynnytykset takana, joten ei ole ollut tarvetta noin muuten.
 
Onko vähintään yksi kätilö koko ponnistusvaiheen ajan paikalla synnytyksessä?

Missä tilanteissa synnytyksessä on lääkäri paikalla? Vain ongelmatilanteissa ja esim. Puudutetta laittaessa?
Itsellä ainakin on ollut 1-2 kätilöä paikalla koko ponnistusvaiheen ajan, ponnistukset suht lyhyitä.
Lääkäri laittanut kohdunkaulan puudutteen ja anestesialääkäri käynyt laittamassa epiduraalin.
Myös lääkäri on määrännyt nesteytystippaan kesken synnytyksen, ilman että on käynyt huoneessa, käyriä on kätilö käynyt lääkärille näyttämässä. Eli ei välttämättä ole paikalla edes jos jotain pientä ongelmaa.
Itse viihtynyt avautumisvaiheen ihan mielellään omissa oloissa, silloin kätilö käynyt enemmänkin jos on jotain asiaa/tarvetta ollut tai vaan kysymässä miten menee.
 
Onko vähintään yksi kätilö koko ponnistusvaiheen ajan paikalla synnytyksessä?

Ilmeisesti avautumisvaiheessa joutuu olemaan paljon/välillä yksin (tai tietenkin oman kumppanin/tukihenkilön kanssa)?

Missä tilanteissa synnytyksessä on lääkäri paikalla? Vain ongelmatilanteissa ja esim. Puudutetta laittaessa?
Mä pääsin neuvolan avulla nettisynnytys valvennukseen. Oli tänään teams avulla. Oli hyvä!!! Kaksi kätilö piti, pari tuntia asiaa. Juuri noidta mitä sinäkin mietit siellä kerrottiin.
Sai tehdä itse suoraan kysymyksiä. Saatiin myös suora sähköposti osoite toiselle niistä kätilöistä: pääsee arimmatkin kyselemään juuri heidän jutuista.

Anonyymimä, nimimerkillä pääsi ryhmän sisälle, vaikka tunnistaituminen ko hoitopolku-sivustolle aluksi vaatikin.

Suosittelen kysymään onko sun neuvolan kautta vastaavaa olemassa!
 
Onko vähintään yksi kätilö koko ponnistusvaiheen ajan paikalla synnytyksessä?

Ilmeisesti avautumisvaiheessa joutuu olemaan paljon/välillä yksin (tai tietenkin oman kumppanin/tukihenkilön kanssa)?

Missä tilanteissa synnytyksessä on lääkäri paikalla? Vain ongelmatilanteissa ja esim. Puudutetta laittaessa?
Ponnistusvaiheessa on ollut vähintään yksi kätilö koko ajan paikalla ja lapsen juuri syntyessä on kutsuttu lisäporukkaa varmuuden vuoksi. Kätilö avautumisvaiheessa yleensä käy välillä pois, mutta on kutsuttavissa napilla. Viimeksi meillä oli kätilöopiskelija, joka vietti paljon aikaa meidän kanssa. Itse oon myös tykännyt kivuissani olla enimmäkseen vain kahdestaan miehen kanssa. Viimeksi olin jo saanut epiduraalin kivunlievitykseksi tuossa vaiheessa, kun opiskelija tuli (vuoro ehti vaihtua). Lääkäri on käynyt antamassa vain puudutuksia ja antanut kätilöille konsultaatiota esim. vauvan sydänäänien laskusta.
 
Ponnistusvaiheessa on ollut vähintään yksi kätilö koko ajan paikalla ja lapsen juuri syntyessä on kutsuttu lisäporukkaa varmuuden vuoksi. Kätilö avautumisvaiheessa yleensä käy välillä pois, mutta on kutsuttavissa napilla. Viimeksi meillä oli kätilöopiskelija, joka vietti paljon aikaa meidän kanssa. Itse oon myös tykännyt kivuissani olla enimmäkseen vain kahdestaan miehen kanssa. Viimeksi olin jo saanut epiduraalin kivunlievitykseksi tuossa vaiheessa, kun opiskelija tuli (vuoro ehti vaihtua). Lääkäri on käynyt antamassa vain puudutuksia ja antanut kätilöille konsultaatiota esim. vauvan sydänäänien laskusta.
Tää on muuten hyvä huomio opiskelijasta, mulla oli myös esikoisen synnytyksen aikaan opiskelija paikalla. Vaikka moni ei halua opiskelijoita synnytykseen, on hyvä muistaa että opiskelijalla saattaa olla enemmän aikaa olla paikalla synnyttäjän kanssa, jos tuntuu että haluaa seuraa.
 
Muokattu viimeksi:
Takaisin
Top