Olin miettinyt ihan samaa ja ajatellut, että meinaan tätä kokeilla, kun sen aika tulee, kertakäyttökäsineitä käyttäen. Olen normaalistikin ylettänyt kohdunkaulaan nipin napin, tarkastellut aikoinaan, että kierukan
langat tuntuu.
Tyhmiä kysymyksiä synnytyksestä.
- Ketjun aloittaja multatassu
- Aloituspäivämäärä
langat tuntuu.
Miten muut sosiaalisesti rajoittuneet/vetäytyneet äidit kestivät vuodeosaston vieraat ihmiset ja sosiaaliset kanssakäymiset?
Pysyttelin omassa sopessani verhojen takana ja pyysin nopeaa kotiutusta. Mun kokemuksella kyllä suurin osa muistakin juuri synnyttäneistä halusi lähinnä omaa rauhaa ja levätä, vain yksi äiti oli mun makuuni liian sosiaalinen kun olin kolmatta kertaa osastolla. Toisaalta edelleen, melkein viisi vuotta myöhemmin, ollaan hyviä kavereita ja lapset leikkii paljon yhdessä :)
Pysyttelin omassa huoneessani. Meillä oli perhehuone ja mies oli mukana koko sen ajan kun olimme sairaalassa. Silloin kun ilmoitettiin että oli ruoka tarjolla, mies kävi hakemassa tarjottimet huoneeseen jne. En ole kovin sosiaalinen ihminen, mutten ihan täysin epäsosiaalinenkaan, synnytyksen jälkeen oli niin tunteet pinnassa, että halusin olla rauhassa.
Ei mullakaan ollut asian kanssa ongelmia, vaikka olen epäsosiaalinen. Alkuun samassa huoneessa oli yksi äiti, joka oli paljon keskolassa ja loppuaikakin oltiin omissa oloissamme. Sittemminkin, kun tuli kolmas (sosiaalisempi) samaan huoneeseen omaa rauhaa sai kyllä viimeistään vetäytymällä verhojen suojiin. Kätilötkin lähinnä kävivät esittäytymässä vuoron vaihtuessa ja muuten sitten tulivat kutsumalla.
Minnekä kohdunkaula/kohdunsuu sitten loppuunsa katoavat synnytyksessä? Nousevatko ja silottuvatko jotenkin ylöspäin muun kohdunseinämän jatkeeksi vai menevätkö vaan sivuun ja ovat siinä reunoilla ulokkeina? 
Vai jotenkin muuten? 
Ja miksi joskus kohdunkaulaan/kohdun suulle tulee repeämä, mitä vaikutuksia sillä voi olla jatkoa ajatellen?
Vai jotenkin muuten? Ja miksi joskus kohdunkaulaan/kohdun suulle tulee repeämä, mitä vaikutuksia sillä voi olla jatkoa ajatellen?
Muokattu viimeksi:
Minnekä kohdunkaula/kohdunsuu sitten loppuunsa katoavat synnytyksessä? Nousevatko ja silottuvatko jotenkin ylöspäin muun kohdunseinämän jatkeeksi vai menevätkö vaan sivuun ja ovat siinä reunoilla ulokkeina?
Ja miksi joskus kohdunkaulaan/kohdun suulle tulee repeämä, mitä vaikutuksia sillä voi olla jatkoa ajatellen?
Vinkkaan kysymyksesi toimitukselle. Asiantuntijat osannevat vastata näihin meitä tavallisia äitejä paremmin. :)
Yliaikaisuus ja käynnistäminen. Nyt kaivattas vertaistukea ja positiivisia kokemuksia. Olen lakon takia hiukan varpaillani ja tuntuu, että somesta jää vain fiilis "kaikki muut paitsi minä".
Tänään on rv 41+5 ja esikoinen siis kyseessä. Lähete yliaikakontrolliin on laitettu viime viikolla, mutta ajasta ei ole vielä soitettu. Minulle ei ole tehty synnytystapa-arviota, vauvasta ei ole ensimmäistäkään kokoarviota, mutta raskaus on ollut helppo ja sujunut hyvin. Hätäilenkö nyt ihan turhaan vai olisiko jo oikeutettua soittaa ja kysellä perään? Voin hyvin ja vauva on hyvinkin eläväinen, mutta epätietoisuus kalvaa mieltä ja tuntuu, että "ne kaikki muut" on saaneet jos vaikka mitä seurantaa ja käynnistyksenkin tähän mennessä, kun itse en saa aikaa edes tarkastukseen.
Ei mulla käynnistykseen ole kiire, voinnin puolesta jaksan kyllä odottaa, josko hän haluaisi syntyä ihan itsellään, mutta mistä tietää, että esim. istukka toimii edelleen niin kuin pitää? Pelkään, että tässä vielä jomman kumman vointi romahtaa, vauva onkin iso kooltaan, eikä mahdu syntymään ja synnytys on yhtä paniikkiratkaisua paniikkiratkaisun perään.
Onko täällä ketään, jolla synnytys olisi käynnistynyt/käynnistetty vasta rv 42+?
Tänään on rv 41+5 ja esikoinen siis kyseessä. Lähete yliaikakontrolliin on laitettu viime viikolla, mutta ajasta ei ole vielä soitettu. Minulle ei ole tehty synnytystapa-arviota, vauvasta ei ole ensimmäistäkään kokoarviota, mutta raskaus on ollut helppo ja sujunut hyvin. Hätäilenkö nyt ihan turhaan vai olisiko jo oikeutettua soittaa ja kysellä perään? Voin hyvin ja vauva on hyvinkin eläväinen, mutta epätietoisuus kalvaa mieltä ja tuntuu, että "ne kaikki muut" on saaneet jos vaikka mitä seurantaa ja käynnistyksenkin tähän mennessä, kun itse en saa aikaa edes tarkastukseen.
Ei mulla käynnistykseen ole kiire, voinnin puolesta jaksan kyllä odottaa, josko hän haluaisi syntyä ihan itsellään, mutta mistä tietää, että esim. istukka toimii edelleen niin kuin pitää? Pelkään, että tässä vielä jomman kumman vointi romahtaa, vauva onkin iso kooltaan, eikä mahdu syntymään ja synnytys on yhtä paniikkiratkaisua paniikkiratkaisun perään.
Onko täällä ketään, jolla synnytys olisi käynnistynyt/käynnistetty vasta rv 42+?
Minulla ei ole omakohtaista kokemusta tuosta että menisi yli.. jo ensimmäisen kohdalla pelkäsin niin paljon että sain käynnistysajan lasketulle päivälle. Joka olikin ihan hyvä kun istukka veteli jo viimeisiään.. mutta pointti oli siis se että minun kohdallani ainakin herkästi kuultu minun huoleni siitä että sattuu jotain..
vauvasi on valmis syntymään, että sen puolesta ei ainakaan tarvitsisi enää odotella. Uskon että tulet kuulluksi kun soitat ja kerrot nämä samat tuntemukset kuin viestissäsi.
Onnea matkaan! Pian vauveli on tavalla tai toisella maailmassa!
Mullakaan ei kokemuksia yliaikaisuudesta, mutta sinuna soittaisin ehdottomasti.
Eikö tuossa kohtaa pitäisi jo olla vähintään yliaikaiskontrolli... En kyllä ole ihan varma, kun mulla käynnistettiin vähän aikaisemmin. Syyksi on papereihin merkattu radi, mutta taisi enemmän oma vointi ja toivomus vaikuttaa asiaan. Suosittelen kyllä soittamista ja peloista suoraan puhumista.
Joka tapauksessa kuopuksen synnytys (joka siis käynnistettiin) meni hyvin vaikka joskus kuulee että käynnistetty on hankalampi!
Joka tapauksessa kuopuksen synnytys (joka siis käynnistettiin) meni hyvin vaikka joskus kuulee että käynnistetty on hankalampi!
Kannattaa soittaa ja kysellä perään, vaikka ei hätäilisikään. Etenkin nyt lakon aikaan voi olla, ettei niitä lähetekasoja keretä perkaamaan normaalia vauhtia.
Muistanko oikein että olet Taysin asiakas? Itselle tehtiin neuvolassa eilen yliaikaisuuslähete jo viikolla 39+ koska verenpaineet ovat alkaneet nousemaan. Jo tänään minulle sieltä Taysilta soitettiin ja annettiin aika kontrolliin. Suosittelen soittamaan, kyllä siellä lähetteet vilkkaasti liikkuvat eteenpäin!
^ Juu, Tayssin piirissä ollaan! Ja tänään vihdoin soittivat ja sain ajan huomiselle. Iso kivi vierähti sydämeltä.
Riippuu ihan ihmisestä ja siitä, kuinka vahvaa sekoitusta naamarista tulee ja kuinka pitkään sitä hengittelee.
Minusta minulla vaikutus loppui alle minuutissa.
Minulla ilokaasu ei myöskään lievittänyt kipua, vaan sekoitti pään niin, etten kyennyt ymmärtämään tulevaisuutta tai menneisyyttä tajutakseni että tämä tuntemani hirveä kipu jatkuu myös sekunnin päästä tästä hetkestä ja että se jatkui myös hetki sitten. Ilokaasu poisti lähimuistin kokonaan, en pystynyt ymmärtämään puhetta, koska kuulin vain yksittäisiä äänteitä peräjälkeen, eikä niistä muodostunut sanoja, koska unohdin kuulemani äänteet samantien. Aina kun kätilö puhui minulle, lopetin ilokaasun hengittämisen jotta voisin ymmärtää puhetta, ja heti kun ymmärsin taas puhetta, kätilö käski jatkamaan ilokaasun hengittämistä, ja minä jatkoin, koska en halunnut ymmärrystä tilanteen kamaluudesta.
Mieluiten toki olisin esikoisen synnytyksessä ottanut epiduraalin (joka oli synnytyssuunnitelmissanikin ainoa ehdoton vaatimukseni synnytykselle), mutta sitä en saanut.
Muokattu viimeksi:
Mulle sanottiin synnärillä, että n. 30sek vaikuttaisi. Ei ole mulle tosin koskaan tullut pöhnöinen olo, varmaan melko mietona kaasu tullut kaikissa neljässä synnytyksessä, koska mieskään ei huomannut mitään vaikutusta. Ei siis poistanut kipua, mutta tavallaan mulle toimiva hämäys kun saa muutakin tekemistä kitumiseen..
Olen siis ottanut kaasua aina kun tuntunut että supistus tulee ja lopettanut heti kun tuntee että se huippu lähtee laantumaan. Välissä sitten jatkanut juttelua miehen tai kätilön kanssa normaalisti ilman että olisi mitenkään sekava olo.
2 synnytystä meni pelkällä ilokaasulla, yksi tahattomasti, kun muutakaan ei enää ehtinyt saada, yksi oli oma valinta kun tuntui riittävältä.
Aika hurja kokemus sulla Krisu94 
. Onneksi menit käyrille. Toivottavasti pääsette pian molemmat kotiin.
. Onneksi menit käyrille. Toivottavasti pääsette pian molemmat kotiin.
Tää viesti tuli nyt väärään ketjuunAika hurja kokemus sulla Krisu94
