"Tyhmät" kysymykset?!

Itse lopetin kun tulin raskaaksi enkä haluaisi vastasyntyneen nenään haista niin kamalalta kuin tupakoivat ihmiset mun nenään nyt haisee. :O

Jostain luin myös että vanhempien tupakoinnilla olisi yhteyksiä kätkyt kuolemiin. Mutta jokainen oman harkintansa mukaan. :) Meillä mies olisi kyllä tosi pettynyt jos alottaisin uudestaan tupakoimaan.. Toivottavasti pysyn tupakatta myös ilman tätä salamatkustajaa kyydissä. :confused:
 
Joo en mäkään halua haista vauvan nenään, siksi aion pitää tupakoinnin (jos sitä nyt edes jatkuu?) mahdollisimman pienissä määrissä, koska en heti tupakoinnin jälkeen aio vauvaan koskea tms.. Eli juuri nukkuma-aikaan käyn, jos käyn. Ja juuri niinkuin Lottie sanoi, voihan se olla että vauva muuttaakin pääkopassa kaiken, eikä sitä tupakkaa sitten edes mieti. :) Nyt on vaan tätä ylimääräistä stressaavaa aikaa vähän liikaakin.. :D
 
Edit sanoi:
Itse lopetin kun tulin raskaaksi enkä haluaisi vastasyntyneen nenään haista niin kamalalta kuin tupakoivat ihmiset mun nenään nyt haisee. :O

Jostain luin myös että vanhempien tupakoinnilla olisi yhteyksiä kätkyt kuolemiin. Mutta jokainen oman harkintansa mukaan. :) Meillä mies olisi kyllä tosi pettynyt jos alottaisin uudestaan tupakoimaan.. Toivottavasti pysyn tupakatta myös ilman tätä salamatkustajaa kyydissä. :confused:
Click to expand...

Sitä savua ja myrkkyjä jää vaatteisiin kiinni joten luojalle kiitos mies lopetti, oon itsekin polttanut ja polttanut satunnaisesti mutta 2 vuoteen en ole polttanut ainuttakaan enkä koe jääväni mistään paitsi.
Pitäisin miestä karanteenissa ainakin tunnin polttamisen jälkeen ennenkuin antaisin vauvaan koskea..
Jos on tuon 9 kk ollut polttamatta niin on surku jos samaan tapaan palaa uudelleen voisiko ajatella että palkitsisi itsensä urakasta jollain muulla mieluisalla ?


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Itsestäni olen todella ylpeä jos/kun aion pysyä esim juuri tuossa yhdessä tupakassa/vuorokausi. Ennen raskautta kun määrät oli sitä 10-20 tupakkaa/vrk... Mutta siis jokainen tavallaan ja tyylillään. Kunhan toimii niinkuin itse parhaaksi näkee :)
 
Mihin sen vitutuksen sitte purkaa? Kysympähä vaan ku vauvaan en sitä haluu purkaa.. Tietenki eka yritän olla ilman mut tunnen itseni..
 
Nii en mäkään tässä innolla "suunnittele" tupakoinnin aloittamista, mutta parempi se on myöntää itelleen ja hyväksyä itseltään jo etukäteen. En mä voi itselleni valehdellakaan, tai esim ruveta sitten syyttämään itseäni asiasta. Ja oon kyllä Tiadan kanssa samaa mieltä siitä että paremmat ne sauhut on kun esim se että rupeis huutaa vauvalle hermopäissään. Toki JOO on muitakin keinoja, esim joku lenkkeily/musiikin kuuntelu. Mutta....yritäpä rentoutua vauva-arjen keskellä, alapää revenneenä ja helkkarin väsyneenä.. sanonpa vaan :D
 
En muuten ota kantaa koska en oo koskaan polttanut, uskon kyllä että on vaikea riippuvuus ja etenkin kun sitten tullut tapa esim. rentouttaa hermoja sillä.
Ehkä tuossakin on juuri se tupakan määrän minimointi ja se että ajoittaa sen esim. iltaan ja menee siitä suihkuun ja vaihtaa vaatteet. ? Pyrkiä siihen että ei pääsis sitten lähtemään se määrä käsistä. Jos joku päivä meneekin "retuperälle" ja se saan-ottaa-yhden-tupakan-päivässä menee silloin 5ksi niin sitten skarppaa seuraavana päivänä taas siihen yhteen.
Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että tulee saamaan siitä moralisointia ja paheksuntaa. (Myönnän itsekin tuntevani inhoa kun näkee näitä jotka suunnileen vauvan kasvoille puhaltaa savut.)
 
Paras oli kyllä kun joku nainen piti vauvaa sylissä ja poltti samalla tupakkaa. Ties vaikka imetti siinä samalla, en viitsinyt sen tarkemmin tuijottaa. Mutta hyi...
 
Sama se haluutko sen yhen röökin vai sen saunakaljan? Tosta röökaamisesta tehään aina vaan se isompi paha.. Ennemmin annan lapsen juuri polttaneelle ku juuri juoneelle! Ote aijon käyttää molempia tuotteita sitten joskus tulevaisuudessa taas:)
 
Mä ajattelen sen niin että vauva kommunikoi itkulla ja huudolla ja käninällä kun sillä ei ole sanoja käytössä, se ei tee sitä mua ärsyttääkseen ja olen ajatellut että ensimmäinen vuosi on raskas ja todella haastava mutta koska siitä muutkin ovat selvinneet selviän minäkin. Eli omaa suhtautumista asioihin muokkaamalla selättää isojakin haasteita.

Täällä näkee vanhempia jotka polttavat vaunujen läheisyydessä mä vannon että yksikään röökaaja ei tule 10 m vaunuja lähemmäs ellei halua päästä hengestään ennenaikaisesti :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Alkoholista olen ajatellut että 1 olut on ok mutta jos otat 2 pitelet sitten pelkkää tuoppia kädessä et lasta.
Mä myönnän mun suhtautuminen on aika tiukka kun en itse juo yhtä olutta enempää oikeastaan ikinä enkä polta niin en mielelläni anna lastanikaan humalaisten / tupakoitsijoitten käsiin


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mä alotin tupakanpolton 12-vuotiaana ja kerkesin vetämään röökiä 20 vuotta ennen raskautta. Enää en polta. Oli hyvä sauma lopettaa ku aloin odottaa vauvaa. Nyt on krooninen nuha poissa eikä astmapiipulla oo käyttöä. Rahaa säästyy ja jaksaa paremmin ku en pihise ja puhise heikolla hapella. En ajatellu alottaa uudestaan polttamista, kyllä noi hyvät puolet voittaa sen hetkellisen mielihyvän mitä tupakasta sain. Ulos mä voin mennä muutenki haukkaamaan happea ilman tupakkaaki.
 
Mä en oo koskaan polttanu, joten en tiedä kuin koukuttavaa se on. Muista riippuvuuksista on kyllä oikea kokemusten kirjo menneessä ja voin sanoa, että kyllä kaikesta voi irrottautua, jos oikeasti haluaa. Mut jos ei oo todella halua, niin ei se onnistu.

Mä oon juonu, pelannu, syöny, "pyöritelly miehiä" (näin kauniisti sanottuna), kuntoillu, tarkkaillu syömisiä ja ties mitä lie vielä LIIKAA, joten kaikkiin noihin liittyny riippuvuusoireita. Nykyään mikään noista ei oo ongelma. Kaikki nuo on aihealueet on kunnossa. Se vaati vaan kattomaan peiliin ja miettimään mistä kiikastaa. Suosittelen peilin käteen ottamista!

Eriika kiittää ja kuittaa muttei halua ketään suututtaa :)
 
En ole kans ite koskaan polttanut mutta seurannut miten vaikeaa miehen oli lopettaa tupakointi 1,5 vuotta sitten. Hän käyttää edelleen nikotiini-purkkaa eikä edelleenkään selviäis ilman niitä. Muutama päivä sitten kehuin häntä jälleen kerran siitä miten mahtavasti on selvinnyt tupakatta ja sillon hän sanoi että on kyllä ollut päiviä kahden teinin ja raskaana olevan vaimon kanssa kun olis tehnyt mieli ottaa haulikko esiin... Se pysäytti kyllä tajuamaan miten vaikeaa tuo lopettaminen ja siinä pysyminen oikeesti on. Miehellä oli tavoitteena ostaa markkinoiden parhaat langattomat kuulokkeet kun on säästänyt tupakattomuudella sen summan ja osti ne tuossa joulun alla. Nyt hän on päättänyt että jos lankeaa polttamaan mä saan ottaa kuulokkeet pois. Ja nuo kuulokkeet on hänelle tärkeät siinä että ne antaa hänelle omaa aikaa iltaisin kun lapset ja minä ollaan jo nukkumassa, hän voi jäädä olohuoneeseen katsomaan telkkaria tai pelaamaan pleikkarilla ja pitää äänen niin kovalla kuin lystää.
Mutta siis jos on päiviä jolloin tekis mieli ottaa haulikko esille niin kyllähän se 1-2 tupakkaa päivässä on parempi vaihtoehto! :D
 
Pakko itekkin kommentoida tähän tupakka jupakkaan :) poltin aika raskaasti ennen esikoista, mutta lopetin heti alkurasksudessa pahoinvoinnin "avulla". Kun nuorempi oli vähän yli 1v ja toinen alle 3v, arki oli niin kaoottista että huomasin huutavani ja raivoovani vähän väliä lapsille. Olin siis ihan hermoraunio. Kaikki kaverit ja sisko jota näin usein polttivat, ja aika usein tuli karattuu mukaan ulos tupakalle kun joku oli käymässä. Eikä mennyt kauaa kun ostin omat röökit ja huomasin aina hermojen mennessä et parempi poistuu ulos tupakalle kun kiljuu täällä sisällä pienille riiviöille. Kerroin lääkärille mikä on meininki, ja hän vaan naurahti että hyvä kun on joku keino äidilläkin rauhoittua. Mutta mun röökaamiset kesti vaan noin 6kk, sitten tuli kylmä talvi, ulos ei huvittanut mennä, ja ilmeisesti olin taas kasvattanut kärsivällisyyttä vähän lisää.. Mutta kyllä se taapero ikä koettelee 100kertaa enemmän kuin pienen vauvan kitinä. Mutta jokaisella on omat rajansa mitä kestää. Ollaan armollisia itsellemme ja toisille! :)
 
24 vuotta aktiivisesti ja viimeiset 2 vuotta bilepolttaneena huomasin, että röökaus loppuu kun prosessi on valmis ja sitä ennen se jatkuu. Paksuna on ollut helppo olla polttamatta mutta kyllä siitä haaveilee:

Odotin, että saan penskan pihalle, että saan oluen ja tupakan. Nyt osastolla molemmat on edelleen kassissa ja odotan, että päästään kotiin ja pääsen omalle parvekkeelle bissen ja röökin kanssa nostaan jalat kaiteelle ja rentoutumaan. Saas nähdä kauanko siihen parvekkeellemenoon menee. Vielä ei ainakaan tee mieli joutua niin kauas niin pitkäksi aikaa tyttärestä.
 
Mä oon polttanu lähinnä jos oon baarissa käyny.. Nyt alkaa olee aika tasan 9kk viimesestä, just ennen plussaa viimeks olin työporukalla juhlimassa ja sillon tuli poltettua useampikin.

Nyt kyl oon päättäny et enää en polta ees satunnaisesti viihteellä.. Mieski lopetti miun takia aikoinaan niin ehkä voisin itekki nyt luopua, en koskaan oo jääny ite tupakkaan koukkuun, joku tapa se vaan on ollu kun baari seurasta yleensä 99% on ollu tupakoivia.

Kukin tekee tavallaan, lapsia en halua tupakan savulle/ hajulle altistaa koskaan.. Töissä katoi kauhulla kun pomo istui jonku tuttavansa kanssa tupakalla ja siinä vieressä semmonen 2v.. Ei vaan ihan menny ymmärrykseen..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top