Tervehdys jälleen,
Tänään on sitten tasan kolme viikkoa laskettuun aikaan. synnyttäminen on enemmän ja vähemmän joka päivä mielessä, vaikka saattaahan siihen olla vielä pitkäkin aika, jos menee yli.
Viime viikolla sain vikalla lääkäri kerrralla kuulla, että mun maha-asukki onkin pää alaspäin. siihen saakka terkka oli joka kerta sen todennut oleva poikittain. ilmeisesti se on kumminkin koko ajan ollut oikein päin. Mun mahan muoto on kuulema hämäävä ja lantiossa on niin paljon tilaa, että ei ihme jos tullut väärä arvionti.
Lääkärikin oli niin täpinöissään "löydöstään", että unohti kuunnella asukin sydänäänet. Eikös ne nyt pitäis aina kuunneella? no, ei sen puoleen, minäkin muistin sen vasta kotona..
Tosin liikehdintää on masussa, joten uskon että hyvin menee.[:)] Paino arvioksi sain 3200g, vaikka sf-mitta on vain 30.
Toukokuulle on tiedossa hieman muutakin puuhaa kun synnytys. ollaan meinaan muuttamassa. Oma koti saatiin vihdoin myytyä, joten pakko liikahtaa jonnekin. Siis uuteen omaan, vuokralle tai pahin vaihtoehto: anoppila.
Tietysti voi käydä niin, että mies muuttaa ja mä olen sairaalassa synnytämässä..[8|] Taidan pyytää, että saisin jäädä sinne sairaalaan vähän pidemmäksi aikaa...[:)]
Alapää kipuja on ollut jo jonkin aikaa. aikaisemmin ihmettelin niiitä, mutta nyt tuntuu järkeen käyvältä, että asukin pää on jo niin alhaalla, että alkaa painaa. Koiran lenkitykset on pitänyt alkaa jättää vähemmälle, muuten siitä tulee niin kipeäksi, että lopppu päivän saa maata sohvalla.
Se on muuten totta, että yleisissä paikossa pääsee tuijotuksen kohteeksi. Salilla käydessä saa ainakin ihmisiä kiinni tuijotuksessa. Kaupassa käydessä on taas se hyvä puoli, että kaikki tuntuu väistelevän. se on ihan kiva varsinkin jos on kovin ruuhkaa. mahasta on siis jotain etuakin.[:)]
Aurinkoista odottelua kaikille!
Tänään on sitten tasan kolme viikkoa laskettuun aikaan. synnyttäminen on enemmän ja vähemmän joka päivä mielessä, vaikka saattaahan siihen olla vielä pitkäkin aika, jos menee yli.
Viime viikolla sain vikalla lääkäri kerrralla kuulla, että mun maha-asukki onkin pää alaspäin. siihen saakka terkka oli joka kerta sen todennut oleva poikittain. ilmeisesti se on kumminkin koko ajan ollut oikein päin. Mun mahan muoto on kuulema hämäävä ja lantiossa on niin paljon tilaa, että ei ihme jos tullut väärä arvionti.
Lääkärikin oli niin täpinöissään "löydöstään", että unohti kuunnella asukin sydänäänet. Eikös ne nyt pitäis aina kuunneella? no, ei sen puoleen, minäkin muistin sen vasta kotona..
Tosin liikehdintää on masussa, joten uskon että hyvin menee.[:)] Paino arvioksi sain 3200g, vaikka sf-mitta on vain 30.
Toukokuulle on tiedossa hieman muutakin puuhaa kun synnytys. ollaan meinaan muuttamassa. Oma koti saatiin vihdoin myytyä, joten pakko liikahtaa jonnekin. Siis uuteen omaan, vuokralle tai pahin vaihtoehto: anoppila.
Tietysti voi käydä niin, että mies muuttaa ja mä olen sairaalassa synnytämässä..[8|] Taidan pyytää, että saisin jäädä sinne sairaalaan vähän pidemmäksi aikaa...[:)]
Alapää kipuja on ollut jo jonkin aikaa. aikaisemmin ihmettelin niiitä, mutta nyt tuntuu järkeen käyvältä, että asukin pää on jo niin alhaalla, että alkaa painaa. Koiran lenkitykset on pitänyt alkaa jättää vähemmälle, muuten siitä tulee niin kipeäksi, että lopppu päivän saa maata sohvalla.
Se on muuten totta, että yleisissä paikossa pääsee tuijotuksen kohteeksi. Salilla käydessä saa ainakin ihmisiä kiinni tuijotuksessa. Kaupassa käydessä on taas se hyvä puoli, että kaikki tuntuu väistelevän. se on ihan kiva varsinkin jos on kovin ruuhkaa. mahasta on siis jotain etuakin.[:)]
Aurinkoista odottelua kaikille!
