Toukokuun turinoinnit

HALIPOSSULLE PALJON VOIMAHALEJA JA RUTISTUKSIA!!! toivotaan että kaikki olis pojalla kunnossa. ihan kauhee tilanne. yritä jaksaa!!!!
 
höh, lahopää ilmottautuu!
 Pitäiskö sun SINTTU menää näyttää sitä poskee lääkärille? Ei kuulosta kauheen hyvältä?!! nim. kok.on. Mulla tuli kanssa taannoin poiston jälkeen semmosta mädän makua suuhun ja lopulta en enää kehannu ihmisten ilmoilla suuta avata. Haisi aivan veimärille ja niin, murusia tippui... Vaan lääkekuuri ja lääkepaikka sen sitten selvitti ihan vuorokaudessa.

Jan anteeksi kaikille, kun meidän perhe on taas täyttäny galleriaa tuolla tähti-lapsella... Siitä uudesta "housukankaasta" kun tuli vielä hassu pipo. Toisesta lahkeesta!
 
Halipossulle täältä kanssa hirmuiset voimarutistukset, on kyllä tosi inhottava tilanne ja varmasti lamauttaa äidin huolesta[:(] Nyt vaan yritä pysyä kasassa ja saada muuta ajateltavaa (tai ajan kulumaan ennen kun tulokset tulee). Onneksi Aleksi taitaa olla aika iloinen pikku-mies[:)]

Kiiralla oli tänään 5 kk neuvola. Hyvin meni[:D] Kaksi rokotetta sai, ensimmäisen jälkeen ei sanonu mittään ja toisen jälkeen ihan pikkuriikkiset draamaitkut[:D] Saatiin vähän ohjeita noihin kiinteisiin eli nyt voi ottaa pari-kolme kasvista viikossa ja hedelmäsoseita kanssa ja sitten lähellä 6 kk voi aloittaa antamaan aamu- ja iltapuuroa ja lihaa. Puuroaineista sano terkkari että kaura ois suomalaisista viljoista parhaiten siedetty. Ja sanoi myös että nykyään ei mitään välttämiskeinoja enää käytetä vaan mielummin altistetaan ja kokeillaan kaikkea[:)] Mitat oli 64,6 cm (kuukaudessa tullu vaan tuo 0,6 cm, mutta terkkari sanoi että se ei mitään haittaa, välillä voi olla kasvupyrähdyksiä ja tuo viime kerran mitta oli otettu eri mittapöydällä) ja paino oli 7350 g.

Me varmaan pidetään Kiiraa liian pienissä vaatteissa kun melkein kaikki on 62 cm (yksi Marimekon body on 60 mutta aika iso ja sitten on muutamia 56 housuja, ja taitaa nuo melkein kaikki äitiyspakkauksen 60 sopia kanssa)[;)] Kertsivaipat on Liberon 4 eli 7-14 kg.
 
No, mä nyt olen taas tällä! On mulla elämäkin, mutku....

Tyttö nukkuu, toivottavasti yöuniaa. Eipä ollu mistään kränttyilystä tietoakaan, vaikka sitä rokote-itkua odoteltiin! Iltapäivällä hän pötkötteli hissukseen tuossa pöydällä. Jyysti omenan syrjää ja tuijotteli äidin ompelukone-touhuja! (tuli ne yhet uuvet pöksyt ja se höpsö pipo ja pitsimekko kesäksi)

Sitte pukkasin toppapukua päälle ja mentiin patsastelemaan tienposkeen roskien keruu talkoisiin. Loppuillasta piipahdus kylätalolla talkookahvilla ja sepä olikin siinä! Meikäläisenkin kuumailmapallo-pää sai vähän raikasta happea!

No mutta, tulin siis tuulettamaan, kun aiemmin unohdin. MEIDÄN VAUVA SAA SYÖDÄ TISSIÄ VIELÄ YHDEN KUUKAUDEN!!!!! di di diiiiiii! Sitten aletaan nopealla temmolla opettelemaan "oikeeta" syömistä! Toki, jos tässä välissä näyttää nälkiintyvän, ja halutaan, niin voi jotakin evästä sotkottaa, mutta mitään tarvetta ei siis ole. HELPPO ELÄMÄ PRINSESSALLA!

JA vaippoina meillekin tuli ekaa kertaa kaupasta mukanan tuommoset tosi hienot Liberon 4:set!!!! Täytyykin muistaa naputella ne paketti koodit sinne pistetilille, niin saa joskus jotain. Osallistuiko muuten kukaan siihen talven Libero-kampanjaan? Sieltä piti tulla pisteillä ne Finlaysonin lakanat, vaan eipä ole kuulunut!!??

Samoin plussa-pisteiden kehuttu NAPERO-kerhon lusikka, lotkottaa jossakin ihan muualla, kuin meidän postilaatikossa?

... nyt kuulkaas, väsyttää...
 
Iltaa..

Voi Halipossu... tiedät jo, mitä tahtoisin sanoa, vaan en osaa. Tää uutinen toivottavasti on viimenen takapakki tässä hommassa, ja Aleksin testit tulee takas puhtaina! <3

Eeeh... Pikanen galluppi nyt taitaa kertoa, että ehkä mun pitäis tolle nappulalle ostaa isompia vaatteita :D Koska just vaatteita narulta viikkailin, ja kattelin, et on siellä oikeesti niitä 62cm bodyjakin vielä useempia! :O Mutta kiva kuulla, että Saparo tunnustautuu myös loogisesti pienten vaatteiden pukijaksi :) (tosin tuskin säkään tyttöä ahdat ihan selkeesti ahdistavan pieniin vaatteisiin, ne kokonumerot nyt vaan sanoo mitä sanoo :))

Gallupeista tuli mieleen, että vilaskaas viikonloppuna IS ja HS -lehtisiä... ;)

sinttu, niin teilläkö se luumu auttaa lasta tossa kakka-asiassa? Ku meillä se ei tunnu auttavan... mango sitten taas toimii paremmin ku hyvin! (ja kuulin vasta vkl, että sekin on laksatiivinen..!)
Ja tosiaan sinne lekuriin kannattaa siitä hampaasta soitella, ettei vaan pesi mitään tulehduksia!

Mummojen äitienpäivälahjat... onhan ne edelleen meidän äitejä :) Omalle äitilleni ostin kännykän, kun sen vanhassa kesti akku puhumista n. 20min... ja anoppi saa tosiaan sen Joonan kuvasta tehdyn kaulakorun (www.annapusu.com), samanlaisen hankin itsellenikin :)

Amppu, jos siis välilihaa on jouduttu operoimaan, niin kestäis se paraneminen tosi kauan? Sama varmaan pätee, jos se on revennyt pahasti... tosin viime yönä romantiikan tuskissani päätin lähettää miehelle tekstarin, että jos viikonloppuna testailtais mun paikkojen kestävyyttä. Viime vkl oli kuukautiset, ja onnistuin pahimpana vuotopäivänä jopa jo pitämään tamppoonia vähän aikaa... Silti sekin tuntui, sattui, eikä jotenkin tuntunut olevan ollenkaan tarpeeksi syvällä (ja voi luoja sitä kipua, kun sen poisti!), että katotaan nyt, hannaanko vielä. Mut haluaisin kuitenkin yrittää ainakin, 24. pvä on sitten se lääkäri ja jos ei siihen mennessä oo onnistunu yhdyntä, niin todennäköisesti joudun leikkauspöydälle. (ja sori, Ailimelle huutelit, mutta en näköjään osaa vaan lukea muiden juttuja kommentoimatta :D)

maarinen, musta ainakin on kivaa, kun tonne galleriaan tulee kuvia! Mietin vaan, että tökkiikö se nyt sitten hitaammilla yhteyksillä? Mulla siis ei, mutta jos se alkaa liikaa tökkimään, niin voihan sitä kohta jo perustaa kivagalleria #2 :)

EDIT: Huomenna on se aiemmin juttelemani Älä laihduta päivä! :)
 
Jahas jahas, mitähän on mahtanut Elegialla olla päällä tuolla autokorjaamoreissullaan...? ;)

Ja pakkaat vaan akuutit, muuthan saa paikan päältä tarvittaessa! (eli jos lapset, mies, kännykkä, avaimet ja lompakko on matkassa, niin mitä sitä enää muuta ihmettelemään! Okei, ehkä parit vaihtovaatteet, hoitolaukun perussisältö ja eskarilaiselle autoviihdykettä ois hyvä löytyä myös :))

Mä täällä keikun taas, enkä saa mitään aikaseks. Ärsyttävää! Pitäis keittiö siivota, ja suihkuunkin olin aatellut mennä... vaatteetkin jo ehin riisua, mut sit aattelin, että en jaksakaan :D Ehtiihän sitä kai aamullakin, jos Joona nukkuu.
 
Halipossulle iso rutistus! Täälä pidetään peukkuja ja varpaita pystyssä, että pojan tulokset olisivat hyviä.
 
Seinäjokimammat pääsi kahvitteleen tänään. Nähty Amppu ja säihkysilmä poika ja ne pyöreät syötävän söpöt posket! Ja mikä yllätys, että mehän oltiin tuttuja ennestään. Ollaan oltu joskus samassa työpaikassa. Vauvajutut jäikin sitten vähemmälle ja muisteltiin menneitä ja mietittiin tulevaa. Oli piristävää käydä ulkoiluttamassa itseään[:)]. Oli kahville saatu kaksi muutakin äitiä ihanien pienten vauvojen kanssa. Ne oli tosiaan vielä pieniä, kun nämä meikäläisten vaavit tuntuvat ja näyttävätkin isoilta miehiltä.
 
Elegian perheelle hyvää matkaa mummolaan.
 
Nyt siirryn takavasemmalle ja hyppään yökkäreihin ja sänkyyn. Hyvää yötä!
 
 
 
 
 
SannaKoo: Annoin Veeralle eilen puoli purkkia luumua ja päälle vielä puoli purkkia päärynää. Ja tänään tuli aamulla jo paljon löysempi ja ISOMPI kakka. mutta ilman itkuja ja kitinöitä. että ehkä se luumu kuitenkin tepsii [;)]

Pitää vissiin soittaa tonne hampi päivystykseen kun aukee, ja kysellä vähän... luulis nyt että turvotus olis jo kolmessa päivässä lähteny. ja särkee vieläkin ihan hulluna. yläpuoli on onneks ihan jees, mut alapuoli ei [:(]
en vaan haluis että sinne kosketaan kun on muutenkin niin hellä. auuuuu...
Ja tänään piti se kaverikin treffata ison masun kera. hitto. en haluis perua.

Kuinka paljon te annatte maitoa samalla kun syötätte soseita tai puuroa????
Mä kun aina ensin syötän soseen ja sitten päälle tarjoon joumista. mut Veera ei IKINÄ suostu juomaan... siis se vaan syö ja sit se oli siinä. sit yritän aina about puolen tunnin päästä tyrkyttää maitoa uudelleen niin saattaa ehkä joku 20ml ottaa. Paljonko pitäis päivässä mennä nestettä (maitoa)? joka toinen syöttö meillä on pelkkä maito, että kyllähän sitä menee, mut siis jos kohta pitää alkaa lisäämään kiinteiden määrää niin miten ihmeessä mä saan ton juomaan?
Jos annan lusikoiden väliin pulloa, niin sitten en saa enää sitä pois suusta. alkaa sit vaan imemään sitä eikä enää syö. siis se on niinkun että jompi kumpi.. muuten tulee itku.

Mitäs siellä SANNAKOO löytyy? siis IS js HS lehdissä? heti iski hirvee uteliaisuus [:D]

Elegia: toivottavasti sait kaiken pakattua ja ehdit vähän nukkuakin vielä ennen reissuun lähtöä. Ja saahan sitä tosiaan kaupasta ostettua jos jotain jää kotiin. yllättävän vähällä sita kuitenkin aina pärjää. itellä ainakin aina ihan liikaa tavaraa ja vaatetta mukana kun jonnnekin reissun päälle lähtee. mutta mukavaa mummola reissua kuitenkin!!!

Nyt kaivamaan jostain sitä päivystyksen numeroa... AURINKO!!! siis aurinkoista päivää kaikille [:)]
 
Huomenta!

Niin se on maailma pieni, kuten Tiihuli ja Amppukin tulivat huomanneeksi treffeillään! Muistaakseni pk-mammoissakin oli silloin joskus alkuraskauden ekoilla treffeillä samantyyppinen ylläri, että jotkut tunsivatkin entuudestaan! Nyt en kyllä vaan muista yhtään, että ketkä ne oli, tai käyvätkö enää ees kahvilla :D (jos joku muu muistaa, paljasta heti! :D)

sinttu, Joona kyllä juo maitoa ruoankin jälkeen vaikka heti. Usein menee se puol purkkia safkaa ja sit päälle oon antanut 60-90ml maitoa, eilen isi laittoi safkan päälle 120ml ja sekin meni :D Ja sit välillä annan ruoan jälkeen vaan vettä, mutta sitä ei tosiaan mee ku ehkä joku 20ml, hankala arvioida, ku juo nokkamukista vedet. Oon vähän samaa miettinyt, että paljonko pitäis sit sitä nestettä saada, mutta jos Pampulalla oli tietoa seittemästä desistä, niin kyllä tuo sen verran vielä juo :)

Ja sieltä viikonlopun lehdistä löytyy äitienpäiväekstraa, ja tarkkaavainen voi löytää jotain muutakin jännää! ;)
 
Hauska kuulla ELEGIAN matkan sujumista ihan reali ajassa! Lisääää......

SANNAKOO.... mikähän yllätys siellä lehesä olisi? Hm? Et kait sä vaan ole siellä saamassa presidentiltä äitienpäivä-mitallia?

Meitä väsyttää...koko sakkia. VEnlan eilinen rauhallisuus kostautui yöllä. Taisin ite nukkua kaikkiaan neljä tuntia. Ja otti niin päähän, kun aurinko suikkasi verhonraosta sisään just ennen kaheksaa, kun olin hetkeksi saanut unenpäästä uudellen kiinni! Yhtä samperin ähinää ja yskimistä ja pyörmistä. Niin, ja miehelle tietysti uni maistuu, kun eihän se ehdi omalta kuorsaamiseltaan meidän tyttöjen kitinöitä kuunnella!!!!! Vähän yritin sen (miehen)kanssa riitaa haastaa kuudelta aamuyöstä. Vaan sitten muistin, että mun onnettomat riitely-yritykset päättyy aina surkeesti.. Pah.Ja tuokin käänsi vaan kylkeä ja sanoi, että valita vaan, niin tulee parempi mieli!

... nonniin. tässä aletaan taasen hommailee...
 
Helou!

Tää flunssainen äiti täällä yhä edelleen itsekseen roikkuu..... Ulkona paistaa aurinko ja meikä menaa tukehtua sinne...

Vaan, tätä tulin nyt tällä kerta sanomaan. Seikkailin tuolla "toukolahjat-09" keskustelussa vakoilemassa ja KÄÄK!!!! Niillä vuodenikäisillä ihmisentaimilla on hampaat suussa ja ilmettä silmässä! Seisovat pöytiä ja tuoleja vasten ja haparoivat ensimmäisiä askeleitaan. Vaikuttavaa! Ja minähän itkemään tietysi tirahdin... meidän nassikat ne näkee elämänsä toisen joulun.....kävellen!?! (oisko hieman taas aikaista haaveilua...)

Elegian matka senkun jatkuu...varokaa hirviä auringonlaskussa!
----------------------------------------------

Mitenkäs Pranametrin kaupunkireissu meni?

Ja missä ihmeessä te muut ootte? :)
 
Joujou!

Pikakysymys niille jotka on koittaneet porkkanaa! Kaapo sai tänään maistella ko juuresta sellasen 2 teelusikallista ja hyvin uppos. Rakennetta hieman ihmetteli kun haarukalla olin vaan muussannut. Päälle pari teelusikallista persikkaa. Menee hetki ja kundi yrjöö ihan hirveet porkkanayrjöt. Rassukka ihan oksennuksessa. Onko muilla aiheuttanut tollasta porkkana? Mikään muu mitä ollaan maisteltu ei oo tullu tolleen ylös.

Kiva kun ELegian matka sujuu! Hehee, kunnon reaaliaikainen päivitys! :)
 
Iltaa!

Mun tänään Suomeen tullut kanukkiystäväni ilmeisesti on vallan uupunut, sillä ei puhelin oo pärähdellyt kyläkutsun merkeissä. Onneksi ei jääty kotiin sitä oottelee, vaan lähettiin kaupunkiin nauttimaan iiiiiiihanasta kevätkesäisestä päivästä! Huh, kierrettiin aikatavalla, useampi kilometri varmaan tuli "mittariin"... (mitähän tosta tulis... rautatieasema-Kamppi-Espa-Kauppatori-Kaivari-Eira-Rööperi-Ruoholahti-rautatieasema lenkistä?) Mulla on jalkapöydän asento synnynnäisesti sellainen, että mulla tulee päkiöihin ikävät kovettumat, ja pitkillä kävelyreissuilla pitäis olla paremmat pohjalliset. Nyt ei oltu suunniteltu ihan tollasta merenrantalenkkiä, joten ei ollut pohjallisia ja nyt sitten jalat on turvoksissa ja kipeät... nooh, tekee vaan hyvää välillä vähän köpsytellä, rakoista ja turvotuksista huolimatta. Siinähän tottuvat :)

Elegian matkan seuraaminen on hauskaa! Hih! Kiva kun nappula nukkuu, niin menee matka sillä joutusammin :) Hyvä kun sattui sopivasti päälle, niin unikin maittaa ihan eri tavalla!

maarinen, ohhhoohhoooh, en sentään mikään superäiti oo, ja mitallit oisin ehkä ansainnut omalta pojaltani, mutta en sentään ihan vielä Tasavallan Presidentiltä. Katellaan sitten, jos tässä joskus saa jotain oikeasti hienoa aikaiseksi ;) Vaan silti kannattaa kurkata ne lehdet ;)

Ja taas taitaa olla vähän väsynyttä juttua mulla... maarisen "ja taas aletaan hommailee" sai mut kikattaa kuin pahaisen teinitytön. Kiitos tästäkin!

Ja kasvaahan nää nappulat, hurjaa vauhtia ja kukin tahtiaan kehittyen. Joona vaan ei vielä oo sitä elämänsä ekaa joulua nähnyt, byhyy.... :'( Myös seuraava vuoden vaihde tuntuu meille ensimmäiseltä, viimeks tuijottelin sairaalan ikkunasta niitä rakettienräiskeitä, eikä edes tuntunut Uudelta vuodelta. Samoin meni ohi kaikki Sellon ampumiskohtaukset... Eli tänä vuonna sitten uus Eka UV! (tosin ilman noita ampumisia tietty, hrrh)

Tuik meillä kans porkkana saa välillä oksentamaan! Etenkin jos saa pelkkää porkkanaa! Porkkanaperuna soseena ja vellinä ei sitten aiheuta oksentamista tai kitinää... Just viimeks toissapäivänä sai pelkkää porkkanasosetta, ja ulos ne tuli, samoin eilen aamupäivällä. Eli jos kerran muillakin, niin selkeesti nyt on siinä pelkässä porkkanassa vika! Eli taidetaan jättää pelkästään noihin sekotettuihin ruokiin se sitten ainakin vielä! Ei siis meillä toimi kotitekosena haarukalla soseutettuna, ei siivilän läpi, eikä myöskään se sempperin valmis porkkanasose.
 
Ha ha ha haaa.... tota tota, vai että "hommailee.."! tuon kun oisin ukolle aamusella röhäytty paineisella (?) äänelläni, niin olisin varmasti saanu eloa töppösiin. Eip o hommailtu, ei. Hieman odottavan sävyisiä vihjailuja ollu ilmassa, mutta miten mää nyt sen taas saisin "päälle"? (Arvatenkin, SANNA nauraa siellä kippurassa...)
Mulla tuntuu olevan jotain asene-ongelmia tai ahdasmielisyyttäkö, kun en pääse hommasta kiinni yhtä sukkelasti kun ennen. Tänään just aamusella aprikoitiin, että otetaanko tänne lapsenvahti ihan vaan lemmiskelyn takia? Vois vaikka lähtee "remontin" tekoon sinne missä sitä remonttia oikeesti tehdään... Hitto! Hyvän alun jälkeen joudun taas opettelee naisena olon uudestaan.

semmonen avautuminen. sori.

Iltaleskenäkin taas olen täällä. Ja huomena. Ja vielä lauantaina. Ja sunnuntain hiipailen hiljaa, että muusikko hurmurini saa nukkua. Harmittaa, itkettää ja vaan olotta. Minkäs teet! Tuolla toisaalla kailotin jo sen tulevan äitienpäivän puolesta, vaan taitaa jäädä tällä mammalla juhlat juhlimatta. Ai, mutta lahjanhan mä jo sainkin, kun halusin. UUS HIENO LEHTIHARAVA!!!! Ei kyllä ole yhtä romanttinen kuin se TIIHULIN kirves, mutta passaahan tuolla pihaa raapia esittelykuntoon!

semmonen avautuminen. niin.

Tyttö vetäisi ulkona vaunuissa ekat kolmen tunnin päiväunet ikinä. Ekan tunnin jälkeen olin hyvilläni! Puolentoista kohdalla vähän hämmästelin. Kahden tunnin kohdalla tökin hermostuksissani vaunuja ja jätin ulko-oven raolleen. Kahden ja puolen tunnin paikkeella kutittelin poskea ja kuuntelin hengitystä. Sitten varttiavaille kaheksan tuli kolme tuntia täyteen ja vetäisin vaunut topakasti sisälle. Lapsi kattoo mua ihmeissään, että mitä vi***a, eikö täällä talossa saa nukkua!?! Otti vissiin takaisn ne edellisyön röhkimiset! Nyt on sitten uusi yö edessä ja siitä jo pari tuntia menny unessa.

semmosta.

Tää äiti lopettais nyt netissä roikkumisen. Pesis hampaansa ja kävis pötklölleen isoon sänkyyn YKSIN. Ikävissään ja kauhean yksin.

Yötä!
 
Huomenta!

Ai, ai. Pahalta näyttää! Painajaiseni käy toteen. Nyt täytän sekä galleriaa, että keskustelu osiota ihan ite!

-Elegia vissiin päässyt perille?
-SANNA meikkailee jotakin reissua varten..tai liottelee kipeitä anturoitaan appelsiininkukka vedesä, anopin helliessä pienokaista...
-Pranis näyttää kauniille kaupunki tuliasineen
-jne.jne. ja kaikilla on jotain ihanaa tekemistä...

Minun leskeyteni alkoikin jo aamusta. Pah. Miehellä olikin sovittuja tapaamisia Helsingissä, eikä sen kannata ajella eestaas, kun joka siivu sieppaa sata kilometriä ja tunnin suuntaansa. Täällä siis minä ja Venla tuulisen metsän ja keväänväristen peltojen keskellä ilman autoa. Eka koneellinen pyykkejä narulla ja toinen jyskää viittävaille linkousta. Lapsi vaunuissa päivä unilla.....

Nyt olis kivaa jos olis tuttuja tai kaverita täällä, ketä houkuttelis kahville... Vaan Kyllä tää tästä.
 
Huomenta!

Eilinen raitisilmamyrkytys toimi, ja mä kampesin petiin jo ennen puolta yötä! Eli siks oot maarinen joutunu yksin höpäjää, kyl mä muuten oisin ollu seurana :)
Ja vähän samaa täällä... leskeys ahdistaa. Tänään miehellä ei ollut koulua, tuli tossa ysin aikaan makkariin nukkumaan ja mä siinä syötin Joonan ja seurasin molempien miesteni unta. Mies välillä oli puoli hereillä, koitti halitella ja hellitellä sanoilla, kertoi kuinka oon maailman paras äiti... Ei mulla tästä äitiydestä nyt ookaan niin suuria epäilyksiä, mutta se tyttöystävä-osasto on jäänyt viime aikoina niin heikoille, etten mä enää edes tiedä, että miten koen tän parisuhteen. Liian usein nykyään hiipii ajatus siitä, että olisko sittenkin helpompaa oikeesti olla vaan ihan virallisesti yh, kun ei tää parisuhde oikeen tällain toisen unta seuraamalla vahvistu. Ongelma vaan on se, että rakastan tota miestä yli kaiken, ja oon tietoisesti tehnyt valinnat, vaikka tää yhteisen ajan kortilla olo on ollutkin tiedossa... Mutta silti ahdistaa! Täytyis kai vaan muistella niitä hetkiä, kun ollaan yhdessä vaikka ihan tekemättäkin mitään, niin silloinhan mä olen maailman onnellisin!
Että juu... reissulesken arki kuulostaa hyvin tutulta täälläkin korvassa.

Hommailumoden päälle saantiin en nyt osaa vinkkailla, vaan eikös just sun, maarinen, mies siitä sanonu, että nyt pitää ensisijaisesti olla emo ja vasta sitten joskus on taas aikaa sille kiimailulle? Siinä luulen olevan perää ihan oikeesti :) Ite oon vaan tällanen hormonihöyry, kun siitä on jo puol vuotta, kun meidän perheessä on jotain yhdyntää harrastettu, ja muukin tollanen peittojenheiluttelu on harvemmassa... Meillä on noi isi-hormonit ollu esteenä useammin, kun se edelleen pelkää satuttavansa mua!

Jahas jahas... kuulemma ei kannatakaan väijyä sunnuntan hesaria, vaan jo tämän päivän lehteä! Pitäisköhän nakata nappula vaunuihin (kunhan se tuolta ensin yöuniltaan heräis :D) ja lähteä ihan ostamaan päivän lehti! Jännää!
 
Uuu, mistäköhän mäkin saisin hesarin käsiini! Kirjastosta varmaan löytyis. No ainakin lauantain ilta-sanomat sitte ostetaan ihan omaksi! ;)

Joo, kyllä se taitaa useimmilla olla vielä äiti-moodi päällä. On sen verran vähille jääneet noi aviolliset velvollisuudet täälläkin päässä. Kerta viikkoon viikonloppuna veivataan ku vanha pariskunta. Hitto. Halaillaan ja pusitaan kyllä ja usein maata pötkätetään sylikkäin ja lueskellaan jotain, mutta ei vaan oikein itsestään irtoa noi kiimailut. Ja ihan sama täällä, että on vaikea päästä tunnelmaan mukaan, mutta kyllä se sitten pidemmän kaavan mukaan kun edetään niin lopulta lähtee. Ja on ihanaa.

Aika lehmän hermot maarisella. Jos mun ukko ois vaan kääntäny kylkeä ja piruillu samalla kun ite oon taistellu muksun kanssa koko yön, niin oisin varmaan joko vetänyt kilarit tai ruvennut itkemään. Mä oon ehkä vaan vähän hankala tapaus :)

Sanna: Toki tollasia hetkiä tulee kun miettii koko suhteen järkevyyttä, varsinkin kun teillä on tollanen tilanne, että tuskin toista näkee. Mutta tämä aika on kuitenkin väliaikaista ja kohta sun miekkonen valmistuu eikä tarvi enää painaa tollasia päiviä. Jää aikaa perheelle ihan eri tavalla. Ja kun kuitenkin tunteet leiskuu molemmin puolisina, niin eihän teidän suhteella ole hätäpäivää.

Mä tänään ajattelin tehä perunaporkkanasosetta ja testata tuleeko se ylös. Hieman turhauttaa keitellä yks pottu ja yks porkkana ja sit kaapo syö siitä yhen lusikallisen. Eikä viitti pakastaakaan sellasia pikkupikkupikkuannoksia. No joka kodin biojäteastia syö kyllä jämät. (saksanbiojätepaimentaja siis ;))Ja maisteltiin omenaakin yks päivä. Se sai raakaa omppunpalasta jyrsiä ja eikä ees irvistelly. Tuntu ihan mielissään sitä natustelevan, varmaan tuntu mukavalta ikeniäkin vasten.

Hahaa, äitienpäiväksi on tulossa jotain hirveen salaista! Mua on kielletty menemästä tietyille kaapeilla ja alajääkaapissa on yks hylly kokonaan peitetty liinalla, etten näe mitä siellä on. Eilen mut passitettiin yksin ulos, että nää saa täällä puuhailla rauhassa. En edes koiraa saanut mukaan... Mitäköhän jännää ne mulle oikein suunnittelee!?

Tuli muuten tosta Sannan isi-hormoni jutusta mieleen, kun mies eilen illalla meni Kaapon kanssa keskenään nukkumaan ja sanoi, että mä voin nukkua rauhassa, hän hoitaa yökitinät ja tuo vaan syömään sitten kun nälkä on. Epäilin, ettei herää, mutta mies vakuutti että hän kyllä ISÄN VAISTOLLA hoitaa. No joo. Meikä nukku tulpat korvissa ja silti heräsin Kaapon ääniin ja kävin puol neljän maissa hakemassa huutavan pojan syönnille kuorsaavan isän vaiston vierestä. [:D] Hihiih, kivaa oli kuittailla aamulla! Mies oli herännyt viiden maissa ja ollut ihan ihmeissään, että missä se lapsi on? Nyt se on oppinut ryömimään!! Hahaa!

Nojoo! Huomenna tulee kummityttö kylään joten eiku mokkapalojen leivontaan! Hauskaa viikonloppua hanit!
 
Hihih, Tuik, mä kans aina vähän epäilen tota meidän isin vaistoa... Se kun tuppaa olemaan sellainen, että talo saa räjähtää ympäriltä, ja ainoastaan jos on kovat pakkaset, niin se saattaa havahtua siihen, että vähän on kylmä. Mutta jostain syystä sitten kuitenkin se oikeesti aina herää Joonan itkuun! Samalla tavalla ku mäkin, ei haittaa pienet ölinät ja pörinät unia, mutta se nousemista vaativa itku kyllä herättää! Voi tietty olla, että Joonan itku siinä vaatimisvaiheessa on sellasta hyvinkin kimeää kirkumista :D

Ja kiitos rauhottelevista sanoista... sydämessäni tiedän, että tää parisuhde on mulle tällaisenaankin liian rakas, että haluaisin yh, saati kenenkään muun miehen, kanssa olla. Ja totta, kyllä sitä yhteistä aikaa sitten joskus on... Sitä "joskus" elämää tässä on vaan nää yhteiset 3 vuotta ooteltu ja ooteltu, mutta nyt ollaan sentään jo voiton puolella! Tosin mies valmistuu vasta vuoden päästä, kun on skippaillut vähän juttuja saadakseen edes välillä olla tätä vauva-arkeakin kotona meidän kanssa. Muutenhan isyyslomakin olis ollut yhtä tyhjän kanssa, kun se ois ollu yöt himassa, mutta kuitenkin päivät koulussa... Joskus sitä vaan niin ärsyyntyy ja keittää yli, ja tän aamuinen itkukohtaus oli taas ihan hyvä nollaus. Vaikka kuinka kääntelen ja vääntelen näitä asioita, niin tää on kuitenkin mun elämä, rakas mies ja maailman ihanin poika, enkä mä muuta edes haluais!

Ja vähän mua jännää sun puolesta toi sun äitienpäiväylläri!! Mä ehdotin meille kylpylä- tai hotelliviikonloppua, mutta mies onkin nyt sitten töissä (saatoin tästä jo eilen avautua). Tänään sitten ehdotti aamulla, että jos mentäis leffaan ja syömään, vietäis apina hoitoon, mutta se nyt ei sitten taas oo ihan sitä, mitä mä äitienpäivältä haluan! Haluan olla PERHEENÄ, vaikka sit vaan kotona, jos ei muuta!
 
myönnetään, Tuik, lehmänhermo se täällä! Vuosien opettelu on hiukan tasoittanu tätä tempperamenttiä. Ja jos ite alottaa ja toinen vetää takasin ja itelle tulee itku ja joutuu sitte kuitenki pyytää anteeks ja nyyhkii koko loppupäivän, niin olkoot!

 Miten se nyt menikään.. jos ite alottaa, niin joutuu pyytää anteeks? Vahingossa tuli ihan loogista tuotosta!!!!

Niin ja yritän mahollisimman pitkään, etten lähtis toisen kiukkuiluihin mukaan. En jaksa niitä tunteiden siirtoja kun aikuinen tässä kai pitäis olla. Hm? plussana täytynee taas muistella niitä isompien lasten kasvukiemuroita. Kerrankin, kun uhmaikäinen pieksi toista uhmaikäistä lapiolla hiekkalaatikon uumeniin.... Ja myöhemmin murrosiässä löytyivät samaiset ihmelapset salatupakilta kotikuusen alta.... Ja sitten hiukan myöhemmin mielenkiintoisesti kilisevät pussukat perjantai-iltaiasin.

..niin minun mieheni se siitä emo-vietistä luennoi... hyvä kun joku muistuttaa tosi-asioista!

ISIN-VAISTO!!! siinä vasta maailmoja mullistava keksintö!! Pisti niin naurattamaan, että oli pakko purra nyrkiä etten ois flunssaisella pelottavalla räkänaurulla herätäny tyttöä. (joka nukkuu taas!) Ai, oli hän oiken pelästynyt lapsen outoa yöllistä katoamista! Vaisto se on sekin. Primitiivinen.

Meidän primitiivinen se tässä taannoin tututstui vaistolla tyttäreensä. Oli krapulassa ja passitin sen takapenkille turvaamaan lapsen matkaa. No, hetkenpäästä sieltä kuulu tuttu laulu "pieni tytön tylleröinen.." vaan sitten meinasin revetä, kun sanoihin tuli spontaani muutos, että " hääänen ymppärillään häärii metsäään väääki!" HÄÄRI! just. HÄÄRI? purin tiukasti huulta kikattamiselta yhteen ja seuraava näky taustapeilistä olikin kun molemmat nukkuu. Tyttö ja mies. hääri,hääri hääri.....

..hei, mä leivoin ITSELLENI omituisen omenapiirakan.... nyt teetä ja sitä....
 
Eikä! Täällä sitä taas jengi herkuttelee...mokkapaloja ja omenapiirakkaa. Nam! Mä en edes tällä viikolla päässyt mammakahville, kun migreeni iski, joten herkkuja on nyt maltettava kiltisti odottaa lauantain karkkipäivään (ja sunnuntaille). Pitkä odotus!

Vai että Tuikilla on jännät paikat. Kerrot sitten heti, mitä kaikkea fiilistelyä sun mies oli yhdessä perheen "pienokaisten" kanssa touhunnut. Jännää! Ja voi Sanna, kun sun mies tekee (taas!) oharit. Vielä Äitienpäivänä. Ei ole tosi! Sun mies tarttis ryhdistäytymispotkun persuuksiin!

Mulle ei näillä näkymin ole luvassa mitään yllätystä äitienpäiväksi. Meillä kun tähän kevääseen osuu hääpäivä ja koko ajan tuntuu olevan sukulaislasten synttäreitä yms. niin sanoin, ettei miehen tartte mitään ihmeellistä kehittää. Ei lahjoja tai muutakaan. *nauraa kirveelle ja lehtiharavalle* :D Kortin mies halusi mulle ostaa ja lopulta siinä vahingossa kävi niin, että mä maksoin oman korttini. Ei se niin tarkkaa ole. :) Mä haluan sunnuntaina olla yhdessä perheenä niin kuin SannaKookin asian ilmaisi. Käydään syömässä päivällinen eräässä ravintelissa ja sitten (jos sää vaan sallii) köpötellään Lintsille fiilistelemään toukokuuta. Töölönlahden rannan tuntumassa on yhdessä rinteessä suuren suuret kirsikkapuut. Toivoisin, että ne olisivat kukassa, mutta taitaa olla turha toive. Ainakaan meidän oma kirsikkapuu ei ole näyttänyt juurikaan elonmerkkejä talven jäljiltä. Syynä voi tietysti olla vanhat ystävämme jänikset sekä uudet ystävämme myyrät. Ja kesällä täälläkin on etanaongelma! *etsii olutämpäriä* Viime kesänä bongasin koiran kanssa lenkillä ollessani yhden sellaisen "tappajaetanankin". Onneksi niitä ei ole vielä omalla pihalla tullut vastaan. Mulla on etana kammo (= pitkä tarina). Mites tässä näin kävi? Äitienpäivästä etanoihin...hohhoijaa ja anteeksi.

Voi Sanna, Sanna...sun pitää joskus kunnolla avautua mulle vaunuillessa! Sä oot viime aikoina ollut mun olkapää, joten eiköhän sunkin olis aika avautua tosta miehestä (ja kaikesta muustakin murehtimisen arvoisesta), jotta oma olo helpottais edes vähän. Tuik osasi kyllä lohduttaa sua hienosti. Samaa mieltä!

Maariselle jaksamista myöskin siihen yksinäiseen arkeen! Sun elämä kuulostaa aina niin hohdokkaalta, mutta eipä tuo leskeys mitenkään hohdokasta ole. Hassua, että tänne palstalle on niin moni "reissuleski" eksynyt...tai ehkäpä juuri siitä syystä. Mulla on onneksi ollut sen suhteen onnekas tilanne, että mies on skipannut viime aikoina kaikki työmatkat. Tiedän kuitenkin, miltä teistä leskistä tuntuu...yksinäistä, hiljaista, ikävää...kaikin puolin raskasta, etenkin silloin, jos se leskeys on pitkäaikaista tai jatkuvaa.

Elegian autoreissua oli hauska seurata jokaiselta välietapilta.
Ja siitä vakuutusasiasta: meillä on ollut vakuutus voimassa jo ennen lapsen syntymää, joten sen suhteen asiat ovat mallillaan. :)

Nyt on taas ollut ihan hyvä päivä oman mielialan kannata. Eilinenkin oli ihan ok. Maanantai on varmasti raskas päivä, kun käydään otattamassa ne verikokeet, mutta hiljalleen täälläkin eteenpäin porskutellaan. Hassua olla hyvällä mielellä vaikka ulkona on ihan kurakeli. Nyt kuppi kuumaa (ilman herkkuja :/ ), kun Aleksi on jo toisilla pitkillä päikkäreillä. Tais eilinen pneumokokkirokotus viedä voimat, vaikka kuumetta ei noussut, eikä kipuilua tai kitinää ilmennyt. Kunhan vaan illalla jaksais uimaan lähteä...

Halaukset kaikille mammoille, kun elätte hengessä mukana ja jaksatte toimia mulle olkapäänä! (Edelleen pidättäydyn kertomasta asioista omille sukulaisilleni...)
 
Takaisin
Top