Toukokuun turinat <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja satuvee
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla myös neuvolassa mieslääkäri.
Ekassa raskaudessa oli sellanen vanhempi, mukava ja asian osaava mieslääkäri. Nyt toista odottaessa se oli jäänyt eläkkeelle ja tilalle tullut nuori mieslääkäri. Ihan mukava sekin, mutta mua jotenkin häiritsee se, että se on vaan mua vähän vanhempi (oma arvio). Kaipa sekin asiansa osaa, tuntuu kyselevän ja tutkivan tarkasti.
 
Täällä myös nuori mieslääkäri, ja mitä luultavimmin olinkin eka raskaana oleva potilas, oli tosi kiusallista ja ahdistavaa kun se tutki tosi kauan ulkosynnyttimistä lähtien spekulan kanssa ja kyllä sattui... Ja kaiken huipuksi se ei tiennyt miltä alapäässä sitten tuntui... Toisinsanoen turha reissu.
 
Kylliäinen: Niin kuin kirjoittelinkin tuonne huhtikuun ketjuun, niin ei meilläkään ole kuin yksi neuvolalääkärikerta (myöskään synnytystapa-arviota ei tehdä). Se on täällä ihan normaalia. Samoin mulle ei meinannut löytyä aikaa tuohon yhteenkään kertaan ja muista käynneistä sanottiin, että neuvolaan on turha ottaa yhteyttä, kun aikoja ei vaan ole.

Ei mulla ole mikään lääkäri raskaustodistusta kirjoittanut vaan ihan neuvolan oma terveydenhoitaja. Samoin mulla ei ole seurattu sf-mittaa ennen kuin vasta viime käynnillä. Myöskään lapsen sydänääniä ei mitenkään lasketa tai erikseen mitata, ainoastaan todetaan, että sydän sykkii.
 
Heipat mammoille :)

Täällä neuvolalääkäri takana, josta kirjottelin tonne neuvolakuulumisten-ketjuun. Nuori mieslääkäri oli myös tällä kertaa mulla. Meinasin jo rupee rutisemaan, että haluan naislääkärin, mutta pidinpä sitten suuni supussa. Muuten oli ihan mukava lääkäri, mutta teki sisätutkimuksen tosi kovakourasesti! Nyt juilii tosi inhottavasti mahaa :( Eikä merkannu neuvolakorttiin mitään kohdunsuun tilanteesta, eikä maininnu edes mulle mitään! Totes vaan että "Kaikki kunnossa".
Hiukan oli haastellista toi tutkimuksen tekeminen ja sydänäänten kuuntelu, kun esikoinen keksi mitä kaikkea kivaa tutkimushuoneesta löyty. Meinas lähtee lääkärin näppis pöydältä ku Mico kerkes löytää johdot ja veteli siellä sitten niitä :D

Kylläpä on neuvolossa eroa paikkakunnittain! Mulla ollu nyt 2 neuvolalääkäriä, toinen rv 14+3 ja nyt tää toinen 28+3. Kolmas on n. rv 36. Näin siis Tampereella. Ja synnytystapa arvioon pääsen myös, mutta se tehdään ilmeisesti sen takia, kun mulle on viimeks tehty sektio.

*tiitiäinen Saako udella mikä niihin rattaisiin tuli kun jouduttiin lähettää maahantuojille? Me ostettiin samaset rattaat tossa maaliskuussa :// Ei olla vielä käytetty kertaakaan..
 
Jospa sitä kirjottelis vähän itsekin, olen tiiviisti taustaillut täällä.Olen ollut sairaslomalla supistelujen takia muutamia viikkoja, huomenna taas lääkäri, saas nähä kirjottaako lisää saikkua. Mielellään jo kyllä jäisin kokonaan kotiin, en pysty edes kävellä reippaammin kun jo kipeesti supistaa.
 
Eli ei mun siis aivan ihan niin keuhkona kannata ollakaan! =D -Kiitos tiedosta,-mua helpotti nyt kummasti, kun olin varma että tällänen käytäntö on tyyliin vaan mun kohdalla. 

Samoin minä sain raskaustodistuksen neuvolan tätskältä.
 

Musta on kyl outoa ettei teillä Kylliäinen ja Tylsyys oo enempää lääkärineuvoloita. Mun käsittääkseni ainakin suosituksena terveydenhuollossa on se 3-4 lääkärin vastaanottoa raskausaikana.

Tuolta Therapia Fennicasta ainakin niin käy ilmi ja mulla on semmoinen tuntuma et oon aikasemminkin kuullut samanmoista. Sieltä löytyy tiedot mitä pitäisi tutkia ja milloin.

http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=%C3%84itiysneuvola

 
berliininmunkki: tiedän niin ton tunteen ku pompotellaan paikasta toiseen.. mullekin terkkarista sanottiin ettei oo aikoja, mene työterveyshuoltoon, työterveyshuollosta sanottiin etteivät hoida kuin työperäisiä vaivoja, mene neuvolaan, neuvolassa ei mahkuja päästä samana päivänä lekurille, joten mene ensiapuun jne jne.. meinas kyllä itku tulla ku piti saada samalle päivälle saikkutodistus. menin sitte yksityiselle suosiolla, ainaki sai ajan! kirjoitti mukava lääkäri sitte melkei kolme viikkoa heti ja sano, että tuskinpa työ muuttuu helpommaksi tai vatsa pienemmäksi. sen jälkeen tosiaan en oo töissä ollu, eikä tarvi enää mennäkään ku alkaa kesäloma iha just! saikohan tästä nyt selvää :D

pakko vielä mainita, että eilen käytiin 4D:ssä ja oli kyllä niiiiin ihana kokemus. kaikki hyvin pojalla ja aivan on isänsä näköinen <3 nyt ei vaa malttais et näkis livenä... i´m in love <3
 
Tappura: Taitaa tuo lääkärikäyntien vähyys johtua kunnan rahapulasta ainakin täällä. Tuo yksi kerta lienee laissa määrätty minimi. Ei paljon itseäkään tämä tilanne naurata, mutta näillä mennään.

Ei täältä tuppukylästä taida saada aikaa edes yksityiselle lääkärille samalle päivälle, joten päivystys on käytännössä se ainoa mahdollinen osoite, jos tulee kiireellistä lääkäriasiaa. Itselle kun tuli tarvetta tsekkauttaa tilanne, niin odottelin paikallisessa ensiavussa vaatimattomat neljä tuntia ennen kuin sain lähetteen keskussairaalaan tunnin matkan päähän.
 
Ei minullakaan ole ollut kuin yksi lääkärineuvola, mikä mielestäni oli yhtä tyhjän kanssa. Kesti varmaan 10min eikä lääkäri (nuori naislääkäri) osannut sanoa oikein mistään mitään. Olen ainakin itse kokenut neuvolassa käynnit paljon mukavemmiksi ja tarpeellisemmiksi kuin lääkärissä käynnin, varsinkaan kun ei ole ollut mitään ongelmia.
Kyllä minulle neuvolan täti kirjoitti raskaustodistuksen Kelaa varten, ei siihen lääkäriä tarvittu :)
 
Huh, alkaa onneksi vatsatauti jo helpottaa. Huomenna vielä vapaapäivä, mut viikonloppu olis taas töitä. Maksa-arvot oli onneksi melkein ok. Asat oli vähän koholla, mutta voi kait olla ihan normaalia raskaudessa eikä välttämättä enteile mitään. Jos kutina jatkuu tai tulee lisää oireita niin kahden viikon päästä uudestaan labroihin. Toivottavasti ei tulis mitään, kun en haluaisi taas käynnistystä... mutta kai siihen täytyy nyt vähän varautua, ettei tule kauheaa pettymystä, jos pitää taas käynnistää.

Neuvolalääkäreitä meillä on kanssa kolme. Yksi alussa, olisko n. viikolla 10, sit yksi n. viikolla 27 ja viimeinen vielä joskus viikolla 36. Täällä on neuvolalääkärissä ultraääni, joten siksi ne musta ihan kivoja ja kattoo kohdunsuun tilanteen, mutta muuten ei oikeestaan eroa perus neuvolasta. Helsingissä ollessa ei ollut kyllä noin montaa lääkäriä, ainakin toi eka jäi pois, mut sit muutettiinkin kesken raskauden tänne. Tarvittaessa neuvolalääkäriin on kanssa vähän vaikeaa saada aikoja, kun ei ole neuvolassa kuin kerran viikossa eli päivystykseen pitää sit mennä. Terkkari kirjottaa kyllä muutaman päivän sairaslomia, mutta pidemmät pitäs saada sit lääkäriltä. Päivystyksessä nyt kun kävin vatsataudissa, niin sielläkin kyllä vaan sairaanhoitaja kirjoitti sairasloman, mutta enpä olisi muuta tarvinnutkaan, kun vasta niin vähän aikaa oli jatkunut ja nyt jo ohi :) Olen kyllä ollut paljon tyytyväisempi terveyspalveluihin täällä kuin Helsingissä.
 
Meillä on Espoossa kaksi neuvolalääkärikäyntiä. Juurikin kävin pari viikkoa sitten ensimmäisellä. Ultria on kaksi. (Esikoista odottaessa minulla oli neljä, koska ensimmäinen oli liian aikaisin, ja viikolla 35 tarkistettiin, miten päin vauva on.)

Täällä oli ihan mukava naislääkäri, joka tosin ei osannut ollenkaan ohjeistaa raskausdiabeteksen kanssa. Samoin ei osannut terveydenhoitajakaan(oli joku sijainen). Eli sain soitella ympäri kaupunkia ja kysellä asiasta. Tuloksena sain ajan diabeteshoitajalle, jolle kuulemma pitää toimittaa joku ruokapäiväkirja jne, josta mulle vasta puhelimessa mainittiin keskitetyssä neuvola-ajanvarauksessa. Jeppisjepulis, kujalla on kaikki täällä näemmä.

Raskaustodistuksen sain ihan terveydenhoitajalta.

Sf-mitta mulle on täysi mysteeri, terveydenhoitaja mittasi 28cm, ja lääkäri 24cm(viikolla 27+?), eli joko keskikäyrällä tai yläkäyrällä. Kaippa se siinä jossain välillä on. Käyrä vaan näyttää hauskalta, kun kaikki merkitsee sinne omat versionsa mitasta :-D. Vissiin olen niin pullukka, ettei kukaan tiedä, missä kohdun korkein kohta on. Potkut kyllä tuntuu aika ylös jo, ei tosin ihan kylkiluihin asti.
 
Mulla olis ollu neuvolalääkäri nyt tuossa muutama viikko takaperin, mutta kävin sitten äitipolilla lääkärissä niin se siirretttiin myöhemmäksi. Täällä päin vissiin kaksi, keskiraskaudessa ja joskus loppupuolella. Mulla on ollu melkei koko ajan neuvolat 2 tai 3 viikon välein niin en silleen oo kaivannukkaan noita lääkäreitä sitten. Mutta se oli hassuu ettei ihan alussa ollu mitää ;o

Meillä on nyt tulevana lauantaina eka osa perhevalmennusta :) pitäis muistaa varata aika siihen toiseenki kohta ku se on sitten sairaalassa, käydään tutustuu synnytyssaliin yms. Jännä nähdä mitä tuolla ekassa nyt tulee, vauvan hoitoa ja parisuhde juttuja ainaki.

Kolmen viikon päästä synnytystapa arvioja saadaan varmaan syntymä painoarvioki :)  Tänään kun makoilin sohvalla ja pidin alavatsalla kättä niin hyvin tuntui toisen pää, kun kiemurteli toinen jotain :D Muutenkin hurjasti potkii, eilen sai anoppiki vihdoin potkuja tunnustella, aikasemmin kun on kokeillu niin neidille on iskeny ujous. Ens viikolla taas neuvola, tällä kertaa on eri terkkari saas nähdä millanen täti tää on, visssii vähän vanhempi ku tuo mun oma :D Kerran se mittas multa sf-mitan kun oma terkkari ei meinannu uskoo et se on niin korkella, sillo vaikutti kyllä tosi mukavalta.

Kolme viikkoo töitä vielä ja sitten mammalomalle <3 ihanaa, tosin vähän on haikeeta jättää työt, niin kiva työpaikka ollu, pomo on jo ihan epätoivoinen kun joutuu luopumaan miusta.. :D
 
Täällä kanssa kolme lääkäriä raskausaikana, vaikka mulla kolmas raskaus. ultralaitteita ei neuvolassa ole että erikseen niihin sitte lähetetään jos tarve on ylimääräsiin, np ja rakenneultrat kyll on kaikilla.

onnittelut milpurin perheelle, kiva että kaikki on hyvin :)

Mulla viimeks neuvolatäti paineli hirveesti masua ja tunnusteli ja väitti että vauva vois olla jo kääntynyt pää alaspäin. mutt mä en todellakaan usko ku kaikki liikkeet tuntuu niin alhaalla, toivottavasti ottais tosissaan ja tilannetta tarkistetaan vielä... ei ois kyll mikää kiva ylläri ku synnytys alkaa ett onki perätilassa, ois kiva ett ehdittäs yrittää kääntää. mä en kyllä sektiota halua eli aion yrittää synnytystä vaikka jäiski perätilaan mutta oishan se kiva tietää. kakkonen ainaki vaan luiskahti ulos alle 5min vaikka eka alatiesynnytys ett uskon ett mahtuis tulemaan hyvin kuhan ei kasva hirmu isoksi. mulla ei ole mitään kokoarviota tiedossa, sf mitta on ihan yläkäyrällä. se ois jo rv 31+0, viikoissa tuntuu niin vähän olevan jäljellä mutt kuitenki vielä pitkä aika. olo on kyll sen sellanen että haluis jo normaali-olotilaan. mutt nyt ei ihme kyllä ole kauheen pahaa vaivaa tällä hetkellä, ainoastaan jalkasärky polvista alaspäin, niinku luissa särkis. neuvolassa ei osattu sanoa asiaan mitään, tukisukat vähän auttaa mutta ei kokonaan. välillä myös sellane paine noissa lantion luissa alhaalla, oisko liitoskipuja. selkä on nyt pysyny ihan hyvänä ku paljon käytän tukivyötä.

vappu tuli vietettyä rauhallisesti kotosalla. maanantaina ei mitää ehditty ku mies oli päivän töissä ja lapsilla oli illalla muskarit. tiistaina sitte alettiin koko perheen voimin maalaamaan lasten leikkimökkiä, mies ku oli saanut sen koottua aikasemmi. lapset tosin kyllästyi melko pian ja rupesivat paleleenki ku ei kovin paljoa löytynyt vaatetta minkä noihin hommiin ois voinu laittaa. oli kauheen kova ja kylmä tuuli, ollu koko viikon sellanen ilma :( mä kyll ite innostuin maalaamisesta vähän liikaakin, tuli illalla huono omatunto ku maalasin vaan eikä tehty mitää erikoista lasten kanssa. esikoinen ku varsinki odotti vappua niin kovasti, paskamutsi fiilis tuli siitä :( kyll me lounaan jälkeen vähän levättiin sisällä ja iltapäivällä grillattiin ja syötiin ulkona ja sitt ennen nukkumaanmenoa oltiin saunassa mutt se siinä. saivat noi vappupallot jo etuajassa ja serpentiinä, hitsi ku ei ollu mitää vapputapahtumaa lähellä. vein noi sitt ke aamuna leikkipuistoon ett saivat jotain erikoista kivaa touhua. mutt on tämä tosiaan tylsää ku mä kerranki tein jotain muuta ku keskityin pelkästään lapsiin mies vaan teki ulkona omian hommiaan, miksei hän voi keskittyä tekemään jotain kivaa heidän kanssaan :( muuten on tosi hyvä lasten kanssa mutt nyt kuulemma ei ehdi ku niin paljo hommia, ärsyttää ku noi kuitenki pieniä vain kerran. ja mä ku ollu nyt usein kauheen väsyny tän raskauden takia, tuntuu ett ajatteleeko lapset pian ettei niistä välitetä :/
 
Heipat! 


*Sara*: Sen ylemmän istuimen adapteri hajos (lohkesi kokonaan). En tiedä miten on mahdollista. Me ollaan noita käytetty kyllä siitä asti kun tulivat tuolla esikoisella kun myytiin vanhat vaunut pois. Noi on kivat kun saa käytettyä ilman sisar-istuintakin. :) 
Toivotaan vaan et tulevat hyvissä ajoin takaisin huollosta. 
 
Hei,

mistähän aloittaisi, kun on niin paljon, mihin tekisi mieli kommentoida...

Täälläkin on kaksi neuvolalääkärin aikaa raskausaikana ja se kolmas on sitten jälkitarkastus. Eka oli noin viikolla 26 ja toinen on viikolla 36. Jälkimmäisellä tehdään synnytysarvio. En olisi mitenkään huolissani noista vähäisistä lääkärikäynneistä, jos kaikki on hyvin. Eihän se lääkärinseuranta tilannetta miksikään muuta, ja Kelaan tosiaan kelpaa mainiosti terveydenhoitajan laatima todistus. Mutta siis mun mielestä hoitajat voisivat tehdä niitä sisätutkimuksia. Käsittääkseni ovat ennen tehneetkin ja ehkä tekevät yhä joillain paikkakunnilla. Kyllä osaava terveydenhoitaja pystyisi yhtä hyvin katsomaan kohdunsuun tilanteen kuin osaava lääkäri (ja jos ei osaamista ole, ei siihen taida auttaa taustatutkinto...). Etenkin jos on noita supistuksia, olisi mun mielestäni hyvä tarkistaa ajoittain kohdunsuu, enkä ymmärrä, miksi sitä ei voi tehdä hoitaja.

Minulla ei onneksi ole ollut supistuksia n. viikon 20 jälkeen, paitsi ehkä jokunen aivan hento harjoitussupistus, jonka hädin tuskin aistin. Jos niitä on paljon, kannattaisi varmaan tarkistuttaa kohdunsuu. Jos ei pääse muuten tutkimukseen, suosittelisin päivystystä ja hieman liioiteltua tarinaa supistusten määrästä. Tai mahdollisuuksien  mukaan toki yksityistä lääkäriä. Supistuksethan eivät aina kypsytä kohdunsuuta eli, jos on supistuksia, kannattaisi seurata kohdunsuun tilannetta muutaman viikon välein. Jos se ei lähde pehmenemään ja lyhenemään, voi töissäkin jatkaa, jos supistukset säilyvät ennallaan. Jos taas lähtee kypsymään, niin sairausloma on kyllä tarpeellinen. Ja voihan se sairausloma tulla tarpeeseen siinäkin tapauksessa, että töissä supistelee sen verran paljon, että siellä alkaa olla hankala olla.

Vauvan asennosta sen verran, että täällä pikkuinen on ollut jo varmaan kuukauden pää alaspäin, mutta sillä tavalla kippurassa, että potkii lähinnä oikeaan kylkeen jonnekin pehmytkudoksiin eikä kylkiluihin. Alhaalla tuntuu ahkeraa vispausta käsillä. Mutta voimaikkaimman tuntuu sellainen epämääräinen punkeminen polvella tai takapuolella. Tämä taitaa olla ollut aika samassa asennossa jo pitkään, sillä melkein kuukauden ajan jo tuo pungertaminen on tuntunut samassa kohdassa säännöllisesti ja tuntuu kuin kaveri aikoisi työntää siitä kohdasta itsensä ulos eikä suinkaan alateitse... :)

Mun verenpaine on kohoamassa ikävästi. Tänään alapaineet olivat kivunneet neuvolan itsehoitopisteen mittarin mukaan yli 90, mihin olen jotenkin pettynyt, kun työkiireet hellittivät viikko sitten ja odotin pikemminkin laskevia lukemia. Lisäksi paino pomppii reippaasti ylöspäin, ja ainakin osaksi syynä on nesteen kertyminen. Nilkat ovat iltapäivisin ja iltaisin tosi paksut eivätkä palaudu entiselleen yön aikana. Ranteita ja sormia turvottaa myös, ja sormissa on puutumisoireita. Tänä aamuna tuntui, että käsi tarvitsee lepoa kesken hampaanpesunkin. Proteinuriaa ei kumminaan ole näkynyt, joten tuskin on kyse pre-eklampsiasta. Verenpaine ei aiheuta mulle muutenkaan mitään oireita, ja turvotuksia lukuunottamatta mun vointi on hyvä. Soitin kuitenkin neuvolan terveydenhoitajalle, kun oli kehottanut tuota verenpainetta seurailemaan. Huomenna on sinne sitten ylimääräinen aika ja puhelimessa jo heitettiin harkintaan sairausloma.

Harmittaa, jos juuri nyt joudun jäämään kotiin, kun viimeinkin päätettiin mun sijainen tänään ja hän siirtyy organisaation sisältä tehtäviin ja nyt olisi hyvin vielä kolme viikkoa aikaa perehdyttää häntä. Menee vähän kurjaksi, jos joudun perehdyttämään puhelimitse. Tietty voin olla sairauslomalla ja käydä työpaikalla osa-aikaisesti auttamassa alkuun. Eiköhän joku kompromissi löydy, ja parhaassa tapauksessa tietty tuo tämän aamuinen oli vain joku yksittäinen hajamittaus.

Maaria
 
Ai niin, piti vielä kommentoida mieslääkäreitä, että hassua, kun täällä tuntuu olevan enemmän kovakouraisia kokemuksia mieslääkäreistä. Yleensä monet ovat sitä mieltä, että miesgynekologit ovat hellävaraisempia, kun kuvittelevat sisätutkimusta todellista kivuliaammaksi. Ja että naisgynekologit taas eivät turhia varo, kun on omiakin kokemuksia... :)

Mun neuvolalääkäri on sellainen viisikymppinen naislääkäri, joka on varmaan ihan osaava, mutta luotan silti yhden lääkärikäynnin perusteella enemmän terveydenhoitajaani, joka on selkeä ja varmaotteinen, mutta ei hermostuta minua turhaan noilla verenpainejutuilla. Lääkäri sai maaliskuulla minut huolestumaan vähän aiheettakin. Mutta tämä on siis enemmän persoona- kuin osaamiskysymys.

Maaria
 
Nonni, me käytiin tänään sitten siellä ylimääräsessä ultrassa, ja eihän siellä mitään häikkää ollut. Neuvolan terkka on vaan saanu hassuja mittoja, johtuen ehkä mun tai ehkä vauvan asennosta. Who knows. Nyt lääkäri otti kahteen otteeseen sf-mitan mahan päältä ja sai tulokseks 24 cm (rv 27 + 6), kun eilen terkka sai hädintuskin 21 cm. Muutenkin lääkäri tunnusteli mahan päältä ja sanoi, että tuntuu juuri siltä kun pitää. Sama varmistui ultralla. Poika on jopa ehkä hieman isompi kuin mitä viikot kertoo, painoarvio 1200 g, lapsivettä on normaalisti ja napanuoran virtaukset ja istukka ihan sellaset kun kuuluu. Ihana helpotus siis. Ja olipa kiva ettei tarvinnut turhan takia odotella tuota käyntiä sen pidempään, vaan pääsin heti tänään sinne :) Ihan turhaan olisi mielessä vaan pyörinyt kaikenlaiset skenaariot. Ja poika siellä edelleen oli, ei ollut tytöksi muuttunut :D Tyyppi oli myös pää alaspäin, mutta kerkeäähän tuo tietenkin vielä siellä pyörähdellä.

Meillä myös Kelan todistuksen allekirjotti terveydenhoitaja. Lääkärinä taitaa olla vain naislääkäri, joskin samassa neuvolassa on lasten puolella ollut mieskin, sellainen alle 30 vee rastapäinen tyyppi, jonka luokse en enää suostu lapsen kanssa menemään. Enkä itsekään. Sen verran huonoja kokemuksia parista käynnistä jäi, että mieluummin jollekin muulle kiitos.

Ja tosiaan kolme lääkärikäyntiä on täällä, kaksi mulla jo takana. Vika on sitten joskus rv 35. En tiedä onko sen kummempaa synnytystapa-arviota, ainankaan Espoossa ei kaksi vuotta sitten ollut. Nyt tosin asutaan muualla, joten käytäntö voi olla eri. Silloin asiaa kysyin, ja sain vastauksen että normaalisti alakauttahan sitä lähdetään synnyttämään. Eli kai sitä tarkemmin syynätään, jos on aihetta olettaa, että normaali alatiesynnytys ei ehkä onnistu.

Mulle ei oo muuten vieläkään neuvolassa puhuttu mitään sokerirasituksesta. Tuleekohan se sitten ihan puskista jossain vaiheessa...!! :D Tai ehkä vältän sen tälläkin kertaa.

Painoa oon onnistunu kasaamaan jo saman verran kun esikoisesta koko raskausaikana... 12 kg. Pitää varmaan alkaa toivoa, että tääkin tyyppi syntyy edes jonkun verran ennenaikasena, ettei vaaka ala näyttää ihan jotain hurjaa lukemaa heinäkuun lopulla :D
 
Kuinka moni teistä on ruvennut miettimään vauvan ulkonäköä? Siis että mitä piirteitä vauva perii kummaltakin vanhemmalta? Onko kellään sen suhteen mitään "toiveita"? :)

Noin kolme vuotta sitten, kun olimme asuneet vasta alle vuoden yhdessä avomieheni kanssa, näin unen jossa meillä oli pieni tyttö. Tyttö oli perinyt minun kasvonpiirteeni, ja isältään perinyt upeat tuuheat punaiset hiukset ja sinertävät silmät :)

Nyt olisi sitten tyttö oikeastikin tulossa, ja niin hänelle toivoisin niitä isänsä punaisia hiuksia, ne kun ovat kuitenkin aikamoinen harvinaisuus :) Siihen saattaa olla myös aika hyvät todennäköisyydet, itselläni oli myös punertavat hiuskset alle vuoden ikäisenä jossain vaiheessa.
Myös pisamat olisivat ihanat! Itselle olen aina halunnut pisamia naamaan, mutta saan tyytyä vain olkapääpisamiini :D Miehellä niitä pisamia sitten onkin senkin edestä!
Itse olen aina ollut tasapaksu ja vanhetessa selkeästi hieman ongelmia tuon painon kanssa, kun taas avomies sellainen hoikkeliini, joka voi syödä mitä vain lihomatta. Siksi toivoisin meidän tytölle isänsä "hoikkuus geenit", ettei tule samallaisia paino-ongelmia kuin minulle :)
Eli melkein kaiken toivoisin saavan isältään :D Minulta ei tarvitsisi periä kuin meidän suvulle ominaiset kasvojenpiirteet ja ehkä hieman sitä samaa taiteellista luovuutta ;)

Mutta nämä kaikki siis leikkimielisiä "toiveita", meidän molemman "parhaat puolet" :D Sanomattakin selvää, että olkoon minkä näköinen hyvänsä, on tyttö silti yhtä rakastettu <3 :)
 
Takaisin
Top