Hei,
mistähän aloittaisi, kun on niin paljon, mihin tekisi mieli kommentoida...
Täälläkin on kaksi neuvolalääkärin aikaa raskausaikana ja se kolmas on sitten jälkitarkastus. Eka oli noin viikolla 26 ja toinen on viikolla 36. Jälkimmäisellä tehdään synnytysarvio. En olisi mitenkään huolissani noista vähäisistä lääkärikäynneistä, jos kaikki on hyvin. Eihän se lääkärinseuranta tilannetta miksikään muuta, ja Kelaan tosiaan kelpaa mainiosti terveydenhoitajan laatima todistus. Mutta siis mun mielestä hoitajat voisivat tehdä niitä sisätutkimuksia. Käsittääkseni ovat ennen tehneetkin ja ehkä tekevät yhä joillain paikkakunnilla. Kyllä osaava terveydenhoitaja pystyisi yhtä hyvin katsomaan kohdunsuun tilanteen kuin osaava lääkäri (ja jos ei osaamista ole, ei siihen taida auttaa taustatutkinto...). Etenkin jos on noita supistuksia, olisi mun mielestäni hyvä tarkistaa ajoittain kohdunsuu, enkä ymmärrä, miksi sitä ei voi tehdä hoitaja.
Minulla ei onneksi ole ollut supistuksia n. viikon 20 jälkeen, paitsi ehkä jokunen aivan hento harjoitussupistus, jonka hädin tuskin aistin. Jos niitä on paljon, kannattaisi varmaan tarkistuttaa kohdunsuu. Jos ei pääse muuten tutkimukseen, suosittelisin päivystystä ja hieman liioiteltua tarinaa supistusten määrästä. Tai mahdollisuuksien mukaan toki yksityistä lääkäriä. Supistuksethan eivät aina kypsytä kohdunsuuta eli, jos on supistuksia, kannattaisi seurata kohdunsuun tilannetta muutaman viikon välein. Jos se ei lähde pehmenemään ja lyhenemään, voi töissäkin jatkaa, jos supistukset säilyvät ennallaan. Jos taas lähtee kypsymään, niin sairausloma on kyllä tarpeellinen. Ja voihan se sairausloma tulla tarpeeseen siinäkin tapauksessa, että töissä supistelee sen verran paljon, että siellä alkaa olla hankala olla.
Vauvan asennosta sen verran, että täällä pikkuinen on ollut jo varmaan kuukauden pää alaspäin, mutta sillä tavalla kippurassa, että potkii lähinnä oikeaan kylkeen jonnekin pehmytkudoksiin eikä kylkiluihin. Alhaalla tuntuu ahkeraa vispausta käsillä. Mutta voimaikkaimman tuntuu sellainen epämääräinen punkeminen polvella tai takapuolella. Tämä taitaa olla ollut aika samassa asennossa jo pitkään, sillä melkein kuukauden ajan jo tuo pungertaminen on tuntunut samassa kohdassa säännöllisesti ja tuntuu kuin kaveri aikoisi työntää siitä kohdasta itsensä ulos eikä suinkaan alateitse... :)
Mun verenpaine on kohoamassa ikävästi. Tänään alapaineet olivat kivunneet neuvolan itsehoitopisteen mittarin mukaan yli 90, mihin olen jotenkin pettynyt, kun työkiireet hellittivät viikko sitten ja odotin pikemminkin laskevia lukemia. Lisäksi paino pomppii reippaasti ylöspäin, ja ainakin osaksi syynä on nesteen kertyminen. Nilkat ovat iltapäivisin ja iltaisin tosi paksut eivätkä palaudu entiselleen yön aikana. Ranteita ja sormia turvottaa myös, ja sormissa on puutumisoireita. Tänä aamuna tuntui, että käsi tarvitsee lepoa kesken hampaanpesunkin. Proteinuriaa ei kumminaan ole näkynyt, joten tuskin on kyse pre-eklampsiasta. Verenpaine ei aiheuta mulle muutenkaan mitään oireita, ja turvotuksia lukuunottamatta mun vointi on hyvä. Soitin kuitenkin neuvolan terveydenhoitajalle, kun oli kehottanut tuota verenpainetta seurailemaan. Huomenna on sinne sitten ylimääräinen aika ja puhelimessa jo heitettiin harkintaan sairausloma.
Harmittaa, jos juuri nyt joudun jäämään kotiin, kun viimeinkin päätettiin mun sijainen tänään ja hän siirtyy organisaation sisältä tehtäviin ja nyt olisi hyvin vielä kolme viikkoa aikaa perehdyttää häntä. Menee vähän kurjaksi, jos joudun perehdyttämään puhelimitse. Tietty voin olla sairauslomalla ja käydä työpaikalla osa-aikaisesti auttamassa alkuun. Eiköhän joku kompromissi löydy, ja parhaassa tapauksessa tietty tuo tämän aamuinen oli vain joku yksittäinen hajamittaus.
Maaria