Toukokuun pulinat

En oo minäkään vielä mitään liikkeitä tuntenu, mut en oo siitä stressiä ottanu, kun on vasta niin pieni tuo maha-asukki. H&M:lta minäkin kävin ostamassa viime viikolla äitiyshousut ja ne on kyllä niin ihanat vaikkei mahaa vielä olekaan. Ajattelin myös, etten taida niistä luopua synnytyksen jälkeenkään.

Huh, tänään on tullu kateltuu kaikkea tavaraa mitä pitää ostaa... No suurin osa ostettavista tavaroista on nyt päätetty, esim vaunut ja sänky. Autoonkin löytyi takaboksiin tilanjakaja niin koirillakin on turvallista matkustaa boksissa rattaiden kanssa :-)
Turvakaukalosta on vielä kaksi vaihtoaehtoa, joko Klippan tai Besafe. Onko teillä jo kaukalot ostettu tai merkki päätetty?
Ja viimeisinpänä ostoslistalla on Gracon sweetpeace vauvakeinu, se mun on pakko saada, oli niin ihana <3 onko tästä kellään kokemuksia? tokihan sitten tuohon vielä päälle ne kaikki pikkujutut, mut nyt nuo isoimmat ostokset on päätetty. eihän tässä enää ois kun hankittava rahat listan ostoksiin
 
Mun äiti osti meille jonku telakan ja sen kuljetuskopan, mikä se on nimeltään, turvakaukalo! :D Merkist en tiiä, sano sen, mut ei kai sil merkil niin mitää väliä oo.. Iha siisti ja hyvännäkönen oli, ku lähetti kuvaviestin siitä :) Millohan sit nähtäis et saisin sen.. :D  eiköhän kuitenki ennen marraskuuta jompi kumpi tuu kylään, joko minä sinne tai äiti tänne :)

Varasin tälle aamulle työterveyshoitajalle ajan, et saa mitata mun hemoglobiinin, ku meinaan nukahella töihi, ja ku töiden jälkeen kotiin pääsen ni pakko nukkuu päikkäsit. Muutenki on nii vetämätön olo, ja huimaaki. Eka neuvolakäynnillähän se hb oli 119, ja ei viel määrätty rautaa. Tietääkseni sitä rautalisää ei suositella ekan kolmanneksen aikaan.. Ni jos se on edelleen tuon verran tai tippunu enemmänki alaspäin, ni soitan sit neuvolaan soittotunnilla, et joko minä nyt saisin alkaa syömään rautaa. Vituttaa tää väsymys nimittäin.. vapaapäivillä sitä ei nii huomaa, ku muutenki nukkuu kellon ympäri ja ottaa päivällä pikkutorkut, mut työpäivinä oon iha kuollu.. ku kai sen alkuraskauden väsymyksenki pitäs jo helpottaa.. ??
 
Hyvä, että varasit ajan HB-tarkistukseen. Kyllä mulla ainakin alkoi helpottaa väsymys joskus rv12. Nyt mulla on ongelmia nukahtaa. Mies oli sitä mieltä, että meen liian myöhään nukkumaan ja nukuinkin tosi hyvin pe-la, kun se patisti mut jo kymmeneltä sänkyyn. Eilen sitten menin samoihin aikoihin enkä millään saanut unta, vaikka olin tosi väsynyt. Lisäksi heräsin jo puoli kuuden jälkeen. Onko muilla vaikeuksia nukahtaa? En mielestäni mieti tai stressaa mitään eikä vatsaakaan oo, joka häiritsisi.

Mulla menee vielä hyvin omat housut, mutta varmaan kohta pitäisi mennä ostamaan mammahousut. Ahdistaa jo valmiiksi. Vihaan ostaa housuja! Yleensä kaikki housut, mitkä on reidestä ja peffasta hyvät, on vyötäröltä löysät... No, ehkä nyt ei oo sitä ongelmaa :D
 
Ei ne mittaakkaa enää työterveydessä pikatestillä hemoglobiinii :O Sain ajan pieneen verenkuvaan iltapäivälle, huomenna sit soittelevat mitä niis näkyy.
Yläpaine oli alhainen, ja sano et saattaa selittää sen huimauksen sillä. Paineet oli vaan 110/70. Sano et syö lakritsia palanen enneku nousen :D
 
butter: Mä oon kans käsittäny että sektiosta toipuminen kestää pidempään ku normi alatiesynnytyksestä. Haava on pitkään kipeempi yms. Tosin mulla ei omakohtasii kokemuksii sektiosta joten paha sanoo, näin mulle on vaan molemmat kokeneet kertoneet.

Ite pelkään hirveesti että joutuisin jostain syystä sektioon. Voitte pitää mua hulluna, mutta mä tykkään synnyttämisestä :D Enkai mä tätä muuten kolmatta kertaa tekiskään.. En nyt niinkään siitä kivusta ja muusta epämääräsestä, mutta se hetki kun vauva syntyy ja saa sen ekaa kertaa mahan päälle, se on ehdottomasti mun elämäni parhaita hetkiä. Ja kun tää luultavasti tulee olemaan mun viiminen raskaus ja vauva niin on tosi pelottava ajatus etten sitä saiskaan enää kokea jos sektioon joutuisin. Olis tosi kova pettymys ja vaikee päästä siitä yli.

Vilukissa: Mä taas toivon poikaa :) En tiiä miksi mutta on tosi vahva tunne että haluun pojan.. Oon yrittäny ajatella että kyllä se on tyttö, ettei olis sitten liian kova pettymys. Pelkään että oikeesti petyn jos tulis tyttö, ei sillä etten rakastais vauvaa mutta ajatus pojasta on niin tiukasti jossain takaraivossa että siitä on tosi vaikee päästää irti. Mulle oli jo pieni pettymys se että kakkonen oli tyttö. Tiiän että toi kuulostaa tosi pahalta, mutta kyllä mä mun tyttöä rakastan ja on aivan ihana pieni tyllerö, eikä mua enää yhtään harmita se että tyttö tuli. Mutta mulla on aina ollu sellanen mielikuva että musta tulee vaan poikien äiti, en oo koskaan oikein osannu ajatella tyttöä itelleni. Vaikka hyvinhän tää on sujunu :) Tuo neiti on välillä tosi neiti ja hoitelee nukkevauvaa ja taas välillä tosi poika kun leikkii veljen kanssa dinoilla yms. :D
 
ddrops Mulla on kans ollu vaikeuksia nukkumisen kanssa. Kestää reilusti yli tunnin nukahtaa ja herään pieninpäänkin ääneen ja sitten ei taas tule unta pitkään aikaan. Aamulla herään aina viimeistään klo 8 vaikka kuinka väsynyt olisin. Eilen menin nukkumaan klo 23. Klo 00.30 menin vessaan enkä ollut nukahtanut vielä ennen sitä. Kissat alotti aamuisen rallin ympäri kämppää klo 4.30 kun aurinko alkoi nousta. Huusin niille pari kirosanaa ja sitten oli hiljasta ja nukahdin joskus viidenjälkeen uudestaan ja heräsin 8.07.
Ajattelin ensiviikolla kysyä neuvolasta mistä voi johtua kun vaikea nukahtaa, kun vielä pariviikkoa sitten ei mitään ongelmaa ja raskauden alussa nyt olisin voinut nukkua kokoajan.
Eilen tuli postissa ensimmäiset mamma housut jotka olivat aivan liian isot vaikka samoilla w/l mitoilla tilasin kun normaalisti ennen raskautta housut :/ Sama juttu paidoissa. Tilasin kokoa M ja sinne olisi mahtunu kaksi minää, että ilmeisesti olenkin sitten kokoa S josta tulikin ehkä vähän hyvä mieli ;) Vähän harmittaa lähetttää takaisin melkein koko tilaus mutta jos sitten tulis oikeenkokosia vaihdossa :)
 
Kannattaa vaan alkaa totuttelee unettomiin öihin :D Ne vaan lisääntyy mitä pidemmälle raskaus etenee. Se on joku juttu että keho valmistautuu vauvan tuloon ja heräilyyn, uni muuttuu herkemmäs ja heräilee helpommin kaikkiin pieniinkin ääniin. Ku pitäähän sitä sitten herätä vauvan kitinään. Että ei tää tästä ainakaan helpommaks muutu :) Eihän noin välttämättä kaikille käy, mutta näin oon kuullut ja ainakin omalla kohdalla noin käy aina.
 
ninqyo Siis en minä kärsi unettomuudesta vaan Lejon!! Minä voisin nukkua vaan kokoajan, ku oon iha kuoleman väsyny iha jatkuvasti.. Töihinki meinaan nukahtaa istuvilteen :D
 
Joo huomenta vaa taitaa aivot olla viel höyhensaaril. :D Joo o en mä kai sit osaakkaa lukea. Lejonille tarkoitin tuon viestin. Ei tästä päivästä taida tulla taas mitään .


 
en enään ees muista mitä piti kirjottaa ku niin paljo viestejä tullu :D yritän muistaa ees johonki vastata.. mamma vaatteista pitää sanoo et niis menee kyl jotenki hassusti koot ! :D oon tietääkseni L kokoa, mut mamma L kokosiin hukun ! m housuis ja s paidois on hyvä.. tai en tiedä johtuuko siitä et mul on niin isot tissit et niiden takia joutuu yleensä ostaan jättikokoja ja mammavaatteet on tarkotettu isotissille niin sit ei tarvii ostaa niin isoja :D housuiski 38 oli sopiva.. ostin tyhmänä kahet 40 kokoo olevat ja roikkuu tosi rumasti.. jopa lahkeet on muka liian pitkät vaik oon 175 pitkä :O

sektiosta oon kuullu kyl juttuja et kesketäis kauemmin parantuminen, mut en sit tiedä miten tää mun sairaus (sil on joku hieno nimiki mitä en osaa ees kirjottaa :D ) vaikuttaa asiaan.. pitäis ehkä uskaltaa avata suunsa joskus ja kysästä.. jos on pieniki riski et oon kokonaan "käyttökelvoton" synnytyksen jälkeen niin kyl sit alan sitä sektiota vinkumaan..

mul ei oo viel mtn tmmosia hankitoja tehtynä.. mies haluu ostaa vast sit ennen syntymää ja rempatki tehään kuulemma vasta syksyllä, et ei sil oo ennen sitä edes huonetta mihn laittaa tavaroita :/

mä kukuin eilenki yli puolenyön eiä väsyttäny yhtään, vaik viim 9 soi kello aamusin.. normaalisti työpäivinä oisin simahtanu viimistään 10 ja 6 normaalisti alkaa väsyttää jo perkeleesti, mun väsymys on vaan kadonnu johonki vaikka siitä oon kärsiny koko ikäni :D hassua..
 
Mulla on kans tuota unettomuutta. Illalla kyllä nukahdan ihan hyvin, mutta herään 2-3 välillä ja sit tuntuu, että unta ei vaan tuu. Siinä voi mennä sitten jonnekin 5-6 että torkahtelen vain pikku pätkissä. Aamuyöstä yleensä sit tulee semmonen parin tunnin unijakso, ennen kun herään 9 aikoihin. Päivällä en kuitenkaan oo väsyny, enkä nuku mitään päiväuniakaan, mikä sotkis yöunia. Ärsyttää vaan tuo yöllä valvominen

Eipä niillä kaukalon merkeillä niin väliä, ihan vaan uteliaisuuttani kysyin :) Me päädyttiin noihin kahteen ihan sen takia, että Besafe oli nätti minun silmään ja kevyt kannella. Toi Klippan ois taas siitä kiva, että se telakka käy sit seuraaviinkin penkkeihin, aina 36 kg:n asti. Muissa merkeissä, kun pitää ostaa uus telakka sit kaukalon jälkeen :/ Klippanin turvakaukalo ei kuitenkaan oo vielä tullu kauppoihin, niin se pitää nyt ensin käydä testaamassa miltä näyttää ja tuntuu, ennenkuin päätöksiä tehdään.

Vilukissa: Minä kyllä vähän enemmän toivon tyttöä kuin poikaa ja minusta tuntuu, että miehellä menee taas toisin päin, yllätys ;D Eihän sillä tokikaan loppupeleissä mitään merkitystä oo, terveyshän se on pääasia. Mut kyllä välillä ihmetyttää, kun jotkut kysyy ja sit jos vastaa noin niin ollaan vähän pahoillaan lapsen puolesta, kun siitä nyt jompaa kumpaa toivotaan  Eiköhän se terveys kuitenkin ole se ykkösasia kaikille ja sanomattakin selvää :)
 
Höh, minä oon taas iha erilainen hylkiö, kun voisin nukkua koko ajan! :S tosin jospas tähä on joku fysiologinen syy, se alhainen hemoglobiini ja matalat verenpaineet.. Huomenna toivon mukaan kuulee jo verikokeiden tulokset.
 
mä en edes tiedä mikä on turvakaukalo taikka telakka? :D kai ne kaikki sit aikanaan selviää :D
 
Butter en minäkään tienny viel pari kk taaksepäin ennenku googlasin :D siis ne on vauvan kuljetettamiseen autossa tarkotettui juttui. Se telakka kiinnitetään autonistuimeen ja se turvakaukalo (mää sanon sitä kuljetusboxiksi :D) naksautetaan siihe telakkaan vaan kii.
 
butter, älä huoli synnytystä liikaa! Olen samaa mieltä vilukissan kanssa, että sinun kannattaa keskustella pelosta neuvolassa! Sektio on leikkaus, siihen liittyvät erilaiset riskit, niin kuin jokaisessa leikkauksessa. Mieti niitä kivunlievityksen vaihtoehtoja ja mikä niistä olisi paras sinulle. Siskoni pelkää kipuja ja pistoksia, mutta selvis synnytyksestä joka kesti monta tuntia ihan hyvin ilokaasulla ja huutamisella - sekin lieventää kipuja.

Mammahousuja olen tilannut, kun H&M mammaosastolla ei ollut minun kokoisia enää. Odottelen niitä ja toivon että pärjään kesähousuillani siihen asti. Onneks tuli kesä :) Mistä muista kaupoista olette löytäneet mammavaatteita? Eihän H&M voi olla ainoa vaihtoehto? Itse en halua kierrellä kauppoja paljon kun uusien vaatteiden hajusta tulee pahoinvointi takaisin... Lastenvaatteitakin olen alkanut hankkia. Kirppikset olen kiertänyt olemattoman mahani kanssa viime viikolla ja ihan kivoja vauvanvaatteita olen löytänyt. Muita hankintojakin olen alkanut miettiä. Ajoitteko ostaa kantoliinan tai kantorepun? Tietääkö joku mistä sellaisia parhaiten sais hankittua?
 
oon kuullut et ilokaasusta lentää laatta ja epiduraalia ei joko keritä laittamaan tai sitten se ei toimi.. normi puudutus aineet ei toimi mul edes hammaslääkärissä vaan pitää nukuttaa koska on niin iso lääkäri kammo ja alhanen kipu kynnys :DD pitää ehkä lopettaa synnytyskauhutarinoiden lukeminen...  :D Pelkkään hammaslääkärin tarkastuseenki ku menee niin paniikkikohtaushan siitä tulee ja laatta lentää ja taju veinaa mennä, tärisemisestä puhumattakaan.. en kyl jaksais myöntää jossain neuvolassakin et oon joku ihme pelkuri :D raskaana ku ei valitettavasti mtn rauhottaviakaan saa ottaa niin eipä ne sille pelolle mtn pysty varmaan tekemään edes..
 
Heippa!

Meillä oli ekalla muksulla sellanen iha normaali telakaton turvakaukalo, mutta nyt ostettiin seuraavalle telakallinen. Ja mitä sitä tuossa autoon testattiin niin on se kyllä kätevä. Ei tarvii niitä auton turvavöitä koko ajan olla pujottelemassa tms... Ja mun äiti verhoili mun vanhat vaunut nyt uudelleen niin ei tarvii vaunujakaan ostaa. Ja sittereitä löytyy meiltä jo kaksi, toinen joutaa mummolaan. Ku halusin tälle toiselle sellasen tärinällä ja äänillä varustetun :) Eli isot hankinnat on täälläkin jo tehty. Ainoastana pinnasänky tarvii hieman entisöintiä, ku ostetiin sellanen päästä vedettävä, joka kaipaa maalia ja pientä fixausta :) Niitä sitten touhutaan kesällä, ja ekaks vauva nukkuu meillä tollasessa miehen äidin vanhassa korisängyssä. Niin söpö ja pikkunen :) <3

Ja tusota sektiosta. Mulal on kanssa ollu tosi tosi kamalat lääkäri ja sairaala kammot, mutta synnytystä en jotenki osannut pelätä. Ku ajattelin et se on hetki ku kipee ja sit ohi. Mut sit mulle kävikin niin että jouduin hätäsektioon. Sit tuli suuri pelko. Pelkäsin etteei kaikki mene hyvin, ku olin lukenu että siinä nii paljon riskejä. Kaikki meni onneksi hyvin.

Mut se parantuminen olikin sit hidasta :/ Ja se vitutti, ku ei voinu nostaa mitää / kanta vauvaa. Sängyst oli vaike epäsätä ylös ku haavass aolleet hakaset sattus. Ja ku ne sain pois niin ei se silti helpottanu, kipu oli kovaa ja harmitti kun ei pystynyt touhuta normaalisti. Nyt toivon että ei tulisi sektiota, mutt aaika sen sitten näyttää. 

Mulle jäi ekasta synnytyksestä myös pikkunen pelko, ku mulla oli sellanen "ilkee" kätilö/hoitajsa ensin, joka vaan käski kestää kivun ku mies. Ja olla valittamatta. Sit iski mulle rauhottavia ja nukahtamislääkettä, ku oli kuulema niin vähän auki ja vei osastolle.
Olin osastolla sen aikaa et mies ehti kotiin (30km) ja sit tuli jo käsky alas, ja enhän mä sillon sitten mtn mistään tajunnu ku lääke höyryssä. Onneksi ei tarvinnu vielä silloin alkaa synnytys puuhiin, koska eihän musta siihen olisi ollut siinä kunnossa. En edes muista miehen tuloa / mtn sen jälkeen ku se hoitaja tunki mua väkisin liian pieneen hissiin pyörätuolin kanssa. Sit tiuskis että mene yksin sillä, mä tulen toisella perässä. Ja niinhän EI TODELLAKAAN olisi saanut tehdä. Ja voin kertoa, että siitä lähti palautetta.
Mutta onneksi nyt ollaan siitä selvitty ja innolla odotetaan toisen maailmaantuloa :) <3
Tsemppiä ja jaksamista kaikille, ja kannattaa siitä pelosta puhua. Niin mäkin tein jo ekalla kertaa :)
 
butter: Niin eipä ne rauhoittavia varmasti anna. Ymmärrän kyllä että tällaisista asioita ei helposti myönnetään. Itselläni kokemusta työongelmien kertomisesta ja pitää kyllä sanoa, että kesti ennen kun osasin kertoa, mutta sitten pelkkä kertominen jo helpotti. Tää voi tietysti olla taas ihan toisin sinulla. Googlasin nyt nopeasti kun juttusi jäi miettimään ja ajattelin ettet voi olla ensimmäinen joka kokee tätä. Löysin HUSin sivuilta tämän:

http://www.hus.fi/default.asp?path=1%2C32%2C818%2C1733%2C1995%2C6344

Siinä sanotaan että "Varsinaisesta synnytyspelosta voidaan puhua, kun pelko haittaa normaalia elämää ja varjostaa raskauden tuomaa iloa. Tällaista pelkoa kokee 5 - 6 prosenttia naisista. ... Viimeisen kymmenen vuoden aikana sairaaloihin on perustettu erityisiä synnytyspelkopoliklinikoita. Nykyisin lähes jokaisessa synnytyssairaalassa on äitiyspoliklinikan yhteydessä synnytyspelkoon keskittynyt poliklinikka. Lähetteen poliklinikkaan voi saada esimerkiksi äitiysneuvolasta, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä. ... Yhdessä odottavan äidin kanssa laaditaan lista hänen toiveistaan ja luonnostellaan synnytyssuunnitelma. ... Jos pelko alatiesynnytystä kohtaan tuntuu vielä keskustelujen ja valmistautumisen jälkeenkin raskauden viimeisen kuukauden aikana ylivoimaiselta, voidaan synnytyspelkopoliklinikassa keskustella myös keisarileikkauksen mahdollisuudesta."
 
Kyllä käy keskustelu reippaana, hyvä niin! :) Ehtii vain miljoona kertaa unohtamaan, että mitä kaikkea pitikään kommentoida tai sanoa...

Telakasta ja turvakaukalosta sen verran, että nyt kun on kokemusta tuosta Isofixillä kiinnitettävästä telakasta, niin se on aivan ehdoton! Muunlaista turvakaukaloa en huoliskaan enää, on niin nopea ja kätevä. Ja turvallinen, kun on koko hökötys auton rungossa kiinni. Meillä on jokin Brio-merkkinen kaukalo telakalla. Me aikanaan katseltiin autoliiton nettisivuilta niitä testituloksia, mutta eipä Suomen markkinoilla mitään surkeita pitäis myynnissä ollakaan.

Butter, mäkin pelkään sitä synnytystä, mutta silti alan kallistua siihen, etten myöskään halua sitä sektiota, ellei ole aivan pakko. Siitä toipuminen on vaan kuulemma niin hidasta, että ei kyllä houkuta. Ja ne kivut... No, itsellä tähän vaikuttaa kesällä 2013 olevat häät, joten haluan päästä mahdollisimman pian reenaamaan itseäni hääkuntoon enkä olla kuukausitolkulla toipilaana. Etenkin kun sitten on kaksi pientä lasta... :/

Ja sitten noi muut "synnytyslegendat"... Itsellä ei ilokaasusta lentäny laatta ja kun lopulta tajusin, miten sitä kuuluu käyttää, niin sain siitä paljonkin apua. Samoin epiduraalista. Uskon, että useimmille se kyllä ehdittäisiin laittaa. Sellaisia parin tunnin syöksysynnytyksiä kun ei kovin monelle osu kohdalle, saati ensimmäistään tehtailevalle. :) Ja en oo kyllä keltään kuullu, etteikö ois epiduraali tehonnut? Itse olisin halunnut säveltää puudutteen keksijälle oopperan, niin fantastinen puudute se oli. Katselin vain näytöltä kuinka hurjia supistuksia piirtyy ja minä en tunne niistä yhtäkään. Ah, se oli ihanaa :D Miestä jaksaa edelleen huvittaa se, kun huokailin kuinka rakastankaan epiduraalia ja ilokaasua. Saan kuulla tuosta varmaan hamaan tappiin :D

Itsekin olen ilmeisesti kesällä menossa sinne pelkopolille ja vaikka asenne vielä kuukausi sitten oli sellainen, että hittojako mä sinne menen, niin nykyään ajattelen jo positiivisemmin, että voihan siitä olla jotain hyötyäkin. Kokeiltu on sitten ainakin! :)

Meillä mies toivoi poikaa, kun odotettiin ensimmäistä ja nyt toivoo kovasti tyttöä. Itse en oikein tiennyt mitä toivoa muuta kuin (tervettä) vauvaa, enkä tiedä nytkään, mutta täytyy sanoa, että vähän on mieheltä tarttunut tuo tyttö-ajattelu. Oishan se kiva, että ois molemmat. Isovanhemmat ilmoittivat kanssa heti kun kuulivat raskaudestani, että jaaha, nyt on sitten tytön vuoro. :)
 
Helpottavaa kuulla, että nukahtamisvaikeudet kuuluu asiaan. Mulla kun on ollut kausittaisia unihäiriöitä, joista oon onnistunut onneksi aika hyvin pääsemään eroon, niin huolestuttaa heti, kun nukahtamisvaikeudet jatkuu pidempään, että joko taas. Olo on kyllä ihmeen hyvä, joten ilmeisesti tässä vaiheessa en vaan tarvitse niin paljon unta.

Mä uskon, että tulokas on tyttö, mutta ei se tarkoita sitä, että tyttöä toivoisin jotenkin enemmän. Kumpikin on yhtä lailla tervetullut. Luulen, että koko tyttö-päähänpinttymä johtuu vaan siitä, kun lähipiiriin on viime aikoina tullut niin paljon poikia, että tuntuu vaan siltä, että "eihän tämäkin voi olla poika".
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top