ddrops meillä päin sitä kotiapua kutustaan neuvolanperhetyöksi.
Mä jouduin turvautumaan siihen kun esikko oli 2kk ikäinen ja mies lähti 5kk reissuhommiin. Tosin meille siitä ei ollut mitään apua kun en osannut nukkua päivällä kun ei ollut tarvetta, tai tehdä muutakaan. Se jäi siihen yhteen kertaan. Meillä se maksoi 4.5 euroa /kerta ja kerrallaan se työntekijä olisi ollut 3h. Eli ei se ole kallista. Ja sitähän ei välttämättä saa joka päivä. Mä en voi puhua etelän asioista, mutta täällä oli, että kaksi kertaa viikossa se 3h.
Kun mä sain esikon niin mä lopetin juuri opiskelut ja mies oli/on opiskelija. Rahaa ei ollut säästössä ollenkaan ja mä sain sen pienimmän äippärahan. Oli tuskaa, mutta mies on käynyt reissutöissä 10 vuotta kesäisin niin mitään tukia me ei saatu kun opsikelijan tulot lasketaan joka kuukaudelle, vaikka käy vain kesäisin töissä. Muta hyvin ollaan tultu toimeen ja en voi valittaa, mies on maksanut laskut sun muut ja vuorostaan minä kun tuloja on tullut enemmän. Näin meillä. Meillä ei ole omia rahoja ollut koskaan, vaikka ne omalle tilille tuleekin. Kaikki maksetaan yhdessä ja punnitaan tarvitaanko jotain.
Nyt on itsellä hyvin kun saan kesän liitonrahoja ja syksyllä ehdin olla vielä töissä, jos jaksan tehdä. Todennäköisesti kyllä tai sen on tavoitteena, Ja sitten syksyllä mä saan ns täydet äippärahat eli enemmän kuin viimeksi. Mä menen töihin kun siltä tuntuu. En osaa ajatella sitä rahan kautta. Esikon aikaan menin kun hän oli 1.5v ja se oli hyvä aika sekä lapselle että äidille. Hoitoon opettelu ja työn teko oli helppoa kummallekin, vaikka pelkäsin. Nyt tällä hetkellä ajattelen, että menen töihin kun lapsi on sen 1.5v, mutta mieli voi muuttua ja ehkäpä haluankin olla kauemmin kotona, koska tämä on meidän viimeinen lapsi. Tästä ajasta täytyy osata nauttia eri lailla. Mulla ei ole työpaikkaa, mihin palata, mutta en usko, että se hidastaa. Sosiaalialalla on aina töitä. Toki se kolmivuorotyö ei mua kiehdo oman elämänrytmin takia.
