tervetuloa
Aamu ja olkoon vauvaonni myötä! :) mulla alkoi ovikset tuntumaan synnytyksen jälkeen tai voihan toki olla et tunsin ne jo aikaisemminkin, mut a) laitoin endon piikkiin b) en tajunnu mitä ne vihmomiset on :)
Elisha mä päätin omalla kohdalla, etten ala odottelee enää neljää vuotta, vaan hankkiudun tutkimusten kautta hoitoihin heti ku tulee vuosi yrittämistä täyteen. ikääki on mulla jo sen verran et biologinen kello ei kauaa enää käy ja mieskin suostui, joten sille tielle mentiin. mua stressaa huomattavasti vähemmän ku edes jotai tapahtuu :)
tsemppiä
heppurallekin et vauva tekisi tuloaan kun sitä vähiten osaa odottaa :)
Gatusa me innostuttiin pojan kans kokeilee kotipuutarhurointia ja ostettiin vähän vihannesten siemeniä ja multaa. katellaan tuleeko meistä mitään, intoa ainaki riittää meillä molemmilla :D
on: ovisplussa bongattu, tällä erää kp 13, kun edellisillä kerroilla se on näkynyt vasta kp 14-15. ehkäpä ehditäänki hyödyntää ovis ennen reissua \o/
ainoa mikä huolettaa nyt on mun äiti. ollaan menossa hänen luo n. viikoksi ja toivotaan et se reissu menisi ok. mun äiti on alkkis ja eniten huolettaa se, et se alkaa dokailee ja vittuilee, se meinaan pystyy halutessaan olemaan selvänäi mut en tiedä riittääkö se haluamisen syyksi et me mennään miehen ja tytön kans sinne

tokihan me etsitään sujuvasti uusi majapaikka, jos vituiksi menee ja ollaan osa viikosta poissaki äidin asunnolta ku reissataan pohjoisemmaksi, mut siltikin pelottaa. mutsilta meinaan tuli jo ohje koiran harjaamisesta et voi olla et se keksii alkaa vittuilla koirasta ja sen hoitamisesta. ollaan miehen kans ajateltu et annetaan mun äidille mahdollisuus ja jos se ryssii sen, me voidaan hyvällä omatunnolla vaihtaa kortteeria vaikka kesken loman, meillä on kuitenki sukua ja kavereita samalla paikkakunnalla.