Toista odottavien tunnelmia

Talvitintti ootko miettiny esim kantoliinailua alkuajaksi? :)
 
Hommasin esikoiselle kantoliinan, mut harmittavan vähälle käytölle jäi kyllä. Aion kyllä tämän kohdalla ehdottomasti korjata tilanteen ja saada liinan käytön sujuvaksi. Kestoja käytin kyllä esikoisella suht aktiivisesti, varsinkin pienempänä. Nyt ei olla kyllä enää kestoiltu.
 
Mäkin hommasin kantoliinan, mutta en montaa kertaa myöskään käyttänyt johtuen mm. todella heikoista selkälihaksista synnytyksen jälkeen. Ja elokuussa alkoikin helteet (esikko syntyi heinäkuun loppu puolella) ni oli tosi tosi kuuma kanniskella mustassa trikooliinassa :D Haluan myös tsempata liinan käyttöä toisen kanssa, josko niitä raskauskiloja ei keräis ihan niin paljoa ku viimeeks (32) ni selkäki saattais palautua nopeammin??:rolleyes:

Nyt kun sitä todella (ainakin melkein!! :hilarious:) tajuaa olevansa raskaana niin aivot käy tosi kuumana, toisaalta ei. Vaikea selittää! Olin henkisesti jo NIIIN raskaana heti kun oltiin pupuiltu oviksen aikaan, siis eihän hedelmöittymistä ollut edes tapahtunut! :playful: Oli vaan niin varma ja rauhallinen olo - pienen pieni pelko negatiivisesta raskaustestistä toki pyöri mielessä. Noh, rupesin testailemaan jo todella aikasin ja lähes joka päivä oon vähintään yhden testin tehny ja toivo nousi hailakoista viivoista . Nyt se pikkukakkonen on matkalla! Nautin ajatuksesta aivan älyttömästi , niin paljon että heijastuu arkikäyttäytymiseen - nimittäin mua ei saa vihaiseksi tai ärsyyntyneeksi millään ja hymyilen leveästi ja olen iloinen koko ajan :woot:
En osaa vielä ainakaan ajatella tulevan arjen haastavuutta kahden lapsen (ja kolmen koiran) kanssa. En osaa ajatella paljonko toinen lapsi tuo lisäkustannuksia . En osaa ajatella tulevia raskausoireita (ne negatiiviset kuten pahoinvointi ja kivut joita jo vähän on) huonona asiana. Katotaan kauanko tää positiivinen asenne tähän hommaan kestää! Viime raskaudessa vihasin olla raskaana, mutta se oli eka kerta. Kaikki oli uutta. Nyt jo vähän tietää että mitä nämä 9kk tuo tullessaan :rolleyes:
 
Mulla myös toinen tulossa ja ikäero mun esikoisen kanssa tulee justiinsa tasan prikulleen 3v plusmiinus muutama päivä ehkä kenties. Miehellä sit kuitenkin 6 jo ennestään, että isoveljiä riittää siitä huolimatta että mun toinen on.

Kaksivuotiaalla herrasella täällä ainakin on hirveä uhma menossa ja kaikki tällähetkellä on ei ikinä - juttuja. Raivokohtauksia ja komentamista, mutta yllättävän rauhallinen ja ilonen esiintyjä, että ymmärrän päässeeni todella helpolla herrasen kanssa. Tämän seuraavan temperamentti huolestuttaa jo nyt, sillä ollaan molemmat vanhemmat sellasia höyrypäitä, että alta pois.

Uuteen tulokkaaseen voisi kyllä toi ukkeli suhtautua vähän kipeästi, vaikka isommat pojat onkin opettanut ettei aina voi olla huomion keskipisteenä. Saas nähä.
Olin esikoisen kanssa synnytyksen jälkeen todella masentunut ja aion tehdä parhaani, että vointi pysyisi uudella kierroksella severan hyvänä, ettei tulisi niitä päiviä että vauva on täysin isän vastuulla. Samoin kantoliinaa haluaisin kokeilla, se vaan ei esikoisen kanssa toiminut kun selkä vasta paranteli itseään.
 
Meidän pikkuisille tulee ikä eroa 1v 10kk :Heartred esikoinen on tosi kova menemään, ja on jo kävellyt 4kk(nyt jo "juoksee"), joten uskon että jaksaa jo vauvan syntyessä seistä seisomalaudalla o_O se on eri asia malttaako siinä olla... Ei meinaa kyllä malttaa istuakkaan rattaissa :cool: meillä on manduca, sitäkin vois hyödyntää jos lähtee lapsukaisten kans ulkoilemaan.
Itseä kans mietityttää että jos vauva kovin itkeskelee öisin, kuinka se vaikuttaa esikoisen uneen :confused:
Ja sekin mietityttää kun esikoinen on oikeen mamman poika niin kuinkahan vaan suhtautuu vauvaan :wideyed:
Noh.. Eiköhän näistä selviä :rolleyes:
 
Miten muuten teillä joilla on vähän ikäeroa esikoisiin, miten saatte esikoisia hillittyä, ettei hyppisi mahan päällä tai potkisi mahaan, jos makoilaan vierekkäin? Olen yrittänyt tuolle meidän taaperolle sanoa, että ältiä sattuu, mutta muistaa sen ehkä 1minuutin. Ikäeroa lapsille tulee 2v7-8kk :)
 
Meidän pikkuisille tulee ikä eroa 1v 10kk :Heartred esikoinen on tosi kova menemään, ja on jo kävellyt 4kk(nyt jo "juoksee"), joten uskon että jaksaa jo vauvan syntyessä seistä seisomalaudalla o_O se on eri asia malttaako siinä olla... Ei meinaa kyllä malttaa istuakkaan rattaissa :cool: meillä on manduca, sitäkin vois hyödyntää jos lähtee lapsukaisten kans ulkoilemaan.
Itseä kans mietityttää että jos vauva kovin itkeskelee öisin, kuinka se vaikuttaa esikoisen uneen :confused:
Ja sekin mietityttää kun esikoinen on oikeen mamman poika niin kuinkahan vaan suhtautuu vauvaan :wideyed:
Noh.. Eiköhän näistä selviä :rolleyes:


Kuullostaa just niin meijän esikoiselta! Aivan täysin! Lähteny käveleen 10kk ja nyt 1v2kk ja meno on kyl sen mukasta. Ei tasan pysy hetkeekään paikallaan. :D
 
Esikoinen 1.5v :) vähän jännittää miten reagoi vauvaan. Pelkään että lyö tai jotakin. :D vaikka lelukissaa kyllä osaa silittää nätisti. Esikoinen oisi sillon 2v 3kk. Esikoinen oli helppo vauva mutta silti ite olin tosi väsynyt ja taustalla aiempi masennus. Odotan että ois myös helppo ja että esikoinen osaisi ottaa vauvan hyvin vastaan ja ehkä osaisi auttaa vauvanhoidossa ikäisellään tasolla. :) esikoinen on omatahtoinen, riehuja ja kiukkuja:D välillä viisas ja ymmärtää asioita. Aika hulivili ja aina menossa.
 
Ootteko miten ajatellu kertoa esikoiselle uudesta vauvasta. Esikoinen kohta 13kk ni eihän edes vielä ymmärräkkään. Puhuakko vain että äitin mahassa asuu pieni vauva ja odottaa vaan että ymmärtää pikkuhiljaa sitten asian
 
Mä aion sit lähempänä toukokuuta alkaa lukemaan kaikkia "minusta tulee isosisko" / "meille tulee vauva" -tyyppisiä lastenkirjoja, luulen että ne olisi vähän opettavaisia ja lapsi saisi paremmin siitä jutusta kiinni että mitä se sisaruksen saaminen oikein tarkottaa :joyful:
 
Mä varmaan kans sitten lähempänä hommaan jotain tuollaisia kirjoja mistä Mangolia mainitsi :) Esikoinen nyt kuitenkin vasta 1v3kk niin ei varmasti kovin ymmärrä. Neuvolasta varmaan kans kyselen vähän neuvoa että miten kannattaisi tehdä.

Meillä tosiaan 1v11kk tulee ikäeroa. En ajatellut hommata tuplarattaita kun ei muutenkaan enää meinaa malttaa rattaissa istua, joten luulisin että seisomalauta laitetaan. Ja sitten vauva Tulaan tai kantoliinaan jos esikoisen haluaa laittaa rattaisiin. Eiköhän niillä pärjätä, toivottavasti! Meilläkin esikoinen lähti 9kk kävelemään ja nyt on vauhti jo niin kova ettei äiti pysy perässä, saa nähdä mitä se on sitten parivuotiaana...:p
 
Hyvä idea noi kirjat :) pitääki kirppareilla alkaa pitää silmät auki jos löytyis vastaavanlaisia kirjoja :)
 
Mäkin laitoin kirjat korvan taakse (kuvainnollisesti :D ) ja lähden keväämmäällä niitä hankkimaan. Uppoaa meillä varmasti hyvin, kun tytöllä ikää sopivasti ymmärtämiseen.

Meillä tyttö on ollu viime aikoina suorastaan hirviö. Saa kamalat raivarit, jos ei saa tahtoaan läpi ja kiukuttelee ja komentelee koko ajan. Jaetaan usein pilkottu omena, sekin on työn ja tuskan takana, kun tyttö kertoo mitkä palat on hänen, kerää useampia paloja itselleen talteen ja yrittää rajoittaa minun syömistä. :rolleyes: Siinähän sitä jakamista on tosin hyvä harjoitella. Usein kyllä säälittää naapurit, viimeksi sunnuntaina aamulla kannoin palosireeninä huutavaa lasta tuolla ulkona. Oltiin menossa ruokkimaan sorsia, että isä saa nukkua yövuoron jälkeen ja tyttö suuttui, kun ei ensin antanut laittaa pipoa, mutta sitten olisi sen kuitenkin halunnut. Katastrofi!

Meillä on myös päivärytmi murroksessa, ei enää malttaisi nukkua päiväunia, muttei oikein selviä vielä ilman. Tuloksena istuen lysähtämisiä, kun uni tuli kesken illan ja sitten tuntikausien nukutusta. :D

Noh, nyt on talvi hyvin aikaa työstää uhmat ja rytmit kuntoon, eiköhän tilanne ole taas ihan erilainen kun vauva tulee.
 
Meillä esikoinen lähtee eskariin ens syksynä, joten ikäeroa tulee n. 5 ja puol vuotta. Ei aina oo niin helppoa toisen alkuun saaminen..

Esikoisesta on iso apu sitten kun vauva syntyy. Osaa itse ottaa syötävää/juotavaa, pukea päälle ja omalla pihalla saa olla yksin kunhan pysyy sisäpihan puolella (pihaa riittää!).

Itsellä on isosiskon kans 5,2v ikäero ja hyvin on toiminut
 
Jonsson minkä ikäinen teillä olikaan esikoinen? Kuulostaa hyvin paljon meidän 2v1kk raivottarelta :grin Se veti ekat kunnot itkupotkuraivarit kaupassa pari päivää sitten ja mä olin ihan romahtamassa sen kanssa.. Aiemmin sen kanssa on voinu ihan hyvin käydä kaupassa mut nyt totesin et tähän väliin en kyllä yksin lähe sen kanssa jos ei ole pakko, nyt kun itelläkin nämä hermot vähän riekaleina. Tai tuntuu et sillee hormonit hyrrää että hermo menee tosi nopeesti, ja se on kyllä tosi inhottava kombinaatio just omaa tahtoa löytäneen tirpanan kanssa.. :sad001 Saan kanssa kiljuvaa tyttöä pihoja ja käytäviä pitkin kantaa välillä, sori naapurit. Alkusoittoa sit sille yöt kiljuvalle, joka toivottavasti muuttaa meille toukokuussa :p (ja toki toivottavasti nukkuis mahdollisimman hyvin :wink)
 
Tuo on nyt 2v4kk. :) Varmaan siis aika samoja juttuja. Sitä luulee, että nyt on paha uhma, kunnes se onkin taas pahempi. :D

Onneksi mulla ei ole ollut oireina lyhyempää pinnaa, päin vastoin. Kesällä vielä jokusen kerran antauduin 2-vuotiaan tasolle itsekin. :confused:

Voi että, sitä varmasti arvostaa sitten, kun elämä alkaa olemaan sujuvaa ja tasaista. Vai tuleeko sellaista enää? :D
 
Meille tulee ikäeroa 3,5v. Yritys oli kova että olisi ollut pienempi ero, mutta minkäs teet En edes uskalla miettiä millaista arki on uuden vauvan liittyessä meidän sirkukseen Pojan odottaminen oli kaikessa "kauheudessaan" siltikin aika helppoa kun asuttiin miehen kanssa kahdestaan kerrostalossa.. Nyt uhmaikäinen poika, koiranpentu, rivitalo pihalla (kodin pitäminen asuttavassa kunnossa luo jo oman haasteensa). Tällä kertaa sitä ei voikkaan jäädä koko päiväksi sängynpohjalle potemaan huonoa oloa ja väsymystä

Poika ei nukkunut kokonaista yötä kun vasta joskus 1,5 vuotiaana. 6 ekaa kk itki tasan 2.5h välein maitoa vuorokauden ympäri. Jonkinsortin refluksi oli kun sisällä pysyi vain erikoismaito. Lisätään vielä että asuttiin ulkomailla vieraassa kaupungissa vailla minkäänlaista tukiverkostoa ensimmäinen vuosi. Toivottavasti kakkonen olisi helpompi ja äidilläkin parempi fiilis kun ollaan Suomessa
 
Takaisin
Top