Toinen haaveissa <3

Meillä mies hoitaa kodin ja lapset siinä missä minäkin. Ainoa mihin ei saa koskea on pyykinpesu. Työpäivät matkoineen kestää 12 tuntia ja pyytämättä sen jälkeen hoitaa lapsia. Viikonloppusin ruoanlaitto ja lastenhoito on pääasiassa miehen vastuulla.

Meillä siis kolme lasta. Miehen edellisestä liitosta olevat tytöt ja meidn yhteinen tyttö. Yhteiselle tytölle ei kelpaa äiti enää sen jälkeen, kun iskä tulee töistä kotiin :D
 
Mä oon kyllä tän ekan kanssa monet kerrat pistänyt kädet ristiin ja kiittänyt, kun mies osallistuu niin paljon ja pitää ihan itsestään selvyytenä, että äitikin tarttee omaa aikaa, ja että hänen tehtävänsä on sitä järjestää. Oltiin pari viikkoa sitten tulossa mökkireissulta, jolta minä palauduin paljon väsyneempänä kuin lähteissä; Mies kysy autossa, mitä mieltä olisin, jos hän seuraavalla kerralla lähtisi vauvan kanssa mökille kahdestaan, niin että mä saisin viikonlopun omaa aikaa :Heartred Silti kyllä oikeesti hirvittää, että miten kahden vipeltäjän kanssa pärjää. Tarttee vaan lohduttautua ajatuksella, että kun ikäero on pieni, se yleinen vauvavaihekin on nopeammin ohi... noin parissa vuodessa varmaan. Se tosin edellyttää sitten sitä, että n. puoleen vuoteen ei sitten nukuta yhtään.

On muuten jännää, miten ekan lapsen synnyttyä ja unettomia öitä kauhistellessa neuvolantädin lohdutus "kyllä se siitä puolenvuoden ikään mennessä" tuntui ihan kuolemantuomiolta, mutta nyt siihen suhtautuu lähinnä sillä ajatuksella, että kyllä se puoli vuotta siitä nopeasti hujahtaa.
 
Tän takia meillä tuleekin sitä ikäeroa vähintään se 5v jos nyt tärppäis :wink En olis jaksanu kahta vaipparallia ja syötettävää. :hungover: Meillä on veljen kanssa myös tasan 5v ikäeroa :)
 
Mä oon nyt kesän aikana "laittanut" miehen hoitamaan enemmän lasta. Sitä niin helposti hoitaa ite kaikki pikkujututkin kun on tottunu arkisin toimimaan yksin mut nyt oon ihan opetellut siihen et laitan miehen tekee vähintään puolet, lähetän ne lenkittää koiraa, käyn ite välillä omissa menoissa, urheilemassa ja kaupoussa ja mies jää lapsen kaa yksin. Seuraava operaatio on että aletaan nyt nukuttaa vuorotellen lapsi iltaisin kun tähän asti mä oon sen tehnyt.
Mun mies kylläkin aina sanoo että mee vaan, kyllä he pärjää. Meiän esikoisella vaan on aika kova eroahdistus ja kitisee paljon mun perään niin siinä on opettelemista että maltan miehen antaa hoitaa ja joudun sit vähän kuunnella sitä kitinää.. :rolleyes:
 
Tervetuloa mukaan uudet ja toivotaan pikaista plussaa! :)

Mulla on menkat synnytysken voimistunu hirveenä mut lyhentyny puoleen, eli n. 3 päivää enää. Ennen siis vuodettiin yli viikkokin...

Angii meillä on ihan sama tilanne esikon kanssa, mutta mää oon jo kylläkim tehny itelleni selväksi että isiin on vaan totuttava, vaikka riipaseehan se kuunnella itkua :)

Niemja juuri imetystä minäkin oon miettiny että apua jos loppuu liian aikaisin! Toisaalta, onhan se vierotus tulossa eteen jossain vaiheessa ja teilläkin on jo niin iso ettei imetyksen lopettamisesta oo haittaa, osa vierottautuu ite jo tähän ikään. :) ja kyllä esikko varmasti antaa anteeksi ettei jaksa leikkiä, rakkautta ja läheisyyttähän sitä vielä lapsi eniten tarvii. Mutta seuraileppa tuota päänsärkyä ja huonovointisuutta, nimittäin heti nousi muistot kuin ite pelkäsin raskausmyrkytystä esikon kanssa noilla oireilla.. mitä nopeempaa hoitoon sen parempi! En siis tietenkään tarkota että sulla on mut että tarkkaile. :)
 
Muokattu viimeksi:
Mä en oikein edes tietäisi mitä tekisin jos mies sanois että on pojan kans, että saan voin tehdä mitä haluan :nailbiting:
 
Meillä mies hoitaa poikaa aivan yhtälailla kuin minäkin, vaikka käy töissäkin. Niin nukuttamiset sun muut. Antaa nukkua aamuisin pitkään/levätä aina kun haluan tai sitä tarvitsen. Samoin myös mieheni saa nukkua/levätä, joten meille ei univelkaa ole kertynyt. Omaa aikaa järjestyy myös kummallekkin säännöllisesti. Kotitöitä hoitaa meistä kumpikin, mutta mies tykkää laittaa ruokaa ja itse rakastan siivoamista sekä pyykinpesua joten nämä menevät vähän sen mukaan että kumpikin tekee sitä mistä tykkää. :wink

Meillä ei ole minkäänlaista tukiverkostoa koska asumme kaukana sukulaisista joten koen että olemme aika onnellisessa asemassa tällä hetkellä kun kaikki toimii näin näppärästi! Niin sitä toista odotellessa, sitten voikin olla uudet tuulet. :wink

Onko teillä muilla millaiset tukiverkostot?
 
Meillä mies ei kauheesti tyrkytä itteään lapsenvahdiks mutta hoitaa kyllä jos sanon että tarvii. Viikonloppusin mä saan lauantaina nukkua pitkään ja sunnuntaina on miehen vuoro. Kotityöt on varmaan ikuinen ongelma mut mä pyykkään ja mies hoitaa talon lämmityksen. Lopuista sit vedetään pitkää tikkua :D

Meillä on aika huonot tukiverkostot. Ainoastaan miehen mummo pystyy tulemaan välillä avuks mutta sekään ei tietenkään enää jaksa kun ihan lyhyitä aikoja. Molempien äidit asuu kaukana. Ihan hyvin ollaan kyllä muuten pärjätty mutta sitten kun tulee jotain yllättävää, kuten vaikkapa hiehot karkaa, niin olisi kiva kun olisi enemmän tukiveriostoa että saisi jonkun nopeasti vahtimaan poikaa. Mutta sillä pitää pärjätä mitä on :)
 
Meillä on miehen vanhemmat oikeestaan ainoat joilta voi kysyä jelppiä mutta he ovat itekki vielä työelämässä niin viikonloppusin lähinnä. Sitten on muutama muu jotka aina tohisee että kyllä me voidaan hoitaa mutta tosi paikan tullen ei heistä kuulukkaan enää mitään :D miehen veljen perhe on sanonut aikanaan että heille voi tuoda myös yökylään kunhan tyttö on isompi, niin että tyttö ymmärtää kertoa mitä haluaa jne.
Omat vanhemmat ja veljet asuu todella kaukana, 650km päässä. Se harmittaa tällä hetkellä todella paljon koska vanhimmalla veljelläni on kaksi lasta (2 ja 4v) joista olisi paljon seuraa tytölle ja joita haluaisin auttaa näinä heidän ruuhkavuosina. Sais kokeilla kolmen lapsen kanssa elämistä ku menis sinne vaikka vklopuksi hoitamaan heidän lapsiaan ja oma mukelo mukaan :P
 
Ja täällä missä me asutaan ei oo oikein lapsikavereita, ollaan ekoja lapseutuneita vaikka ikää on jo (minä kohta) 27 ja 25. Miehen tuttavapiiriin on syntynyt 2 vauvaa ja yksi on tulossa marraskuussa mutta ovat vielä kovin pieniä, enkä ite viitti tuppautua näihin perheisiin oma-alotteisesti vierailulle kun en heitä yhtään tunne :meh: ja tuon ukon oma-alotteisuus kun lapsen kans on about NOLLA ni eipä hänkään oo näitä kavereitaan nähny niin että ois tytön ottanu mukaan..:bored:
 
Meillä on aika huonot tukiverkostot täälä missä asutaan, molempien vanhemmat kyllä hoitaa jos pyytää ja innoissaan hoitavatki mutta koska asuvat yli 200km pääs ja ovat työelämäs nii ei usein apua saa. Ja kummit asuu kans kaukana. Yks kummi asuu samalla paikkakunnalla mutta koska hänki tekee 2vuorotyötä nii usein menee ristiin tarpeet. Yks kaveri onneks on jolta pystyy kysyä hoitoapua ku hän ei aiokkaa mennä töihin vaan oleilee kotona.
 
Meillä ei oo tukiverkostoja. Asutaan kaukana kaikista. :D hyvin me pärjätään ilmankin!

Millainen teillä on ollut eka kierto synnytyksen jälkeen? :D Moni on kertonut että eka oli tosi pitkä..
 
Mikä tukiverkko? Miehen vanhemmat on umpijuoppoja ja asuvat niin sikaillen että sinne ei viitti edes kyläilemään poikaa viedä saati hoitoon... Mun vanhemmat on vielä työelämässä ja asuvat 100 km päässä niin ei niistä kauheesti apuja ole. Nyt päästään ekan kerran lapsen syntymän jälkeen miehen kanssa kaksistaan viettämään aikaa kun mun vanhemmat tulee meille yöksi hoitamaan poikaa. Tämänki suunnittelu piti aloittaa niin ajoissa että siis se mun ja miehen "aikuisten vuorokausi+hotelliyö" on vasta 1.10.

Mies vasta aloitti uudessa työssä ja tekee nyt siis yötyötä entisen reissutyön sijaan eli on nykyään kotonaki. Osaa kyllä hoitaa pojan ja tehdä kotitöitä mutta ku on luonteeltaan semmonen taivaanrannan maalari että suurin osa ajasta sillä menee siihen ku se Suunnittelee tekevänsä jotain niin minähän se täällä 90% kotihommista hoidan+lapsen+eläimlauman+käyn töissä... Toinen lapsi vielä tähän niin...no joo. Onpa sitte "alta pois" ja kun lapset on tarpeeksi isoja niin ehdin minäki ehkä tehdä jotain omia juttujaki..
 
Rille, sama juttu mulla. Menkat ei kestä kuin 2-4 päivää entisen reilun viikon sijaan, mutta päivän kaks onkin sitten sellainen Burana-Niagara, että tuntuu, että sais olla joku kannettava pönttö persiissä kiinni. O.o
 
Heppunen mulla synnytyksen jälkeen menkat on ollu just tollaset ku Aelilla. Kaks päivää sais todella olla kannettava pönttö persiissä kiinni (toi oli Aeli hyvä vertauskuva :laughing021) ja kipujaki on sekä alavatsan jäätävä turvotus! Ennen raskautta ei kipuja ku ehkä kerran vuodessa ja pärjäs ilman lääkettä ja kesto oli jonku 7pv, nykysin 4-6.. ja ennen raskautta ei tarttenu kannettavaa pönttöä :grin
 
Mashnu täälläki ukko on aikamoinen taivaan rannan maalari, kalliit autot prätkät ja talot sekä tuhansien eurojen ulkomaan matkat haaveissa. Nykysin en enää edes vastaa ukolle jos esittelee jotain hienoja hotelleja tai audeja. Okei, sanon että AHA / JAAJAA ja lähden hoitamaan näitä ihania arkiaskareita eli vaipan vaihtoa, tytön syöttöä, siivousta tms..
 
Meillä tehdään kaikki askareet sitte "kesälomalla" ja "talvilomalla" tai seuraavilla "vapailla". Sen sata keskeneräistä projektia tuolla ukolla on kesken ja lukemattomia lupauksia antanu mulle ja kavereilleen että tekee muka millo mitäki... Asutaan omakotitalossa jossa on sähkö/puulämmitys. Eipä oo ens talven polttopuitakaan ehtiny vielä meille hommata vaikka ne pitäis olla jo liiteriinki asti nakeltuna... En jaksa edes huomautella sille enää noista sen hoitamattomista asioista...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top