Toinen haaveissa <3

Hmmmhmmm, mietin tässä vaan sellaista, että häät ja kirkko varattu 18.8.18

Mitäköhän jos tässä nyt pahtaisi yllättäen raskaaksi, vaikka suhteellisen kauan kuitenkin jo yritetty...Meidän tuurilla siinä käy juuri niin x) mutts kun ei oikein huvittaisi alkaa ehkäisemäänkään. ;( yk 15 alkoi siis juuri.

Kysymys kuuluukin, onko kellään kokemusta omista häistä raskaana tai 2-3kk ikäisen vauvan kanssa? Onko ihan älytöntä? Pitäskö kuitenkin pitää jalat ristissä ? :o :D

Toinen on enemmän kuin tervetullut. Häitä suunniteltu jo monta , monta vuotta mutta nyt on päivä päätetty ja kirkko varattu. Kääks!
Onko yhtälö kuitenkin ihan tuhoon tuomittu ja hermot 110% riekaleina univajeesta ja hormooneista? :D :D

Unicorn kp8/27-33, yk15
(kirjoitin edelliseen viestiin kp väärin)
 
Sanoisin et raskaana ihan ok (varsinkin jos edellinen raskaus oli melko helppo), paitsi jos ihan viimeisillään on (siinä pitäisin siis yritystauon). Ihan pienen vauvan kanssa en kyllä tahtoisi, koska käytännössä jompikumpi kärsisi väkisin, kahteen noin isoon asiaan ei ehkä kuitenkaan voi keskittyä? Jos olisin tuossa tilanteessa, jatkaisin yritystä ja siirtäisin sit häitä, jos tulisinkin raskaaksi ja yhtälö tuntuisi mahdottomalta. Häät voi kuitenkin ajoittaa toiveiden mukaan, vauvaa ei :)
 
Täällä paljon ajattelut miksi me juuri ollaan tässä vaiheessa ja miten moni muukin pariskunta.Tämä olo varmaan on siitä kun meillä yritystä jo neljä vuotta ja mitään pysyvää tulosta ei ole tullut.Tuntuu että jankataan samaa koko ajan.Tikutetaan ovista välikierroissa,kytätään oireita,pistetään hedelmöityshoitoon tarkoitettuja lääkkeitä plus käytetään muita lääkkeitä lapsettomuushoitoihin.Muut tässä ajassa on jopa saaneet kaks lasta ja me saadaan vain aikaisesti yhden kohtukuoleman ja tuloksemattomat hedelmöityshoidot.Hieman väsy tähän vain samaa arkea vain.Kyllä.me tästä vielä nuostaan ja saadaan se pikkuinen ihan me kaikki mutta välillä tulee tälläisiä ajatuksia kun on näin pitkä yritys takana.Tiesin tämän että voi olla hankalaa raskautuminen kun serkku ei saa ollenkaan lapsia ja minut on saatu ivf hoidoilla alkuun.
 
Unicorn, meillä oli häät kun poika oli 10kk. Häät oli kyllä tosi pienimuotoiset ja juhlittiin miehen vanhemmilla. Me oltiin sovittu et mun äiti hoitaa pojan ja hyvin se meni. Tosin poika oli kyllä jo isompi kuin pari kuukautta. Meillä ei olis kyllä noin pienen kanssa onnistunut, kun poika syntyi keskosena niin oli muutenkin omia haasteita :) Oli aluksi tarkoitus et olis ollu ristiäiset ja häät samaan aikaan, mut siirrettiin sit hääsuunnitelmia. Kirkko me varattiin muistaakseni pari kolme kuukautta etukäteen, tosin meillä oli talvihäät ja Etelä-Savossa. Ei siis varmaan kirkoissa tunkua :)
 
Suvitus, niinhän se taitaa olla :/ mielummin sit raskaana kun pienen vauvan kanssa. Mutta kaikkee kun ei tietenkään voi itse satavarmasti suunnitella. X) Kirkko varattu eilen suositulle päivälle 18.8.18 ja kymmenen vuotta ollaan miehen kanssa häitä ootettu , niin ei nyt raaskis kyllä enää perua niitäkään kun ollaan "me on aateltu" -asteelta päästy "me on päätetty"-asteelle! :)

Freyja, me mennään naimisiin Pohjois-Savossa ;)

Jos nyt ei neljään kk kovin kovasti ytitetä raskautua.. ja jos niin kuitenkin käy niin se oli sit tarkoitettu niin :P :) Aika paljonhan ne pienet vaan syö ja nukkuu ensimmäiset pari kk, mutta eihän sitä aina tiedä mitä satttuu.. syntyykö just keskosena tai tuleeko muita haasteita.

Me meinattiin kans että meidät ois vihitty samalla kun oli esikoisen ristiäiset 7/16 mutta ei haluttu viedä pojan päivää.. ja täällä meillä niin vähän häitä että kiva se on olla häät ihan erikseen! :)
 
Heitsu, olen pahoillani. Kunpa voisin kirjoittaa jotain lohduttavaa :Heartred

Unicorn, munkin piti kirjoittaa, että moni tuttu on yllättänyt häillä, kun luultiin, että mennään vain kastejuhliin. Mutta nyt sun on ihanaa alkaa häiden valmistelemiseen, ja katsotaan vain, eiköhän se plussakin pärähdä heti kun siihen "unohtaa" keskittyä :wink Älä murehdi asioista etukäteen! Kaikki menee taatusti hyvin.

On. Kaikkea outoa. Rinnat ovat olleet jo pari päivää uskomattoman kipeät sivuilta, ja rintsikat vaikuttavat jääneen pieniksi. Ei ne yleensä näin edes ennen menkkoja. Mulla on jatkuva nälkä, mutta olen kyllä pari viikkoa koittanut enemmän kuntoilla ja syödä terveellisesti, joten ehkä se vaikuttaa. Olen alkanut heräilemään aamuyöstä. Menkkajomotusta. Alaselkäkipua. Se viikko ennen menkkoja tuleva PMS-ärtymyspäivä jäänyt välistä. Alakerta tuntuu turvonneelta, omituinen tunne... Mutta elävät unet puuttuvat ja niitä mulla on ollut aina raskaudessa. Vähän ennen ovista näin vauvaunen, ensimmäisen sitten viime raskauden. Meillä oli siinä unessa vaalea ja terve vauva, oltiin suunnittelemassa sille kastajaisia ja mä sanoin mun miehelle, että tällä ei taida olla koliikkia ja mies oli todella helpottunut. Esikoisella oli siis vaikea koliikki. Viime talven raskauden aikaisesta vauvasta näin paljon unia... Se oli semmoinen pieni mustatukkainen tyttö. Nyt alkaa tuntumaan siltä, että olen jo vähän osannut päästää irti. Laskettu aika oli heinäkuun vika päivä, ja se oli mulle raskas päivä.

Viikonloppu edessä ja tiedossa nättiä ilmaa. Hyvä niin, koska yritän koko ajan psyykata itseäni miettimään muita asioita! Menkat alkaa, menkat alkaa, menkat alkaa...

Dpo 9 kp 24/28
 
Muokattu viimeksi:
Lady Bug,Ei välttämättä tarvitse sanoa mitään ja kiitos pahoitteluista.Tässä näiden neljän vuoden aikana paljon ollut ylä ja ala mäkeä.
 
Voi Heitsu <3
Ootteko koittanut nyt lähiaikoina olla joitain aikoja ilman tikuttamista ja vippaskonsteja , yhdyntöjen ajoittamista etc? Elää sitä "entistä" normaalia elämää ilman yrittämistä?

Mä kävin samoja tunteita ennen kun raskauduin odottamaan esikoista. Olin jo neljän vuoden yrityksen jälkeen asennoitunut siihen, etten voi koskaan saada lapsia. En ollut käynyt missän tutkimuksissa tai hoidoissa, pelkäsin tuomiota.

Välillä sama pelko ja katkeruus nostaa päätään kun toista yritetty kohta puolitoista vuotta. Hermot ei millään kestäisi odottaa toistakin lasta sitä samaa neljää vuotta. Siinä oli parisuhdekin koetuksella. Uskottomuutta tuli tuona aikana puolin ja toisin. Mutta onneksi niistä asioistakin on päässyt melko hyvin yli. Eikä oltaisi yhdessä näin vahvoja, jos ei oltaisi käytt läpi kaikkea tähän asti kokemaamme.

Esikoinen tärppäsi heti kun aloin keskittyä mieheni kanssa yhdessä kuntosalilla käymiseen ja tulokselliseen treenaamiseen. Unohdettiin siis käytännössä koko lapsenteko homma. Keskitettiin voimavarat muuhun ja stressikin kaikkosi. Varmasti myös terveellisillä elämäntavoilla oli osuutta asiaan. Mutta sitten kun vauva ilmoitti tulostaan, tuli kuvioihin myös ristiriitaiset fiilikset siitä, että miksi juuri nyt kun olin alkanut keskittyä ihan johonkin muuhun... mutta niin oli tarkoitettu <3

Tiedän että se on helpommin sanottu kuin tehty. Itsekin tässä painin san ongelman kanssa. Vauvan ja toisen lapsen kaipuu ja toive on niin suuri, että ei osaa olla ajattelematta muuta. Vaikka pitäisi.

Tässäkin 100-varmasti käy taas niin, että kun ei aleta ehkäistä ja vauva saa tulla kun tulee, niin hän ilmoittaa tulostaan juuri mahdollisimman sopimattomalla hetkellä :D Eli syntymä melko varmasti ajoittuu suunniteltujen häiden alle x) mutta sittenpä se on niin tarkoitettu :) Ja sen mukaan on mentävä <3 kyllä asiat järjestyy!
 
Unicorn,Tunteitä näin vuosina kyllä on ollut aika laidasta laitaan vielä ei ainakaan oo tullut ajateluun että en saisi lasta.Jos kerran on tullut raskaaksi niin miksi ei toista kertaa.Onhan tuona aikana vaikka mitä sattunut ja meilläkin uskomattomuutta ja luottamus meidän aviolittoon ollut sirpaleina mutta vahvistanut vain meitä.Tammikuun kohtukuolema todella paljon laittoi miettimään ja vahvisti meitä.Meidän esikois tyttö ei ole meidän kanssa mutta silti elää meidän luona <3 Tuohon oviksen metsästykseen niin en tikuta yleensä silloin jos meillä on menossa hoidot se on helpottavaa toisaalta.Vitamiiniejä käytän ja on sanottu että pitää käyttää edistää onnistumista raskauden suhteen.Foolihappoa joudun ottaamaan 5mg ja kun raskaus yritystä toivon nii lääkäriltä lupa.Joudun syömään lääkkeitä aamulla ja illalla niitä ei voi lopettaa ollenkaan raskaana ollessa eikä nyt.Raskausaikana verikoe seurantaa aina kolmen kuukauden välein.Nyt kerran ollaan päästy julkiselle puolelle hoitoon niin jos nyt ilmoittaa että lopetetaan yritys pitää uusi lähete heille saada ja yrittää se 1vuosi uudestaan plus Neurologilta lupa.Ollaan mietitty että tämä ja nämä hoidot käydään läpi :) Välillä tälläistä fiilistä tulee.Joskus tuntuu että toivon kipinä on nollassa niin miten se voi edes tärpätä edes hoidoilla jos toivoa ei itsellä ole.Toisaalta jos ei kauhea toivo ole se voi olla toisaalta hyvä asia ettei kauheasti stressaa asiaa ja pety mutta taas toisaalta.........
 
Unicorn,Tunteitä näin vuosina kyllä on ollut aika laidasta laitaan vielä ei ainakaan oo tullut ajateluun että en saisi lasta.Jos kerran on tullut raskaaksi niin miksi ei toista kertaa.Onhan tuona aikana vaikka mitä sattunut ja meilläkin uskomattomuutta ja luottamus meidän aviolittoon ollut sirpaleina mutta vahvistanut vain meitä.Tammikuun kohtukuolema todella paljon laittoi miettimään ja vahvisti meitä.Meidän esikois tyttö ei ole meidän kanssa mutta silti elää meidän luona <3 Tuohon oviksen metsästykseen niin en tikuta yleensä silloin jos meillä on menossa hoidot se on helpottavaa toisaalta.Vitamiiniejä käytän ja on sanottu että pitää käyttää edistää onnistumista raskauden suhteen.Foolihappoa joudun ottaamaan 5mg ja kun raskaus yritystä toivon nii lääkäriltä lupa.Joudun syömään lääkkeitä aamulla ja illalla niitä ei voi lopettaa ollenkaan raskaana ollessa eikä nyt.Raskausaikana verikoe seurantaa aina kolmen kuukauden välein.Nyt kerran ollaan päästy julkiselle puolelle hoitoon niin jos nyt ilmoittaa että lopetetaan yritys pitää uusi lähete heille saada ja yrittää se 1vuosi uudestaan plus Neurologilta lupa.Ollaan mietitty että tämä ja nämä hoidot käydään läpi :) Välillä tälläistä fiilistä tulee.Joskus tuntuu että toivon kipinä on nollassa niin miten se voi edes tärpätä edes hoidoilla jos toivoa ei itsellä ole.Toisaalta jos ei kauhea toivo ole se voi olla toisaalta hyvä asia ettei kauheasti stressaa asiaa ja pety mutta taas toisaalta.........

Tuo on hyvä asenne, että ei ole vaipunut epätoivoon vaan usko on kova siihen, että vielä lapsi tulee! Se on hyvä asia! Uskon ja toivon että tekin vielä saatte pienokaisenne! "Näyttöäkin" kun jo on, että raskaaksi tulo kaikesta huolimatta on mahdollista! Itselläni ei neljään vuoteen sillon edes ollut mitään kiinnitymisyrityksiä, haamuja tai muutakaan. Siksi olin jo epätoivoinen.

Tottahan toki hoidoissa ollessa pitää ja kannattaakin mennä niin kun ammattilaiset sanoo. Ja kun on hoitoihin päässyt niin tottakai ne kannattaa käydä. <3

Tsemppiä teille hurjasti! <3
 
Tuo on hyvä asenne, että ei ole vaipunut epätoivoon vaan usko on kova siihen, että vielä lapsi tulee! Se on hyvä asia! Uskon ja toivon että tekin vielä saatte pienokaisenne! "Näyttöäkin" kun jo on, että raskaaksi tulo kaikesta huolimatta on mahdollista! Itselläni ei neljään vuoteen sillon edes ollut mitään kiinnitymisyrityksiä, haamuja tai muutakaan. Siksi olin jo epätoivoinen.

Tottahan toki hoidoissa ollessa pitää ja kannattaakin mennä niin kun ammattilaiset sanoo. Ja kun on hoitoihin päässyt niin tottakai ne kannattaa käydä. <3

Tsemppiä teille hurjasti! <3
Kiitos <3
 
Minulla on opiskelupaikka lähihoitajana.Koulupaikka on ollut keskeytyksellä viime vuoden marraskuusta asti ja nyt eilen mietitiin koulussa olisinko valmis jatkamaan opintoja kohtukuoleman jälkeen.Alkaisi heti opinnoissa vanhuksiin opinnot. Aika herkkä alue nuo sairaudet ja lähellä kuolemaa olevien hoidot ja vielä vaikeammaksi tilanne olisi varmasti mennyt jos työharjoittelu paikkassa juuri minun työssäoppimis paikassa vanhus olisi kuollut :( mietimme koulussa että jatketaan keskeyttämistä kun on takana raskas kohtukuolema kokemus ja sen käsittely vielä hieman kesken vaikka suurimmaksi osaksi olen ihan ook.Koulu ymmärsi hyvin tilanteen tiesivät että raskaus oli toivottu ja hedelmöityshoidoilla saatu raskaus ja koulussa sanoivat myös että tällä hetkellä tämä päätös on parhain.Jos siellä keittosuolaliuos ultrassa olisi löytynyt jotain ja sen kautta olisin joutunut johonkin operaatioon ja siitä pitkä saikku välttämättä koulukaan ei silloin hyvällä olisi katsonut.Meidän inseminaatio hoidot ei sinäänsä olisi ollut este jatkaa koulua. Viimeiseksi minulle sanottiin että toivottavasti ilmoitat tämän keskeyttämisen päättymisen aikaan että et ole tulossa kouluun vaan olet äippälomalla pian.Tärppi onnea toivottivat kovasti koulusta ;) :D
 
Minäkin oisin Unicorn mieluummin häissäni raskaana kuin pienen vauvan kanassa. Vaikka tämäkin on jokaisesta itestä kiinni. Toivotaan, että teillä nyt tärppäis kun ajatukset siirtää vähän muualle.
Me oltiin keväällä häissä joissa hääparilla oli 4kk vauva. Ihan hyvin vissiin meni vaikka vauva ei suostunut syömään pullosta.

Lady Bag meillä oli laskettuaika ihan samoissa kun teillä 2.8. Oli kyllä raskas se päivä. Harmittaa niin paljon et miks piti mennä kesken.

Heitsulle voimia tunteiden kanssa se on tosi vaikeaa välillä.

On. Tänään sovittiin jatkosuunnitelmia gynpolin kanssa. Kokeillaan vielä clomifeneilla, koska yliopistollinen sairaala ei meitä vielä huoli hoitohin koska tammikuussa oli se kkm.
Mulle määrättiin myös hormonilabrat niin nähdään et onko siellä jotain häikkää.
Tämä kierto on nyt menty ilman clomeja ainoastaan metformiini, mammavitsku ja sinkki apuna. Donaferty ravintolisää kokeilin, mutta mulla meni siitä maha niin sekaisin että jätän sen syömättä.
Ovista en oo nyt tikuttanu, ollaan vaan koitettu suht sopivin väliajoin talletella.

Mamma84 kp18/32 yk6
 
Muokattu viimeksi:
Mamma84,Kiitos,Miten pitkään pitää olla yritystä että huolivat teidät se vuosi?
 
Mulla on jossain muualla häikkää tai sitten se on tämä ylipaino ratkaiseva tekijä kun pco on ainakin pois suljettu kun mulla oli silloin huhtikuussa siisti munasarja.
Mutta maanantaina oon yhteydessä lääkäriin.
 
Alina,Tsemppiä lääkärin yhteydenottamiseen toivotaan että pian selviää missä häikkä.
Mamma84,Taitaa jokaisessa paikassa aina olla tuo vuosi yritystä.
Kastekukka,Kiitos,Eihän tuo suru koskaan kokoaan lähde pois muuttaa vain muotoaan.Varmasti omalla kohdalla uusi raskaus ja vauvan saaminen kotiin asti plus kaikki ultrat ja testit vauvan voinnista auttaa suruun ja toivoa antamaan.Kun raskaus on 8raskausviikolla pitää silloin ottaa yhteyttä Sikiölääketietelliseenyksikköön ja Nipit testit tekevät plus normi ultrat nuo varmasti rauhouttaa odotus aikana sitten.
 
Mä olisin teille laittanut tiirailtavaa mutta en saa nyt kuvaa liitettyä..kaksi viivaa on kyllä vaikka toinen onkin vähän haalea..katsotaan jos saisin kuvan liitettyä myöhemmin.
 
Takaisin
Top