Tissijuttuja -raskaus ja imetys
- Ketjun aloittaja pookkana
- Aloituspäivämäärä
Rintamaitoa ei ole homogenisoitu kuten tavallinen kaupan lehmän maito on eli se voi olla vetistä, kokkareista, suorastaan oranssia tai kelmeän valkoista :) (Homogenisointi tarkoittaa siis sitä että maidon rasvat on pilkottu paloiksi, jotta maito olisi tasaista. Maidossa kun luonnostaan saattaa olla hieman rasvakokkareita. Pumpattuun rintamaitoon ne rasvat muodostaa jäähdyttyään sellaisen rasvalautan pintaan :) ) Ne kokkareet rinnanpäässä on myös maitoa, mutta ne on sellaisia vahamaisia. Jos ei halua alkaa käynnistämään maidon tuotantoa jo nyt, niin ei kannata ottaa pois vaan antaa olla paikoillaan. Mitä enemmän rintoja puristelee ja tyhjentää niin sitä enemmän ne maitoa tuottavat. Mulla alkoi kanssa tissit vuotaa esikoista odottaessa jo joskus rv 15-16 ja sitten myöhemmin rv 25 jälkeen tuli semmoiset ''vahat'' nännien päihin. Se on vaan sitä kun rinnat valmistautuu maidontuontantoon ja vähän jo testailee systeemiä. Se ei toisaalta tarkoita mitään, jos rinnoista ei tule raskausaikana maitoa tai rinnat ei tunnu mitenkään erityiselle raskausaikana. Naiset ja rinnat on erilaisia, joten raskausajasta ei voi vielä mitään päätellä.
Heti synnytyksen jälkeen maitoa tulee ihan vaan muutamia tippoja. Maito ''nousee'' rintoihin vasta noin 2-3 päivän päästä ja siihen voi mennä jopa 5 päivää tai viikkokin. Sitä ennen tulee siis vaan muutamia tippoja ja pieniä määriä ja kun maito on kunnolla noussut, niin alkaa vasta tulla deseittäin tai jopa litroittain maitoa. Istukan irtoaminen synnytyksessä saa hormoonit käynnistämään maidon erityksen, joten sen takia raskausaika ei vielä kerro mitään. Hormoonit kun on kyseessä niin rintojen maidontuontanto tulee aina hieman jälkijunassa sillä hormoonit on hitaasti vaikuttavia. Tällänen pieni tietopankki esikkoja odottaville :)
Heti synnytyksen jälkeen maitoa tulee ihan vaan muutamia tippoja. Maito ''nousee'' rintoihin vasta noin 2-3 päivän päästä ja siihen voi mennä jopa 5 päivää tai viikkokin. Sitä ennen tulee siis vaan muutamia tippoja ja pieniä määriä ja kun maito on kunnolla noussut, niin alkaa vasta tulla deseittäin tai jopa litroittain maitoa. Istukan irtoaminen synnytyksessä saa hormoonit käynnistämään maidon erityksen, joten sen takia raskausaika ei vielä kerro mitään. Hormoonit kun on kyseessä niin rintojen maidontuontanto tulee aina hieman jälkijunassa sillä hormoonit on hitaasti vaikuttavia. Tällänen pieni tietopankki esikkoja odottaville :)
Joo toi maidon väri vaihtelee hurjasti. Ystäväni pumpattu maito oli aivan eri väristä kuin minun. Mulla oli oudon vitivalkoista, mutta kaipa se on kellertävämpää yleisesti.
Ja rinnoista voi saada (toiset) maitoa aikaan jo ennen synnytystä. Jopa siis pumppaamalla. Mutta imetyksen tuki ry:stä suositeltiin, että tätä ei ees yritettäisi ennen raskauden täysiaikaisuutta, sillä se saattaa vaikuttaa edesauttavasti synnytyksen käynnistymiseen. Eli vaikka mulla kans tässä raskaudessa oli spontaanisti tullut maitoa jo vk11 niin myöskin vältän kaikkea stimulointia tässä vaiheessa.
Ja rinnoista voi saada (toiset) maitoa aikaan jo ennen synnytystä. Jopa siis pumppaamalla. Mutta imetyksen tuki ry:stä suositeltiin, että tätä ei ees yritettäisi ennen raskauden täysiaikaisuutta, sillä se saattaa vaikuttaa edesauttavasti synnytyksen käynnistymiseen. Eli vaikka mulla kans tässä raskaudessa oli spontaanisti tullut maitoa jo vk11 niin myöskin vältän kaikkea stimulointia tässä vaiheessa.
Kiitos!
Kun ensimmäistä odottaa,niin itse ainakin tuntuu,että olen välillä ihan pihalla..Imetys ja pumppaus voi aiheuttaa kipeitä ja avaavia supistuksia. Että jos haluua synnärille pumpata valmiiksi, niin kannattaa alotta vasta aikasintaan 37 viikolla. Itse imetän vielä esikoista eikä toistaiseksi ole ollut avaavaa vaikutusta.
Joo siis täähän on yks kikka jolla yritetään synnytystä käyntiin, että hierotaan rintoja ja nännejä supistusten aikaansaamiseksi. :D
Ja lapsen sukupuolikin jonku tutkimuksen mukaan vaikuttaa maidon koostumukseen. Pojalle maito on huomattavasti rasvasempaa ja paksumpaa, tytölle maidon määrä taas on suurempi. Nyt ku mietin niin meiän ipanoiden kohdalla on pitäny jopa paikkansa, tytöistä maitoa vuos yli äyräidenkin ja pojasta taas ei herunu muuten kuin pojalle itselleen :) Ei valunu mihkään muuten. Jossain päin maailmaa ne ton tutkimuksen perusteella nyt miettiiki pitäiskö myös korvikkeiden koostumuksia muokata enemmän kummankin sukupuole tarpeisiin sopivaksi, eli molemmille omat formulat.
Mulla toi rintojen stimulointi ei oo (täysaikasena) tehny ainuttakaan supistusta
Tosi yksilöllistä tuokin on :)
Mulla toi rintojen stimulointi ei oo (täysaikasena) tehny ainuttakaan supistusta
Tosi yksilöllistä tuokin on :)
Kuutio
Näppärä viestien naputtelija
Onkse sitten niin että sille vastasyntyneelle riittää ne muutamat tipat mitä tulee, jos se maito ei sitten nouse kuin vasta viikon päästä synnytyksestä? Vai pitääkö tällöin lisäruokkia korvikkeella?
Onko rintojen ja nännien koolla merkitystä imetyksen onnistumiseen? Jotenkin oon aina ajatellut että kun molemmat mulla pienet, olisi hankalampaa imettää. Tietoa ei siis ole :)
Vastasyntyneen mahalaukku on sellaisen lasikuulan kokoinen. Normaali kokoinen ja terve vastasyntynyt pärjää pari päivää niillä muutamalla tipalla. Jos on isokokoinen vauva tai pieni vauva niin synnärillä seurataan verensokereita ja tarvittaessa annetaan lisämaitoa, joka synnärillä voi myös olla luovutettua äidinmaitoa, jos maitotilanne on hyvä ja keskosilta riittää.
Synnärillä usein ohjeistetaan että 3h välein (syötön alusta uuden syötön alkuun) 30min imetystä josta puolet toisesta rinnasta ja puolet toisesta. Tätä kannattaa kumminkin pitää ns. vähimmäis määränä ja vauvaa tulisi pitää aina rinnalla kun se vähänkin osoittaa kiinnostusta. Mitä enemmän imettää ja stimuloi rintoja juuri synnytyksen jälkeen, niin sitä paremmin ja nopeammin maito nousee. Maiton tuloon tarvitaan mielihyvähormoonia, joten kannattaa kiinnittää huomiota että olisi mahdollisimman rentona, hyvin syöneenä ja levänneenä. Helpommin sanottu kuin tehty kun kaikki on uutta ja ihmeellistä ja koko vuorokausi tuntuu kuluvan vauvaa hoivaten. Mies voi kumminkin vaikka hieroa, kaikki hetket myös päivällä kannattaa käyttää nukkumiseen ja puolison tehtäväksi jää varmistaa että äiti saa helposti ja tarpeeksi usein ruokaa.
Jos nännit on kovin isot niin voi aluksi olla ongelmana ettei nänni mahdu pikkusien vauvan suuhun kunnolla. Ja jos nännit on kovin matalat, niin nänni ei mene tarpeeksi syvälle vauvan suuhun, jolloin imetys saattaa sattua ja olla tehotonta. Isoihin nänneihin auttaa aika kun vauva kasvaa ja myös rintakumista voi olla hyötyä. Mataliin nänneihin taas auttaa että jo raskausaikana ostaisi sellaisen "nänninkohottajan" (myydään hyvin varustelluissa lastentarvikeliikkeissä) ja käyttäisi sitä ennen synnystä. Nänniä voi myös venyttää valmiiksi, käyttää liiveissä maidonkerääjiä antamassa nänneille tilaa. Ja vauvan synnyttyä ajan kanssa nänni venyy yleensä pidemmäksi.
Rintojen koko ei vaikuta. Maitokudoksen määrä vaikuttaa, mutta ulkoinen rinnankoko ei kerro maitorauhasista mitään. Isossa rinnassa saattaa olla saman verran kuin pienessä rinnassa. Itselläni oli ennen esikoista pikkuiset tissit ja nännit. Nyt nännit on varmaan tuplaten suuremmat ja maidon noustessa tissit noin nelinkertaiset normaaliin. Maitoa tuli aivan kauheasti yhden yön aikana useampi desi ylimääräistä. Että todistetusti myös pienemmällä varustuksella pärjää :) Ison rinnan kanssa voi olla vaikeaa alussa löytää hyviä asentoja imettää, mutta harjoitus tekee mestarin. Googlaamalla löytyy paljon kuvia eri asennoista ja myös muistaakseni Imetystuen sivuilla on myös kuvia.
Mä suosittelen kanssa että antaa vauvan olla rinnalla niin paljon kuin haluaa, jos tuntuu tyytymättömältä toiseen rintaan, niin siinä vaiheessa vaihto toiseen; ja myöhemmin uudestaan. Mun mielestä noita kellonaikoja ei tartte katella muuten kuin että alkuun ei mielellään saisi ylittyä neljää tuntia syöttöväli. Meiän synnärillä (PHKS) toivotaan että aina laitetaan ylös kellonaika, jolloin aletaan imettämään ja samoin kuinka monta minuuttia imetys kestää. Sitä varten on sellanen taulukko, samaan kirjataan myös vaipan vaihdot ja se onko vaipassa pissa/kakka; pissanvaippojen määrää seuraamalla on helpoin tapa hahmottaa saako vauva maitoa tarpeeksi. Päivässä pitäisi tulla 4-6 pissavaippaa. Toinen tapa seurata maidonsaantia on syöttöpunnitukset, eli ennen imetystä ja sen jälkeen vauva punnitaan ilman vaippaa ja vaatteita.
Ja muistakaa juoda paljon :) Vesikannu sängyn viereen myös kotona.
Ja muistakaa juoda paljon :) Vesikannu sängyn viereen myös kotona.
Mä en herätä vauvaa yöllä tissille jos ei ite pyydä. Missään nimessä. Yöllä vaan pakolliset vaipanvaihdot ja maidot ja muuten yritetään nukkua ja sitä kautta myöhemmin saada rytmistä kiinni. Musta on jotenkin hassua, että herättäis vauvaa yöllä jos hän haluaa nukkua. Tietenkin tässä puhun terveestä, punnituksin mitattuna hyvin kasvavasta vauvasta. Silloin en ottaisi paineita mistään imetysvälistä.
Päivällä voin sitten hautoa vauvan kanssa ihokosketuksessa ja tietenkin antaa olla rinnalla sen mitä toinen haluaa. Ja yöllä tietenkin jos vaatii, mutta minä laitan vauvan omaan sänkyyn jo synnärillä. En muuten nuku minuuttiakaan ja se nyt ei edistä maidon nousua, omaa jaksamista tai muutakaan. Oon joskus esikoisen aikaan ollut kateellinen kun jotkut voi nukkua vauvan kanssa yönkin, itse en kykene alkuunkaan. Ja parempi vaan hyväksyä se, ettei ota turhia paineita. Stressi turhasta ei tosiaan auta ketään
Päivällä voin sitten hautoa vauvan kanssa ihokosketuksessa ja tietenkin antaa olla rinnalla sen mitä toinen haluaa. Ja yöllä tietenkin jos vaatii, mutta minä laitan vauvan omaan sänkyyn jo synnärillä. En muuten nuku minuuttiakaan ja se nyt ei edistä maidon nousua, omaa jaksamista tai muutakaan. Oon joskus esikoisen aikaan ollut kateellinen kun jotkut voi nukkua vauvan kanssa yönkin, itse en kykene alkuunkaan. Ja parempi vaan hyväksyä se, ettei ota turhia paineita. Stressi turhasta ei tosiaan auta ketään
Juu Rusina en mäkään, mut toi olikin että laitoksella ollessa :) Ja mun vauvat on kyl kaikki syöny yölläkin tiheään monta kuukautta. Esikko oli ainoa joka laitoksella kerran venytti syömisen yli neljään tuntiin. Ei vaan sit silloinkaan huolinu rintaa vaan huus kun yritti tarjota. Kätilökin meinas hätääntyä että mikäs nyt, ja mittas verensokerin. Se oli kumminkin niin hyvä, että tytöllä ei vaan ollu silloin nälkä. Siitä menikii vielä puol tuntia et alko itse sitten pyytämään rintaa :)
Martuulia
Oman äänensä löytänyt
Kiitos tästä tietopankista [emoji4]En ole juuri vielä perehtynyt imetysasioihin ja näitä foorumin juttuja kun selasi, niin yllätti kuin moni asia voi koitua haastavaksi.
On monta asiaa jotka voivat mennä pieleen, mutta kannattaa muistaa että on myös paljon keinoja joilla voi pienentää ongelmaa tai ratkaista ne :) esikoisen kanssa imetystaipale ei ollut ruusuinen ja siihen liitty paljon eri vaiheita ja ongelmia. Silti meille sopivilla nikseillä päästiin aina jatkamaan ja vieläkin jatkuu :) Neuvolasta ei kannata olettaa kovin hyvää tietoa löytyvän imetyksestä, koska minkään tasoinen imetyskoulutus ei kuulu terveydenhoitajien peruskoulutukseen. Joissain neuvoloissa on onneksi imetyskoulutettuja terveydenhoitajia. Neuvolan ohjeet imetysongelmiin on yleensä tasoa että neuvotaan annostelemaan korvike tai sanotaan että pitää olla onnellinen että ylipäätään tulee maitoa... Sairaalan imetyspolille voi pyytää päästä jo heti osastolla ollessa ja imetystuki ry järjestää monilla paikkakunnilla tapahtumia ja tapaamisia, joissa voi saada ihan livenä tukiäideiltä apua. Jotkut tukiäidit tekee myös kotikäyntejä. Eli yksin ei tarvitse ongelmien kanssa jäädä ja toisaalta jos ongelma on itselle ylitse pääsemätön eikä enää imetystä halua/pysty jatkamaan niin se on ihan ok. Jokaisen äitin tulisi voida imettää tai olla imettämättä niin kauan tai paljon kun haluaa.
Meillä kanssa alkuun oli haasteita, kun vauvan paino laski liikaa. En ehkä saanut riittävää ohjeistusta oikeasta imuotteesta yms. mutta isompi tekijä taisi olla mun väsymys. En siis suostunut nukkumaan, jos ei mies vaihtunut vauvaa. Ihan niinkuin niin olisi voinut muka jatkaa... Mulla ei myöskään maito noussut mitenkään paukahtaen vaan rinnat pysyivät samantuntuisina koko ajan. Pojalla oli kyllä myös aika kova turvotus, josta painonlasku varmasti osittain johtui. Mulle ohjeistettiin sitten 1-2h välein syöttämään ja sitten myöskin lisämaitoa antamaan 30ml aina syönnin päätteeksi. Korviketta sai ekan satsin, tokalle syötöllä sain sitten jo pumpattua hiukan ja sitä seuraavalle jo koko 30ml. Ihan älyttömän stressaavaa syöttää kahdenkin tunnin välein, kun vauvaa syötin ainakin puoli tuntia, sitten pumppasin perään ja vielä pesin (ja keitin) pumpun seuraavaa kertaa varten valmiiksi. Sitten se joku maks tunti taukoa ja taas uudestaan. Olin niiiiiin puhki hyvin nopeasti. Vauva oli myös hyvin uninen, eikä meinannut millään herätä syömään. Vihdoin yhden imetysyrityksen jälkeen murruin ja vain itkin miehelle, etten saa vauvaa hereille syömään, viime syönnistä aikaa jo kohta neljä tuntia ja en jaksa. Mies passitti mut petiin ja otti vauvan haltuunsa. Nukuin pari tuntia, jonka jälkeen mies toi vihdoin nälkäisen vauvan luokseni ja istui vieressä tukemassa syönnin ajan. Sen jälkeen en katsellut enää kelloon vaan kuulostelin vauvan tarpeita ja syötin vain kun vauva oli rintaa pyysi. Ja johan alkoi imetys onnistumaan. Jätin hyvin nopeasti lisämaidon pumppaamisen ja antamisen. Aina ei siis kannata myöskään orjallisesti katsella ohjeita vaan kuunnella myös omaa ja vauvan rytmiä ja tarpeita. Joskus on tärkeämpää antaa molempien nukkua, kuin roikottaa väsynyttä vauvaa väsyneen äidin tissillä.
Joo just näin air4M. Ja varsinkin jos paino pysyy kohtuulukemissa. En herätä ees laitoksella jos vauva ei vaadi. Meillä ei suostunut tolleen syömään kans. Siis suosittelivat, että rintaraivareiden aikaan ois imettänyt aina unista vauvaa. Kaipa se yleensä onnistuukin niin, mutta tää meidän suuttuu kans jos sitä yritti unesta saada rinnalle. Ei kannata ottaa paineita. Ja siis hoito- ja neuvolahenkilökunnalla on varmaan iso rooli tässä erityisesti esikoisten kanssa. Onneks mun Th oli niin maanläheinen, että hän sanoi vauvan jyrkänkin painonvaihtelun kuuluvan asiaan jos käyrät ei nyt koko aikaa laske. Eli hän ei ollut moksiskaan vaikka välillä mentiin lujaa alas ja seuraavalla kerralla käyrä oli jo normia hieman ylempänä. Kunhan vauvan yleiskunto ja olo oli hyvä ja kasvua tapahtui.
En tiedä onko toikaan niin lapsilähtöistä jos kellon kanssa menee. Tietenkin kukin tyylillään ja mikä parhaiten itselle ja vauvalle sopii. Mulla maidon tulo heikkeni selkeästi stressin ja huonojen unien myötä. Heruminen oli hidasta kuin nälkävuosi jos olin aivan piipussa. Ja koliikkisen vauvan kanssa sitä oli jo muutenkin. Että onneks se opetti sentään sen, että menee siitä mistä aita on matalin ja nostaa myös oman jaksamisen tärkeäksi. Siitähän se vauva on riippuvainen, ei jatkuvasti lopussa olevasta äidistä.
En tiedä onko toikaan niin lapsilähtöistä jos kellon kanssa menee. Tietenkin kukin tyylillään ja mikä parhaiten itselle ja vauvalle sopii. Mulla maidon tulo heikkeni selkeästi stressin ja huonojen unien myötä. Heruminen oli hidasta kuin nälkävuosi jos olin aivan piipussa. Ja koliikkisen vauvan kanssa sitä oli jo muutenkin. Että onneks se opetti sentään sen, että menee siitä mistä aita on matalin ja nostaa myös oman jaksamisen tärkeäksi. Siitähän se vauva on riippuvainen, ei jatkuvasti lopussa olevasta äidistä.
Ja kannattaa tulevan isänkin kanssa keskustella siitä, että alun yksi isoimmista haasteista on hyvin usein saada imetys kunnolla käyntiin (jos siis imettää haluaa) ja se on yhteinen homma. Miehen tehtäväksi jää huolehtia siitä, että äiti saa levättyä, joka tarkoittaa monia asioita. Meillä se oli vauvan vahtimista, jotta sain nukkua, välipalan tekemistä ja rintapumpun pesemistä keskellä yötä, jotta pääsin nopeammin takaisin petiin jne. Miehenkin panos on tärkeä.