Tipaton tammikuu ;)

Voi ku on nätti kakku :-) Mä tykkään enemmän noista kerma kakuista ku sokerimassalla päällysteisistä. Se maku on karmea niissä. Aina joutuu sen sokerimassan jättään lautaselle.
 
Laitoin täytteeksi kermaa, mangososetta ja banaania. Pursottaminen ei oo mun vahvin puoli, mutta kyllä tuosta aika hyvä tuli. Mä oon perfektionisti mitä leipomiseen tulee ja haluan että tulee mahdollisimman hyvän näköistä lopputuotoksesta. Onneksi tässä on aikaa opetella vielä pursotustekniikkaa :) Mä oon aina tykänny leipoa, mutta esikoisen syntymän jälkeen se harrastus on noussut uusiin ulottuvuuksiin. Viime kesänä aloitin blogin pitämisenkin, laittelen sinne aina kuvia ja ohjeita kun innostun jotain tekemään.

Miehestä oli eilen korvaamaton apu tässä leipomisprojektissa, hän teki voileipäkakun sillä aikaa kun mä huilin sängyn päällä makkarissa oksentamisen jälkeen. Voileipäkakkukin onnistui hienosti.
 
Voi että kun ois ihanaa jos joku läheinen ystävä taikka sukulainen kanssa oottelis vaavia!! <3
Mutta ei ainakaan vielä oo mun korviin kantautunut tieto. Tosin itekin ollut asiasta vielä hys hys :) (ihan läheisimmät kaverit ja molempien vanhemmat tietää)

Mut sentään meidän naapurissa odotetaan kanssa lasta :D Heil syntymäs parisen viikkoa ennen meitä.
 
Mulla ei oo ketään tuttua nyt raskaana eikä tulossakaan, joskus mietin mitä sitä keksii ja tekee kun kaikki on vaan töissä päivät ja mä möllötän kotona... vielä kun mieskin sai työkomennuksen toukokuun puolesta välistä seuraavan 3kk niin ettei voi pitää edes isyyslomaa kuten oltiin puhuttu. Lapsi on esikoinen ja olisin hirveesti halunnut miehen olemaan mun kanssa ees pari viikkoa kotona ja yhdessä oltais opeteltu oleen toistemme kanssa. :sad001 vähän jopa ehkä hirvittää jäädä heti kaksin lapsen kanssa... hyvä kun mies ehtii synnytyksessä olla. Itse hän toki HALUAISI olla meidän kanssa mutta ei uskalla olla tekemättä tätä isoa urakkaa jonka on jo sopinut kun on yksityisyrittäjä. ymmärrän kyllä hänen huolensa ja vastuunsa meidän elättämisestä enkä miehelle tietenkään suuttunut. Muutenkin sitä harmittaa tuo tosi paljon. Tulee sitten vaan illoiksi kotiin pitkän päivän jälkeen väsyneenä niin tuskin siinä kauheesti kukaan jaksaa perhettä leikkiä. Noh,mä pärjään kyllä, perkule! o_O
 
Muokattu viimeksi:
Mä oon jo kerran kaatunu iltalenkillä, onneks tipuin polvilleni ja sain koirien remmeistä vähän tukea. Nää meen tiet on kyllä ihan peilijäätä...
 
Mua ei pelota, mutta tosi varovainen saa olla. Kauheasti en oo nyt ees liikkunut tuolla liukkailla teillä.

Ootteko muuten tietoisia huhtikuun Lapsimessuista hki messuhallissa? :) mä ootan niitä jo!!:smiley-bounce012
Siellä on odottajillekin kivoja juttuja.
Aiempina vuosina oon saanut ilmaiset liput, kun siellä on pari tuttua näytteilleasettajaa. Toivottavasti tänäkin vuonna.
Tänä vuonna aion jättää lapset isille ja mennä jonkun kaverin kanssa. Saa keskittyä ja kierrellä ihan rauhassa. :grin
 
Mä lensin nurin meidän pihassa kun aamulla 6 aikaan lähdin töihin. Se oli lauantaina. Portaat oli sulat mut sit niiden jälkeen ne laatat olikin jäässä ja samantien lähti jalat alta ja suoraan selälleni muks. Ei onneks sattunu, ois nimittäin voinu käydä pahemminkin, esim pää iskeytyä rappusen reunaan.
 
Ai et pelottaako?? Nauroin tänään just miehelle et naapurit varmaan soittaa kohta valkotakkiset hakemaan mut kun loikin ties missä puskissa kun käyn postia hakemassa. Meillä siis loiva alamäki pihalta autotielle ja se on ihan jäässä. Pakko siinä sit kierrellä
 
Kyllä on meilläkin liukasta, tosi varovaisesti saa pihalla sipsutella! Kurja vielä kun joutuu nuorempaa kantamaan, että jos silloin sattuis kaatumaan.

Me oltiin vk.loppuna Turussa ipanahippa-messuilla. Muuten olis varmaan ollut kivaakin, mutta paikka oli niin tupaten täynnä, että ei siellä oikein tuollaisten pikku ihmisten kanssa pystynyt mitään touhuamaan :meh:
 
Täällä on kyljet hellänä ku on joutunu lenkkeilee liukkaalla ja tulee vissiin ihan kunnolla jänniteltyä paikkoja että pysyy pystyssä :D
 
Koiran kanssa on tullut kyllä jos miten nytkähdettyä ku se välillä vetää kakkapaikkaa ettiessään.. joulun aikaan lensin mut onneksi kans polvilleni, koira kyllä säikähti mut taisi muistaa sen sit vajaa 2 sekuntia.. :/
 
Suosittelen icebug-kenkiä noille liukkaille! Mulla on kyllä vaan juoksukenkinä ne, mutta hyvin pystyy vielä juoksemaan tuolla jäisillä teillä eikä yhtään tartte varoa liukastumista. Niitä on kyllä paljon eri mallisia että ihan kävelyyn tarkotettujakin löytyy :) .
 
Mä kävin sovittaan Icebugeja ja tykkäsin tosi paljon, ostaisin varmaan sellaiset pidempivartiset ihan yleiseen ulkoiluun. Muuten matalampivartiset, mutta mulla on jo muuten hyvät vaelluskengät, mut ne on ku luistimet tällä hetkellä (erikoista!). Vois kattoa tollaisia erillisiä liukuesteitä kaupasta, vaikka ne ne vasta tuntuukin mummoilta. Tosin turvallisuus ennen muuta :)
 
Mun puhelin ilmoittelee tykkäyksistä. Ärsyttävää. :mad:Miten mä saan sen pois?? Kummallista kyllä ei oo ennen tullut. Enkä oo mitään muutoksia/päivityksiä tehnyt!
 
Mä en osaa vastata tuohon ollenkaan, oma kännyni on älypuhelin mut niin karvalakkimalli, ettei ole tollaisiakaan harmituksia. Koneella näen kaikki jutut täältäkin foorumista kaikkein näppärimmin :)

Miten naiset teillä, onko ollut närästystä? Mä vuodenvaihteen jälkeen oon toisinaan öisin kyljellään nukkuessani herännyt uskomattomaan kovaan kipuun tossa rinnan keskivaiheilla. Oon miettinyt, että se on kohdun kasvukipuja ja kylkilöuiden venymistä jos mitä. Eilen kysyin siitä rakenneultrassa, sillä en vain ymmärrä, mitä se on. Sain vastauksen, että on todennäköisesti alkavaa närästystä/närästystä ja voi olla myös, että noita kasvuun liittyviä kipuja. Hassua, kun en ajatellut, että närästys voisi olla tollaista tuskaa! Se menee hetken päästä ohitse kyllä. Kätilö neuvoi minua korottamaan sängynpäätyä ja viime yönä nukuin sit koko ylävartalo ainakin 10cm korkeammalla ja luulen, että se auttoi.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top