Eka äitienpäivämme lähestyy mammat! Mitä suunnitelmia mitä odotuksia päivälle?
Mä ainaki bongasin valkovuokkoja meidän pihalta, ei oo miehellä sit pitkä matka keräämään [;)]
Mulla vaan taas tälläsen "pakollisen" perhepyhän kynnyksellä meni hermo anoppiin. Hän jälleen kerran loukkaantui, kun ilmoitimme että haluamme olla oman perheen kesken, onhan meidän ensimmäinen äitienpäivämme perheenä<3 No eihän itsekkäät ihmiset sellaista ymmärrä, hän kun oli tietenkin varmaan olettanut että me menemme heille, ajamme yhteensä joku 140km päivässä jonku kämäsen kahvikupposen takia. Oonks mä jotenki liian itsekäs kun haluan olla ihan rauhassa, kölliä pitkään sängyssä, tehdä pihahommia niinkuin suunnittelin ja nauttia oman perheen seurasta?, kuin että lähdettäisiin kaupunkiin ajamaan, hirveä stressi taas et monelta pitää olla ja missä ja Nuutin päiväunet menis pilalle yms yms. lauantaina meillä on vielä mun mummon 75v juhlat joten oletan että ollaan sunnuntaina niistäkin vähän poikki. huh huh vittu mulla menee vaan hermot! Mä todellaki ymmärrän että halutaan nähdä lasta ja lastenlasta ja pitääkin nähdä, mutta miksi ei voida kunnioittaa toisten suunnitelmia? jos hänen poikansa on kaikki edelliset äitienpäivät eli 27vuotta viettänyt hänen kanssaan, niin eikös joskus voi olla jotain muutakin?!? Ja mun mielestä tärkeämpää on pitää muuten suhteita yllä ja nähdä, kuin takertua johonkin yhteen päivään?!?! Aion omalle äidillenikin sanoa, että olemme oman perheen kesken, hän ymmärtää sen. No ihmisiä on moneen junaan. vituttaa vaan kun menee ihan fiilis koko äitienpäivästä kun yks lapsellinen akka taas kiukuttelee.