Tammivaavien odotusta!

Pikkuinen-12  tervetuloa! :) Minkäsikäisiä sun lapset on? Tuleeko isokin ikäero?

della_79, minäkin eilen neuvolassa jännitin kuuluuko sydänäänet vaikka olin vasta toissailtana tuntenu pienen liikkeitä. Hassua! Sitä aina ajattelee pahinta. Kyllä ne äänet sinunkin masusta löytyvät. :)

Rupesin miettimään tuota kohdun asentoa. Siis viime raskauden jälkitarkastuksessa lääkäri sanoi että taaksepäin kallellaan oleva kohtu. No eilen neuvolassa täti paineli masua, sanoi että kohtu ihan hänen sormiensa alla, siis ihan edessä. Outoa että se asento voi muuttua noin vaan. Mut kai se on uskottava! :)

Hirvee himo tuli tänään tuoreeseen salaattiin, äsken tuli syötyä kulhollinen. Jospa sitä jaksais nukkua nyt!
 
Heips! Ajattelin sitten minäkin rohkaistua ja liittyä seuraan.Ensimmäistä odotellaan,LA 23.1.Meillä takana pitkä taival,viisi vuotta yrittämistä mistä puolet lapsettomuusklinikalla.Tästä syystä on ollut hirveän vaikeaa iloita raskaudesta,menettämisen pelko on niin suuri.Mutta pikkuhiljaa alkaa helpottaa :) Kaikki on mennyt erinomaisesti tähän asti.Masu on ruvennut vähän kasvamaan ja joka ilta nautin siitä silittelemällä ja taputtelemalla <3 Pahoinvointi on ollut aika minimaalista,vain muutaman kerran olen pöntön kanssa keskustellut ja pahin aika osui juuri kivasti kesälomaan eli töissäkin ovat autuaan tietämättömiä vielä :) On ihana lukea miten ihmiset ovat jo kertoneet suurinpiirtein koko maailmalle raskaudestaan.Meillä on uskallettu vasta kertoa lähimmille sukulaisille ja ystäville.Kokoajan vaan siirrän kertomista :) No kaikki aikanaan.Eikä tuo maha nyt varmaan kauhean kauan enää salassa pysy :)
 
Sydämelliset tervetulotoivotukset Tätille! Kurjaa että olette joutuneet noinkin pitkään odottamaan pikkuista mutta nyt se odotus palkitaan maailman ihanimmalla lahjalla <3 Ymmärrän varovaisuutesi täysin tuosta muille kertomisesta ja vauvasta iloitsemisesta niin ettei pelkäisi sen menetystä. :) Kaikkea hyvää sinun odotukseen ja toivottavasti kirjoittelet tulevaisuudessakin tänne palstalle!
 
Minäkin ajattelin kuulumisiani tänne kirjoitella :) Meillä odotetaan kolmosta, tyttö on 8v. ja poika 6kk. Me jo pitkään luulimme, että jäämme yksilapsiseksi perheeksi mutta niin se ihmeellinen elämä vaan antaa lahjojaan välillä :) Eli siis poika syntyi tammikuussa ja nyt "yllätys"kolmonen ensi tammikuussa :D Sillä tavoin yllätys, että en olisi uskonut tätä ihmettä taas tapahtuvaksi koska toisen lapsen saaminenkin kesti niin kauan. Toiveissa siis kolmaskin oli <3. Raskaudet ja synnytykset ovat sujuneet minulla hyvin, lukuunottamatta raskausdiabetesta joka minulla on ollut jokaisessa raskaudessa. Aina se 1h arvo hieman koholla, niinkuin nytkin (10.3, rajana 10). Mutta ruokavaliolla saan sen pysymään kurissa ja omaseurantaa teen kotona nyt ja sitten uudestaan rv 24, jolloin sokerikriittisimmät viikot alkavat.
Hyvää odotusta kaikille. Täältä on kiva lukea muiden mammojen tarinoita ja kuulumisia :)
 
Tänään rv 16, uskomatonta! En olis koskaan alkuraskauden aikana edes ajatellut, et pääsen tänne asti.. :) ja vielä ei olla ees puoles välis! Vatsaa on alkanut nipistellä taas aikalailla, kasvukipuja? ja pikkuperhonen on palannut hipsuttelemaan, ihanaa!
Koti-dopplerin käyttöä olen pyrkinyt rajoittamaan... joskus tuntuu et saa oikein etsimällä etsiä sydänääniä, onneksi olen ne aina kuitenkin saanut kuulumaan! Vatsa sais jo luvan kans kasvaa, en jaksa enää odottaa, missä se viipyy?? :)
Näin kesä-aikaan kaverit on koko aika kovaa menossa.. tälläkin viikolla olen löytänyt itseni kahteen otteeseen baarin tanssilattialta. Vielä jaksaa jammata, mut kyllä tää pian alkaa olla tässä, onneksi on tulossa syksy ja talvi niin saa luvan kans käpertyä peiton alle teekupin kanssa........
Tervetuloa kaikille "uusille" odottajille, laittakaahan kaikki ahkerasti kuulumisia, näitä on kiva lueskella :)
 
Täällä on kans muuten noita vatsan nippailuja, luulen kans et on kasvukipuja. Ekasta en muista olleen oikeen mitään mahatuntemuksia, nippailuja tms.. Joten tää kaikki on nyt uutta.
Eilen illalla pitkästä aikaa kuuntelin dopplerilla sydänääniä, hetihän ne sieltä löytyi, samalla oli myös pienokaisella iltajumpat menossa. :)

Mä tykkään olla kotona, en oikeen missään  käy koskaan, mitä nyt esikoisen kanssa ulkona tai mammakavereita moikkaamassa mutta en oo kertaakaan raskausaikana käyny baarissa tai missään missä kaverit juhliivat. Oon kai jo vanhaks tullu (21v) ;)
 
Hemppa, täällä on kyl ikää vieläkin enempi, mut meidän kaveriporukkaan on aina kuulunu toi tanssilattioilla käyminen :) ja varmaan vaikuttaa sekin et mulla ei oo lähikaveripiirissä yhtäkään äitiä... toivon saavani uusia tuttavuuksia sit vaikka sieltä perhevalmennuksesta (?)!!Oon niin onnessani ku mies on innostunut lavatansseista, ja itse (entisenä) tanssinopettajana tykkään siitä valtavasti :D
Mä oon varmaan vaan sit tosi nolo dopplerin käyttäjä, tai sit mun pieni yrittää kaikkensa, jotta välttyis dopplerin alle joutumiselta? :O täällä syke on aina ollu 120-140...
 
Sain tänään lahjaksi kotidopplerin rauhottamaan mieltäni.Siis aivan mahtavaa! Heti kokeilin ja muutaman yrittämisen jälkeen (piti vähän nousta ja tanssahdella että pikkuinen vaihtoi parempaan paikkaan ittensä) siellä ne äänet komiasti jumputti <3 Mä luulen et tuo laite kyl nyt auttaa mua kovasti nauttimaan vihdoin tästä raskaudesta kun ei tarvitse sinne neuvolaan asti odotella että saa tietää pikkuisen olevan ihan kunnossa.Olo on NIIN mahtava!Ihanaa!! Hassua,pieni yksinkertainen laite voi auttaa oloa niin paljon.Jokohan sitä pikkuhiljaa pystyisi ihan suoraan vaan pamauttelemaan ihmisille että "Mä olen muuten raskaana!"
 
Heissan alla... Minäkin höynähdin ja liityin tänne. Viikkoa 19 mennään ja kaikki melkeen hyvin... Hieman vuotoja ollu ja supistuksia ja nyt haluavat neuvolassa tarkastaa tilanteen ettei mitään aukeamista ole tapahtunut.. Päällepäin näkyy jo selkeästi. Ensimmäistä odottaessa ei näillä viikoilla mitään mahaa ollut ollenkaan ja nyt on. Ei tarvinnut töissä kertoa kun näkivät heti kun palasin kesälomilta... :)
 Ultraan olis aika parinviikon sisään... :)
 
Moikka moi!

Onhan täs jo kirjottanu vaikka minne täällä tammikuiset odottajat 2012 palstoilla, mut ei vielä tänne päivittäiseen kuulumisten vaihtosettiin. Moi siis kaikille ja kiva liittyä seuraan!

Mulla on täällä totaalinen kaaos meneillään paraikaa kotosalla, kun muutin viho viimein omat kamani poikaystäväni luokse hänen kerrostalokaksioonsa. Mun saunallinen kaksiorivari laitetaan vuokralle, kun saadaan siitä kuitenkin parempi voitto kun jos vuokrais tätä kerrostalokaksiota. Mun poikaystävällähän ei nyt pahemmin ole tuota tavaraa, mut mulla on sitten senkin edestä :) .. Me vitsailtiinkin tässä, et jos kassillisen päivässä järjestelen, niin on JO jouluna "ehkä" valmista. Hehheh.

Toinen urakka - johon en kyllä enää sit osallistu vaan saa olla kantajat erikseen - olis se kun löydettäs täältä Varkauden/lähiseudulta oma unelmatalo, johon sit pääsis muuttamaan suht heti kun mahd. Jotenkin tuntuis niin helpottavalta se tieto et se talo jopa löytys.. tyyliin ollaan lähes kaikki talot käyty täällä päin kahtomassa ja aina mun poikaystävä löytää niistä sen olennaisen jonkun vian ja näin ollen saa vaan jatkaa sitä haaveilua. No veikkaanpa et sit kun se talo löytyy niin ei vois olla parempikaan, kun jos siinä ei sit ole lainkaan sitä vikaa? :)

Toisekseen tuon talon hankinta ois tosi olennaista, kun meidän kettuterrieri ei sovellu lapsen kanssa elämään samoissa tiloissa. Kyllähän nämä tälläset talon etinnät yleensä järjestyy, kait ne sit meilläkin.

Koulukin alkais taas kuukauden päästä joten kannattas jo lueskella tässä lomalla joitakin kurssikirjoja läpi niin ei sit tarviis syksyllä panostaa niin satasella jokaseen hommaan vaan vois vetää sitä lonkkaa. Hmm. Ei ainakaan tekemiset lopu kesken.

Vielä ois siivoiltava mun rivaripätkä pariinkin kertaan, ja rempattava se tyylikkääks niin saatas siitä hyvä vuokrahintakin.. sielläkin sitä tekemistä taas. Onneks äiti lupas auttaa siinä hommassa.

Ihana ois kyllä jo tehdä jotain tulevalle vauvallekin - vois virkata kun oon sen taidon omannu kerran.. ehkä joku mekko? Kun itelleni oon siis virkannu aikanaan mekonkin. Ja sit vois ommella ja neuloo ja vaikka mitä. Ehkä ainut mitä voin nyt tehdä junnulle valmiiks ennen rakenneultraa jossa halutaan sit tietää lapsen sukupuoli. Sit onkin kivaa hankkia sille junnulle valmiiks jo kaikkea kun tietää varmemmin sen sukupuolen.. jos tietää.

Huomenna ois sitten toinen neuvolakierros edessä ja poikaystävä ei vieläkään pääse mukaan, vaikka kuinka haluais, kun on työkomennuksella toisella puolen Suomea. Rakenneultraan joskus 5-6 viikon päästä lupas jopa tulla, kun sillon ois kuulemma täällä päin jo töissä. Toivottavasti. Kiva päästä kuulemaan taas junnun sydänääniä ja yleensä näkemään, et kuinka tää raskaus oikein eteneekään.

Vaikka tässä nyt ois joka päivälle jotakin hommailua, niin en jaksa oikeestaan stressata nyt mistään. Periaatteessa teen juttuja sillon, kun on intoa ja sit kun ei, heittäydyn tyyliin telkkarin ääreen ja katon läpi kaikki hömppäsarjat, mitä vaan eri kanavilta löytyy. Toisekseen on ihana kun jääkaapin ja olkkarin välissä tulee jopa urheiltua hurjasti ku hakee aina uutta syötävää.. Mums! :D .. On tääkin.. entinen huippu-urheilijapyrkyri, nykyinen kuoppa-sohvaperuna. ^^ Vaihtelu virkistää.

Mut eikun kivaa raskausaikaa vaan kaikille! Ja kuulumisiin nyt sit aina täällä yhdellä palstalla.. pitänee kait kirjotella myös tuonne elokuun eloisaan keskustelupalstaankin. :)
 
Löysi tämäkin tuleva tammi-äiti tälle palstalle :)

Laskettu aika on tosin jo 4.1. eli saa jännittää tuleeko pienokaisesta joulu- vai tammivauva. Esikoista odotellaan ja kaikkea uutta ihmetellään ja koetaan :) 

Pahoinvointi jo helpottanut, uusi koti ostettu ja muuttoa vielä hetki odotellaan :) Kaikenlaista mukavaa siis odotettavissa. 
 
Sitä olis nyt puoliväli :) <3 Kyllä tää aika onkin vaan mennyt nopiaa. Ensimmäisen kohdalle tuntui, että aika ei kulu millään ja nyt toisen kohdalla aika vaan on hurahtanut, niin ettei oikein ole edes huomannut. 
 
Se olis sitten jo 22+5 =)

Aika on menny ihan hirveen nopeesti.Että mun kohdalla ei ainakaan päde se että ekan kohdalla ei aika kulu millään :) Doppleri on pistetty kaappiin tarpeettomana koska papu potkii aivan vimmatusti jo ja jatkuvalla syötöllä.. Eilen sain semmoset potkut että ihan pelästyin ja pomppasin sohvalta varrmaan puolmetriä ilmaan  =) Ihan kiva että on voimaa ja energiaa mutta kauhulla ajattelen että sillä on vielä 4kk aikaa kasvattaa noita voimia!Mulla ei varmaan oo sisuskaluista tammikuuhun mennessä mitään jäljellä :D Mahakin on jo niin iso että alkaa olemaan töissä vähän tiellä.Kumartelut on sellasta ähkimistä ja puhkumista että hohhoi..No katotaan miten sitä jaksaa.Aattelin että jos nyt vielä viis viikkoa jaksan töissä niin annan ittelleni luvan sen jälkeen hakea saikkaria jos alkaa käymään liian raskaaksi.Varsinkin kun pomoni on sellainen nuori kakara joka ei oikeen tunnu ymmärtävän että tämmönen tila vähän rajoittaa muutamia hommia... Virallinen äippäloma alkais 16.12 mutta aloitan viikkoa aikasemmin talvilomalla. Niin odotan että saisi vaan olla ja keskittyä aivan muuhun kuin työhön! =)
 
mä laskin just, et mulla on kymmenen viikkoa mammiksen alkuun :D \o/ pikkuisen alkaa tahti hidastumaan, mut vielä ois kolme duunijuttua, mitkä pitäis saada kohdilleen tän jäljellä olevan ajan aikana. en aatellu kyl stressata, vaikka oonki laskeskellu nyt hyvävointisena, et jaksaisin olla loppuun asti. mistä senkään ikinä tietää..

mun vauva potkii kans tosi reippaasti, joskin eilen oli vaisumpi päivä. tänään vauva punkesi itsensä kahteen otteeseen ihan kiinni vatsaan, ja se tuntui semmoisena venytyksenä ja mäkin sain tuntea mahan ihon läpi sellaisen pienen kovan pallukan (hälytin miehen myös tunnustelemaan sitä, et en ihan päästäni keksinyt tätä asiaa :D)

jaksan edelleen touhuta kotitöitä, joskin koiran lenkitys alkaa olla melko työlästä ja joudun käyttämään koiralla vedonestonarua, koska meno on sen verran reipastahtista, et mulla alkaa pistelee kylkeen :/ oon kyl laittanut miehen useimmiten narun päähän ja taapertanut itse perässä. vein tänään ei-sopivia vaatteita varastoon odottamaan aikaa kevyempää ja kiinteämpää ja täytin hyllyt vielä sopivilla omilla ja mammavaatteilla.

energiaa palaa myös meillä asuvan mieheni tokaluokkalaisen pojan kouluasioissa, koska tonikäinenkin osaa jo päättää, ettei huvita tehdä tehtäviä ainakaan koulussa. no, kotonakaan ei sit saa enää tehdä kivoja juttuja, ainakaan ennenkuin kouluhommat sujuu. raskasta se silti on ja sit vielä mieheni vanhimman (13v) pojan äiti vaatii milloin mitäkin puhelimitse.. mä en tähän jälkimmäiseen juttuun osallistu muutakuin pyörittelemällä päätä ja huokailemalla.

 
Meillä on miehen kontolle jääny melkeen kokonaan koirien vienti.No meillä on aitaus pihalla niin koirat on yleensä siellä ulkoilemassa.Mutta en uskalla ees sinne asti viedä yksin paria 40 kiloista karvaturria.Jos sattuukin naapurin koira tai kissoja pyörimään nurkissa niin ihan mahdotonta tällä hetkellä pidellä niistä kiinni kun vahtivietti on aika kova noilla tapauksilla.Onneksi mies on ihan pyytämättä ottanu ne asiakseen :) Muutenkin ei voi olla kuin kiitollinen noin ihanasta miehestä. Jos mulla on väsynyt tai muuten huono päivä niin saan ihan suoraan töistä lössähtää soffalle ja mies hoitaa ruuat ym. Ihanaa kun tietää että edes kotona sitä apua saa heti kun on sellainen olo :)
 
Jospa tännekkin jotain höpisisi vaikka täällä näyttää olevan aika hiljaista..:)
Tässä ollaan siis oltu sairaslomalla muutama viikko ja tänään lääkäri kirjoitti loppuajankin saikkariksi koska töissäolo ei vaan luonnistu.Pomoni ei osaa ollenkaan suhtautua minuun eikä yhtään edes yritä tehdä töitäni kevyemmäksi tai helpommaksi.Itseasiassa päin vastoin.Neuvolassa ei tästä oikeen tykätty ja täti käski unohtaa tommoset tyhmät työpaikat ja keskittyä nyt vaan odotukseen ja pitämään ittestäni hyvää huolta.Onhan se ihanaa kun energiaa jää oikeasti siihen itsestään huolehtimiseenkin.Jaksaa käydä uimassa ja kävelyillä eikä vaan suoraan töistä kaadu kuolleena sohvalle mussuttamaan herkkuja.Painonnousukin on hidastunu huomattavasti kun jäin kotiin.Hassua,minä kun pelkäsin että sitten ravaan jääkaapilla kokoajan,mutta se näyttääkin menevän ihan toisinpäin...
Vaavi mellakoi mahassa melko paljon mikä on ainakin toistaiseski ihanaa.Yhtään ei tarvitse pysähtyä miettimään että koskakohan niitä liikkeitä on viimeksi tuntunut.Ollaan kyllä vitsailtu että mahassani taitaa asustaa lepakko koska heti kun nostan paidan ylös niin vaavi lopettaa riehumisen..hassua
Vaateongelma on melkoinen!Ei siis mitään fiksua päälle laitettavaa ja tässä olisi vielä parit juhlatkin ennen laskettua..Collegehousuja on muutamat mitkä päälle menevät.Kyllähän nuo täällä maalla kelpaavat mutta voi kauhia kun ahdisti oikeen mennä sellaisissa kaupungilla käymään!Ei haluaisi pistää mammavatteisiin aivan kamalasti rahaa.Yhdet housut ostanut ja nekin jo hajosivat kun kuluivat puhki kun joka päivä olivat päällä.Höh.Pakko silti varmaan käydä housut vielä hakemassa että kehtaa käydä ihmistenilmoilla ilman ahdistusta emoticon
 
Täti: Nää keskustelut jatkuu tuolla Marraskuun jutuissa!! :D Ei siis oo hiljentynyt kokonaan, perustettu vaan uusi keskusteluosio! :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top