Tuun nyt kertomaan tänne vähän meidän kuulumisia.. Piiperö "vähän" pelästytti meidät tässä viime viikonloppuna!
Olin tuon esikon kanssa yksin kotona perjantai-lauantai yön, kun mies oli töissä. Heräsin aamuyöllä viideltä siihen, että alkkarit on märät. Mietin, että mitä ihmettä, että onko valkovuoto noin runsasta vai mitä tapahtuu.. Nousin käymään vessassa ja huomasin, että alkkarit ovatkin veressä. Oli kuin menkat olisivat alkaneet ja vatsaa poltteli. Mie tietty säikähdin, ja avasin olkkarissa koneen ja koitin etsiä jotain numeroa mihin soittaa. Sit sain sovittua, että menen aamulla päivystykseen käymään ja menin hetkeksi lepäilemään ja odottamaan esikon heräämistä. Tuossa vaiheessa vuoto oli lähinnä enää pyyhkäisyvuotoa.
Sain sovittua esikon kaverin luokse hoitoon ja lähdin käymään aamulla päivystyksessä. Siellä minut otti vastaan joku nuori varmaan aika vastavalmistunut lääkäri, joka tuntui olevan vähän pihalla että miten edetä. Ei kuunneltu sydänääniä eikä mitään. Soitti sit onneksi synnärille ja kysyi sieltä apuja, ja sainkin sitten maanantai aamulle lähetteen naistenpoliklinikalle näytille. Virtsanäyte otettiin ja se oli puhdas.. Piiperön tilanteesta ei selvinnyt mitään. Lääkäri määräsi ottamaan iisisti ja lepäämään ja jos verenvuoto alkaa taas, niin heti sinne polille.
No odotin sitten 2 päivää pelonsekaisin tuntein. Jokainen hetki ilman verenvuotoa tuntui voitolta! Eilen sitten lähtiin aamulla kohti naistenpolia. Vietiin esikko ensin siskolleni hoitoon. Polilla venattiin reilu 2h vuoroamme ja mahani oli ihan sekaisin kaikesta jännityksestä. Päästiin sitten vihdoin sinne tutkimuksiin ja hoitaja ultrasi alakautta. En itse nähnyt ruutua, eikä mieskään joten koitin hoitajan ilmeistä päätellä jotain. Hetken kuluttua hoitaja totesi: "Täällä sydän sykkii ja sikiö heiluu ihan normaalisti." Sen jälkeen hoitaja käänsi ruudun minullekin näkyväksi ja sain katsoa pienen Piiperömme tosiaan olevan täysin kunnossa! Voi sitä helpotuksen tunnetta. Toki vielä pelottaa jos verenvuoto palaa. Mitään todella rasittavaa en saa nyt tehdä ja verenvuodon palaessa täytyy mennä heti tarkastukseen. Verenvuodon syytä ei selvinnyt. Luultavasti jotain alkuraskauden verenvuotoa, jota joillain ilmenee. Esikon kanssa ei ollut mitään tuollaista, joten en osannut edes tuollaista odottaa.
Eilen sitten pistin heti tilaukseen kotidopplerin! Esikkoa odottaessa en sellaista kokenut tarvitsevani, mutta esikon kanssa koko odotus meni niin tasaisesti. Nyt jotenkin tuntuu, että dopplerilla voin edes välillä tarkastaa sydänäänien kuulumisen, ja helpottaa oloani. Sen verran tämä pelästytti kuitenkin. :) Nyt kuitenkin odotus jatkuu ja toivotaan, ettei Piiperömme enää pelästyttelis meitä tällä tavoin. Mahakin alkaa olla tosiaan aika hyvän kokoinen jo viikkoihin nähden. :)
mun mies onneksi hieroi just jalkoja ja se tuntui auttavan siihen :)