Heippa kaikille!
Fjansku: Todella rasittavaa, mutta ymmärrän että on vaikea sanoa kun on miehen äidistä kyse...Mä oon sitä mieltä että otat asian vaan rohkeasti puheeksi sun miehen kanssa, kyllä se varmasti ymmärtää sua. Täytyyhän teidän saada viettää oma perhe-elämää ja sunkin täytyy saada levätä :-) Voimia! Mullakkin on ihan kauheita stressi- ja ahdistuskohtauksia ja tulee purettua niitä valitettavasti ukkoon, mutta onneksi se on toistaiseksi ymmärtänyt mua TODELLA HYVIN!
Mä en pysty odottamaan sitä saamarin ekaa ultraa sinne heinäkuun alkuun saakka, kun mullakin on taustalla yksi raju keskenmeno :-( Mun oli pakko varata huomiselle gyne ja se ultra että saan asiaan jonkunlaisen varmuuden tai että nään sen asukin ja toivon tietty myös että sillä on kaikki hyvin...Mulla on muutenkin maha kasvanut niin paljon, että haluan määrittää ne viikot ja varmistaa että sieltä on tulossa vaan yksi :-) Ehkä se on ihan normaalia toisessa raskaudessa että maha kasvaa jo nyt esiin, mutta se on ihan hurjan kokoinen :-D Ihan hirvittää! Joo, se on sikakallista ja mulla ei n yt olisi varaa, mutta se on halpa hinta siitä että saa mielenrauhan ja varmistuksen näille asioille...Nyt kyllä voi sanoa, että jännittää AIVAN KAMALASTI!
Vointi on erittäin vaihtelevaa, mutta kyllä päivittäin tulee yrjöttyä ja tietyt asiat saa yökkimään oikein kunnolla esim. hajut ja jotkut ruoat suorastaan oksettaa...Mun tekee koko ajan mieli kaikkea terveellistä :-D Salaatteja ja kaikkea raikasta, hedelmiä yms...Ah, kotimaiset tomaatit on ihan rules! Väsymys on kovaa ja alkaa painaa tosi kovasti kun teen näitä taxin päivystyksiä, niin välillä oikein pelottaa että miten pysyn hereillä siellä ratissa kun ei kahvi oikein maistu että sillä voisi edes keinotekoisesti piristää itseään! Närästys on IHAN KAMALAA ja sekin oksettaa...Itkukohtauksia tulee myös tietyistä asioista kovin herkästi ja muutenkin on tosi vaikea hillitä tunnepurkauksia! Mulla on alkanut tulemaan niitä kohdunkannattimien venymiskipuja, AUTS! Välillä kun aivastaa tai yskäsee tai vaihtaa nukkuessaan kylkeä, niin tai nousee äkiiä seisomaan, niin kyllä repäsee ikävästi...:-(
Että semmosta...Huomista siis jännittäessä :-) Kaikille voimia ja tsemppiä jaksamisen kanssa, kyllä tästä vielä hyvä tulee!!
- Emunainen ja pikkiriikkinen -
P.S. Tässä porukassa ei sitten visiin kenelläkään ole ollut edellisissä raskauksissa sitä raskausdiabetestä?? Etsin vaan kohtalotoveria, kun tiedän että tässäkin raskaudessa se kärähdys tulee aivan varmasti :-) Sokerirasitus on varattu jo kesäkuun viimeiselle viikolle, JEI JEI :-D