Tammikuun tarinatupa

pisces kirjoitti:


Hirveästi harmittaa kun kimpaannun pienistä asioista.. en miehelleni vaan eläimilleni, milloin mistäkin ihan turhasta...emoticon

Minullakin on viime aikoina ollut pinna kumman kireällä varsinkin tuon katinkutaleen suhteen, mies jo motkotti tänään että mitä sie sille kissalle noin rähiset. Ja pakko myöntää itsekin että välillä tulee ihan turhasta huudettua, vaikka kyllä tuo on vähän vauhkona ollut jo jonkin aikaa kun ei pääse nyt oikein ulos purkamaan energiaansa. En vaan yhtään jaksaisi katsella/kuunnella tuota mouruamista ja ovien raapimista. >:(

Siivousprojekti edistyi tänään yhdellä kaapillisella, onneksi tällä kertaa oli mies auttamassa, minä lähinnä käskytin. :D Yritän epätoivoisesti saada tähän asuntoon edes jonkinlaista järjestystä ennen vauvan syntymää, tällä hetkellä kaikki säilytystilat ovat uskomattomassa kaaoksessa. Harmi vaan ettei mies ole oikein samaa mieltä, sen mielestä täällä on "ihan siistiä". emoticon Sitä niin ärsyttää mun siivoaminen jostain syystä.
 
Me ostettiin rivistö yläkaappeja uudenvuodenaattona, mutta siellä ne nyt kokoomattomina vielä odottavat. Ollaan nimittäin asuttu nyt viikko mun äidin luona kotieläinvahteina, kun äiti on siskoni perheen kanssa Teneriffalla. Kauhea himo olisi päästä kaappeja järjestämään :D

Suunniteltiin tuossa väliviikolla jo yläkerran uusi järjestys, mutta sekin odottaa vielä. Meillä on kaikki nurkat täynnä tavaraa, ja olikin aika haastavaa mittailla huonekaluille uusia paikkoja, että pinnasäky ja uusi lipasto mahtuvat sitten jossain vaiheessa edes johonkin.. Tavaraa pitäisi vielä viedä kierrätyskeskukseen ja yksi nojatuoli pitäisi lahjoittaa pois ennen kuin pääsee oikein mitään konkreettista tekemään.

Toisaalta nyt, kun ei ole ollut tuollaisia kotihommia tehtävänä, niin olen saanut tutkielmani kirjoittamisen vihdoin aloitettua :)

Oon ihan täynnä energiaa :) Tanssitunnit meni hienosti, eikä mihinkään sattunut. Hymyilin varmaan koko tunnin ja eilisen illan ja vielä tämän aamunkin! 3kk jatkuvaa särkyä oli kyllä tosi kuluttavaa. Ois se ihanaa, jos se ihan oikeesti ois nyt ohi edes hetkeksi.
 
Mulla ei myöskään ole mitään kummempia vaivoja tuon sokerin lisäksi, tosin ei se mitenkään tunnu. Tiistaina on seuraava kontrolikäynti siitä synnärillä.
Eilen olin tanssitreeneissä 2*1.5h rumbaa ja chachaa ja hyvin meni. Niin olis tehnyt mieli vielä jatkaa Jivet siihen päälle, mutta ajattelin että taitaa olla parasta levätä välillä vähän. Se Jive nyt muutenkin on sen verran kovempitempoista hötkyilyä että puolitoistatuntinen olis saattanut jo tuntua ikävältä.
Töistä mulla on vähän kaksinainen olo. Toisaalta haluaisin vaan tehdä töitä ja toisaalta tuntuu että ihan sama vaikka jäis heti pois...
 
Täällä alkaa pikkuhiljaa 23 viikko lähestyä loppuaan *huokaus* emoticon Tänään kävin neuvolassa ja kaikki oli hyvin, sain myös kelan paprut ja täytyykin kelaan lähteä tarkemmin asioista juttelemaan joku päivä. Painoa on tullut koko raskauden aikana tasan 2 kiloa, wuhuu!!! Hemoglobiini oli 125 ja verenpainen 110/64.. KKohdunpohjan korkeus mitattiin ekaa kertaa ja se oli 20, hieman keskikäyrän alapuolella ja beibin syke oli 152-156 emoticon Ens viikolla onkin sit synnärille se kontrolliaika, huii! Ja pakko se on sanoo että en usko kykeneväni enää seisomatyöhön loppuraskaudessa, vähänkin kauemmin kun olen jaloillani alkaa kamala painontunne alavatsassa. Ja nytkin kun tätä kirjottelen, tuntuu kun supistus, joskin kivuton hiipii massuun..

Meillä oli miehen kanssa pari päivää sit kunnon tappelu! Molemmat huus toisilleen naama punasena ja täytyy kyl sanoa että se puhdisti hieman meidän ilmapiiriä täällä kotona kun molemmat ollaan oltu kauheen kireitä pitkään eikä olla pahemmin asioista juteltu emoticon Sen jälkeen ollaan oltu ihan eri ihmisiä molemmat, suosittelen välillä ;) Ja voih, tekis niin mieli alkaa laittaa vauvalle omaa nurkkausta, mutta. Meillä ei oo kun hoitopöytä vasta, ei ees vaatteen vaatetta :D Ja täytys vaihtaa makkaritkin päikseen kun tuo meidän nykyinen makkari on niin pöllön mallinen että sinne ei saa parisängyn lisäks kyllä mitenkään päin vauvan sänkyä ja hoitopöytää. Poikien huoneeks se kyllä soveltuu, kerrossänky kun vie sen verran vähemmän tilaa ja lelut saa hyllyille seinille niin jää hyvin leikkitilaakin :) Vuoden verran vauvan syntymän jälkeen aateltiin tässä kolmiossa asustella vielä ja kun mies valmistuu korkeakoulusta (on jo 98% varmuudella työpaikkakin tiedossa) ja mä voin alottaa työt, niin ostetaan sitten ensimmäinen oma asunto. Ja iso sellainen emoticon

Tuosta työmotivaatiosta... Mulla ei oo sellasta p*skan vertaa.. Ei sen jälkeen kun jäin kahen viikon saikulle. Se hävis johonkin ;)
 
Mesore ja pisces: No parempi että eläimille, etkä miehelle! Nyt on ihan hyvä aika pitää välit ees omaan mieheen kunnossa....emoticon

Aika outo pisces toi teidän listan tekijä, sen kuullun ymmärtämisessä on jotain vikaa kun "säästää" sua niiltä vuoroilta mitä tekisit mieluiten...

Asiasta moottorisahaan....


Halleluja, meillä harrastettiin eilen seksiä vaikka luulin että se toiminto ei tulis enää onnistuun....emoticon Ollaan me täs pari kertaa yritetty viime aikoina, mut aina siinä on tullu jotain ongelmaa, onneks osataan nauraa itsellemme ja toisillemme ja pidetään sit huolta että hellyyttä on muuten tarpeeks.....

Tänään kun mies pääsee töistä, se tulee hakeen mut ja mennään lastenvaatekirpparille. Musta on aika liikuttavaa kun se ehdotti tällasta. Toivottavasti sieltä löytyy jotain söpöä, sillä mulla on niin näpit syyhynnyt kun oon selaillu netissä kaikkia vauvanvaatesivuja... Oon klikkaillu ostoskorin täyteen ja viime hetkellä sulkenu koko sivun, ennen tilaamisen tekoa. Tuntuu niin hullulle että ne merkkibodyt maksaa helposti sen 20€ mutta kirpparilta saatat saada samalla summalla 10-20 vauvan vaatetta...

Voi jospa omistaisin ompelukoneen ja edes hitusen taitoa ompelemiseen. Tilaisin kaikkia symppiksiä värikkäitä retrokankaita. emoticon
 
Jatkan täällä itsekeskustelua....

Löydettiin kirpparilta: puolipotkarit, 2 housut, body, lakki ja pieni kietaisupaita huomaan yhteishintaan 3,50€ ... =D
Johan oli shoppailut!
Parhaat noi yhdet retrohousut, joissa on ruskeella pohjalla oransseja norsuja - me likes! Ja näyttävät ihan käyttämättömiltä.

Huoh, tylsyys. Mies oli katsomassa lätkää kavereitten kanssa ja sit siltä tuli viesti et pojat yrittää kovasti puhuu häntä lähteen vielä vähä enemmän kaljalle kuin yhdelle, et onko paha jos menee. Vastasin sit tietenkin että tekee miten tykkää, ei multa tarvii lupaa kysyä. Ja olis se nyt multa aika epäreilua jos kieltäisin, tää on nyt toinen kerta kun mies on kavereitten kanssa viihteellä tän raskauden aikana. (siis oon kyllä sanonut sille että se saa mennä)

Mutta mä vaan oon niin huono nukkuun yksin... Tai jään odottaan että toinen tulee kotiin vaikka kyllä se sieltä varmaan odottamattakin tulee. Ei se oo ikinä ees humalassa...
 
Vesimeloni kirjoitti:
Huoh, tylsyys. Mies oli katsomassa lätkää kavereitten kanssa ja sit siltä tuli viesti et pojat yrittää kovasti puhuu häntä lähteen vielä vähä enemmän kaljalle kuin yhdelle, et onko paha jos menee. Vastasin sit tietenkin että tekee miten tykkää, ei multa tarvii lupaa kysyä. Ja olis se nyt multa aika epäreilua jos kieltäisin, tää on nyt toinen kerta kun mies on kavereitten kanssa viihteellä tän raskauden aikana. (siis oon kyllä sanonut sille että se saa mennä)

Mutta mä vaan oon niin huono nukkuun yksin... Tai jään odottaan että toinen tulee kotiin vaikka kyllä se sieltä varmaan odottamattakin tulee. Ei se oo ikinä ees humalassa...

Taas meinasin jo kirjottaa hirveen pitkän stoorin, tai siis kirjotinkin mutta no, eipäs koko tarinaa tarvikaan tietää.
Meillä ei mies ei saa lupaa lähteä rellestään kavereiden kanssa kun minä istun kotona raskaana. Enimmäkseen syyt löytyy tähän miehestä itsestään ja sen juomiskäyttäytymisestä. Siks ehkä yleistänkin, mutta musta olisi kohtuullista, että mies viettää myös sen ajan selvinpäin, kun puolisokin. Samallalaillahan se raskaus koskee isääkin, senkin lapsi sieltä on tulossa, eikä ole oikein että nainen vain kärsii oireet ja joutuu luopumaan "viihdykkeistään."
Tasa-arvoa. ;)
 
Meillä tuleva isä on ollut käyttämättä alkoholia itseasiassa koko sen ajan kun olemme tunteneet. Minä kyllä olen muutamia kertoja ollut huppelissa yhteisen historian aikana, enkä mitenkään ole ajatellut kokonaan raitistua. Nyt raskausaikana olen tainnut kaksi-kolme kertaa lasillisen viiniä juoda kun ollaan oltu jossain hienommin syömässä. Siiderin olen "uhannut" ottaa saunan päälle jo vaikka kuinka monta kertaa, mutta sekin aina unohtuu sinne jääkaappiin.
Yksin olemme molemmat käyneet tansseissa nyt raskausaikana, ja miehellä on ollut jotkut saunaillat ja minulla tyttöjen baari-ilta. Tässä suhteessa ei ole tullut mieleenkään että olisi jotakin syytä mustasukkaisuuteen tms. Vaikka aikaisemmin on kyllä ollut sellaisiakin suhteita, ikävä kyllä.
Huhtihippu: Samoin mulla on tyynyjä yltympäri sänkyä nykyisin. Ennenkin oli mutta ne nyt oli enemmän koristeina, nyt jotenkin ei vaan tunnu aina löytyvän hyvää nukkumisasentoa ja sitä sitten haeskellassa niitä tyynyjä tungetaan milloin seläntaakse ja milloin vatsan tai reiden alle. Välillä tulee valvottua urakalla, mutta siihen auttaa usein kun syö jotain, vaikka porkkanan tai viilin. Tuon sokerin takia on aika hankalaa kun ei saisi yöllä syödä, mutta en mä voi montaa tuntia valvoakaan!
 
Meillä me molemmat ennen raskautta otettiin viikonloppuisin viiniä tai olutta, muttei nyt mitään änkyräkännejä kuitenkaan. Sillai sivistyneesti :) nyt tietty itse olen ollut nollalinjalla, paitsi se tilkka punkkua jouluna. Mies ottaa viikonloppuna olutta muutaman ja on myöskin paljon siirtynyt mun olueeseen, eli alkoholittomaan. En pidä tätä kuitenkaan onglemana, eikä se mua harmita. Mies ei onneksi harrasta baareissa juoksemista, ainoa poikien viikonloppu on kerran vuodessa ja sitten jotain satunnaisia kuten pikkujoulut tai joku urheilun saunailta.
Itse en myöskään pahemmin käynyt missään, mitä nyt pakolliset pikkujoulut tai muut tyttöjen illat, mutta nekin on vähentynyt huimasti. Nyt siis tietty jäänyt pois kokonaan.
Yhdessä ollaan oltu syömässä tai muuten, jos on baariin lähdetty, esim. tapaamaan jotain kaveripariskuntia.
Mies lupasi sitten joskus aikanaan kun vauva on syntynyt, että minä pääsen aina viihteelle jos haluan lähteä. Ei nyt ihan heti tule mieleen, että haluaisin lähteä :)
Hmm...nyt tästä saa kuvan, että me ollaan hirveitä alkoholisteja, ei nyt kuitenkaan emoticon

 
Mä olin miehen pikkujoulukuskina tuossa joulun alla.. Mun mielestä miehen ei tarvi olla absolutistilinjalla, vaikka mä olenkin raskaana. Eikä mun mies ole ollut näkyvästi humalassa kuin yhden kerran pikkujoulujen jälkeen mun raskauden aikana. Kyllä se saa saunasiiderin/oluen/lonkeron juoda, jos haluaa. Ja kyllä mä olen sen pullosta välillä maistellut, kun nuo alkoholittomat oluet on enimmäkseen aika ankeita, eikä limsaakaan tee aina mieli. Nää on vaan sellaisia asioita, että tuntuu, ettei niistä oikein sovi puhua ääneen.. Kyllä mä olen raskauden aikana juonut muutaman lasin viiniä ruoan kanssa, siis yhden lasillisen per ateria.. Ekan kolmanneksen olin nollalinjalla kyllä ihan varmuuden vuoksi.

Olin äsken siellä sokerirasituksessa. Huomenna neuvolassa kuulee sitte tulokset.. Saa nähdä, vähän jännittää. Mun mielestä se sokeriliemi ei ollut mitenkään erityisen pahaa. Tosin toinen lasillinen siitä litkusta meni kyllä vähän huonommin alas kuin ensimmäinen.. Mut ei mulle ainakaan siitä mitenkään erityisen paha olo tullut.
 
sipriina: Ette ollenkaan kuulosta juopoilta. Tuohan on vielä vähäistä käyttöä ollut kun ei kumminkaan humalanhakuisesti joka vloppu ole ottanut. Toisin kuin itse tuota joskus on harrastanut vähän enemmänkin ;)

sista81: Tollasistakin asioista juurikin pitäis puhua. Tutkimusten mukaan kun ei oo haittaa lasillisesta punkkua/pullollisesta olutta kerran vk.

Itellä on pari kertaa mennyt niin kovasti hermo ja leikannu kiinni, että on tehnyt mieli "nollata" ja vetästä perseet olalle. Mut en ole. Jo pelkkä raskaaksi tulo oli niin hankalaa, etten tahdo tehdä mitään joka jollain tapaa voisi raskautta tai vauvaa vaarantaa. Ja meillä on nollalinja ihan omista syistä, mulla, sekä miehellä. Silläpä varsinkin - jos näin voi sanoa.
 
Jatkoa vielä edelliseen, että siis miehellä pitäis olla nollalinja, mutta pari kertaa on repsahtanut. Josta toki ei oo seurannut mitään hyvää.
Mun luvalla sitten on muutamina kertoina kotona ottanut lasin konjakkia ja jouluna punkkua, joka sekin kyllä vähän siltä meni yli sovitusta..
 
Jatkoa vielä edelliseen, että siis miehellä pitäis olla nollalinja, mutta pari kertaa on repsahtanut. Josta toki ei oo seurannut mitään hyvää.
Mun luvalla sitten on muutamina kertoina kotona ottanut lasin konjakkia ja jouluna punkkua, joka sekin kyllä vähän siltä meni yli sovitusta..
 
Ultimate:
ymmärrän hyvin tuon ehdottoman linjan, jos (ja hyvin ilmeisesti KUN) siihen teidän tapauksessasi on tarvetta. Jos ei voi luottaa siihen, että mies osaisi itse säädellä alkoholin käyttöään, ni kait se sitten on jonkun muun tehtävä. Hänellä taitaa olla semmonen aikuiseksikasvamisen paikka edessään tämän asian kanssa. :)

Meillä kyl mies kanssa sais mennä, mutta tekee niin pitkää työpäivää ja harrastukset ja perhe on siihen päälle, että vähiin on jäänyt. Nyt on kaverin polttarit tulossa ja sinne minä vaikka potkin sen. Ei sillä vaan taas ole mahdollisuutta päästä tuulettumaan ihan heti, kun vauva tulee taloon.
Ja mulle toi baarissariekkuminen ei oo ollu enää opiskeluaikojen jälkeen mikään juttu, en vaan jaksa. Keikoilla kyllä käyn, mutta yhden tuopin voimin useinkin. Ja nyt on sekin jäänyt, kyllä uni vaan on niiiiin paljon tärkeämpää. :)


Ja nyt sarjassamme asiat, joita kaikki varmasti tahtovat tietää, mutta pakko raportoida, kun oli niin hassua. :D
Tätä ei koskaan tapahtunut esikoisen kanssa, mutta onko teillä muilla sattunut?
Kävin tuossa pissalla ja Pätkä innostui mylläämään samalla oikein kunnolla. Ja potki ihan tosissaan virtsarakkoon. Niin olipa muuten hankalaa saada pissattua kun se suihku pätkii ja hyppii! :D:D:D
Ehkä tämmöset pitäis jättää ihan vaan omaan tietoonsa, mutta se oli niin hassua, että hihittelin yksinäni tuolla vessassa. Ja koko toimitukseen meni muutenkin vähän tavallista pidemmän aikaa, kun siinä oli vähän haastetta mukana. :D

Jooh, pää pehmenee ja sitä rataa. Koen äskeisen asian raportoimisen tänne olevan tärkeämpää kuin parin työsäköpostin kirjoittamisen, että näin täällä. :D Mammaloman alku ei vaan tarpeeksi nopeasti voi tulla!

 
Joo no, onhan sitä tullut myös humalahakuisesti juotua useasti emoticon  välillä vaan se on jostain syystä niin kivaa, mutta seuraava aamu taas ei :D
Mies on siitä "hauska" että se ei koske siis ollenkaan väkeviin ja on vaan hiprakassa silloin kun siitä edes huomaa, että on ottanut kun se pysyy vaan olutlinjalla lähinnä. Tietty ne poikien reissut, silloin mun ei onneksi tarvi nähdä sitä emoticon kai se silloin taitaa olla aika huppelissa.
Mutta joo, paheista vielä, että tupakkaakin olen joskus polttanut mutta lähinnä vaan alkoholin yhteydessä. Sekin on jäänyt kokonaan jo kolme vuotta sitten. Mulla onneksi on ollut aina helppo olla polttamatta. Täällä taitaakin olla savuttomia mammoja...? Aattelin vaan kun joissain kuukausiketjuissa on otsikoita että mammat savuttomiksi. Meillä mies on kanssa mutta käyttää nuuskaa emoticon  mikä on ehkä parempi kun tupakka, mutta silti en tykkää yhtään. No siinähän varmaan oppii vähentämään kun vauva tulee.

Nukkumisesta vielä piti kommentoida, että mulla on pitkään ollut jo ylimääräinen peitto kaverina jonka olen mytännyt milloin mihinkin, jalkojen väliin, kainaloon, masun alle...tai sitten koko matkan pituudelta kaikkiin noihin. Toimii hyvin :)
 
Meillä tuo alkoholinkäyttö on aiemminkin ollut aika kohtuullista. Viikonlopuksi ostettiin useimmiten pullo viiniä, joka sitten pe-la aikana juotiin.. Sen jälkeen, kun mä myin Turun keskusta-asuntoni pois, ei olla juuri baareissakaan käyty, kun ei jaksa tuolta maalta lähteä :D Tosin kesällä, kun pääsi fillarilla liikkumaan, niin käytiin välillä jokilaivoilla.. Mut tosiaan kotimatka (12km) taittui sitten pyörällä, joten ei siinä montaa viitsinyt ottaa.

Mulle paljastui tuossa syksyllä, että mies ei ollut käytännössä juonut alkoholia lainkaan ennen kuin tapasi mut.. Tuli vähän syyllinen olo! Noh, siksipä sitä ei ole tuo alkoholi nytkään niin valtavasti kiinnostanut.

En oo oikeestaan koskaan juonut varsinaisen humalahakuisesti, mutta kyllä mä oon aina tykännyt hyvästä oluesta ja viinistä :) Ja vaikka monet sanovat, ettei ne raskauden aikana maistu hyvälle, niin mä en ole huomannut mitään eroa entiseen. Alkuraskaudesta käytiin teatterissa, ja mulla meni puoli näytöstä ohi, kun vieressä istuvan tädin punaviini tuoksui niin hyvälle :D
 
Cava: Niinhän tolla yks kasvamisen paikka on, vaikka varmasti on itelläkin, ehkä hieman erilainen. Vaikka on kuppia tullut itelläkin kaajeltua niin sen rajan tunteminen on mulla hallussa ja miehellä ei. ;) On tossa muitakin syitä taustalla, mut niistä nyt ei tarvii sitten huuella, mut mun mielestä meidän tilanteessa joo on ihan oikeutettua että vähän "autan" sitä tässä nollalinjassa käskemällä, mutta pakko sen on jonku tehdä jos ei itte osaa. :D Ja onhan se toki katunut seuraavina päivinä töppäilyjään, mut minkäs tekee kun noi miehen aivot ei oo sieltä fiksuimmasta -syy ja seuraus- päästä. :D

Ja vielä tuohon sun loppu tekstiin: REPS! Onneks ei oo ite sentäs tarvinu vessareissuilla alkaa ootteleen kun toinen lopettaa hyppelyään että saa hoitaa homman loppuun :D

Normisettiä sipriinalla. :DD

Oli siellä mellevät punaviinin tuoksut kyllä sitten!

Mä en kyl yhtään siedä viinien hajua, enkä makua. En oo koskaan tykännytkään. Ollaanpa tuota monta kertaa naurettukin miehen kanssa, että mitä ku mennään hienosti syömään ravintolaan ja se vaikka kosis niin mitä mä siellä litkin, kaljaa?!! :D Haha ;D
 
Ah, punkkua <3

Rakastan hyvää viiniä ja kokeilen ahkerasti erilaisia viinejä, tosiaan lähinnä punkkua. Esikoista odottaessa sillon pahoinvoinnin ollessa pahimmillaan haaveilin koko ajan kylmästä skumpasta tai oikein kuivasta, kylmästä valkkarista. Nyt ei tuota oo ollut. :D

Ja siis minähän juon ruoan kanssa (ehkä kerran viikossa tai harvemmin) lasillisen punkkua. Ja lasillinen tässä on lähempänä sitä 12cl kuin täyttä lasia. Ekalla kolmanneksella jätin kyllä senkin väliin, mutta sillon ei kyllä edes maistunut.
Kerroin tän neuvolassakin ja neuvolantäti sanoi vain, että tervettä maalaisjärkeä tarvitaan enemmän kuin tiukkoja suosituksia, että siitä vaan.

Suomessa vähän tiukkistellaan tuon asian kanssa turhaankin, esim. Keski-Euroopan paljon tasokkaamman terveydenhuollon alueilla ruokaviiniin ei puututa juuri lainkaan, mutta siis toki väkevät ja humaltuminen on sielläkin kiellettyä raskauden aikana.

Mun mielestä imetyksen aikana pitää olla alkoholin kanssa vielä paljon tarkempana. Äidin nauttima alkoholi päätyy kuitenkin maitoonkin aika kokonaisvaltaisesti. Istukka ja äidin oma elimistä suodattaa kuitenkin raskaanaollessa valtaosan alkoholista pois, joten sikiöön päätyy haitallisia määriä vain jos vetää nopeassa tahdissa tai paljon alkoholia. Imetyksessä maitoon päätyy aika suoraan kaikki mitä suuhunsa panee.
Kaikki "turhat" saunasiiderit ja kaljat oon hylännyt kokonaan kyllä. Se on vaan tuo hyvä viini hyvän ruoan seurana. <3
 
Minä olin ennen raskautta "vipeltäjä" - ystävien kanssa keikoilla ja baareissa joskus kerta-parikin/kk. Alkoa pienen hiprakan verran, ei koskaan ns. kännejä. Mies käy harvoin missään eikä tissuttele kotona koskaan, ellen ole ruinannut puolittamaan saunalonkeroa emoticon

Raskauden aikana mulla on ollut 100% nollalinja. En osaa sanoa miksi, mutten halua enkä pystyottaa tipan tippaa. Kyse ei ole siitä että pelkäisin mopon karkaavan tms. vaan en vaan pysty.
Mies on ollut kertaalleen viihteellä, kävi kaverinsa kanssa laivalla. Mun puolesta saisi mennä useamminkin jos haluaisi, mutta kuten jo aiemmin kerroin - minä olen meistä enemmän se party-tyyppi!
En ole käynyt raskauden aikana kertaakaan baarissa, ruokaravintoloissa kylläkin. Viimeksi maistoin ruokajuomana 0% Nikolain ja se oli ihan hyvänmakuinen ilman niitä oluen prosenttejakin.

Tarkoitus ei ole tässä jeesustella, vaan todeta että vaikka normisti joisin mielelläni ruoan kanssa lasin hyvää punkkua ja tiedän että olisi ihan ok - en vain kykene!

Tupakoinnin lopetin samantein kun plussasin...siinäkin tuli vain kertalaakista stoppi, ilman sen kummenpia vaikeuksia, vaikka mielitekoa on edelleen ajoittain.

 
On se tuo meidänkii isäntä aina välillä vähän töppäillyt liiallisen alkoholin käytön seurauksena, josta on kyllä otettu yhteen kerran jos toisenkin mutta kyllä niille jälkeen päin naureskellaan. Mies kyllä tajuaa että on mokannu mut se unohtuu kun seuraavan kerran ollaan kunnolla päissään ja joku vaan alkaa pänniä. Mut nämä on tapahtunut vuosia sitten ja herra on kyllä kasvanut aikuiseksi tuossakin asiassa ja osaa ottaa rauhallisemmin ja tietää rajansa ja osaa ylipäätään käyttäytyä vaikka olisikin humalassa. 

Enkä mä voi sitä hirveemmin kritisoida, koska en itsekkään ole aina käyttäytynyt mitenkään erityisen mallikkaasti humalassa ollessani. Enkä koe että kummatkaan ollaan sen takia mitenkään huonoja ihmisiä, se vaan kuuluu elämään että aina ei mee ihan putkeen :D

Muutettiin tuossa reilu vuos sitten maalle ja sitä myöten nuo kapakkareissut on kyllä vähentynyt huomattavasti, ei tee mieli lähtee hirveemmin kun taksi kotiin maksas sellasen 50€ tai sit pitäis aina hommailla kuski tai yöpaikka jostain kaupungista, mut ei sekään hirveemmin nappaile. 
Omasta mielestäni normaalisti otetaan tuota alkoholia, ei päivittäin, eikä joka viikonloppu, mut sillon tällön ja välillä vähän liikaa emoticon ja saunaoluet / siiderit otetaan kans, mut eipä kyllä niitäkään aina.

Nyt raskausaikana mulla on ollut nollalinja, mitä nyt sillon tälllön hörpyn miehen oluesta ottanut. Jossain vaiheessa oli oikeesti aivan armoton oluen himo vaikka normaalisti en hirveemmin oluesta välitä.. Outoja mielitekoja.. 
Mies nyt on ottanut, en oo sitä kieltänyt. Olen toki hänelle sanonut että ei oo kiva katella kun toinen heiluu humalassa ja itseasiassa humalaiset haisee tällä hetkellä äärettömän pahalle. Vähemmän se kyllä on ottanut ja selkeesti mua ajatellut siinä asiassa vaikka en olekkaan siitä sille hirveemmin maininnut. Minusta se on kunnioitettavaa että hänkin on valmis tuota alkon käyttöä raskauden aikana rajoittamaan. Onhan se tasapuolista, mutta en minä halua rajoittaa liikaa. Eihän se miehen vika ole, että naiset on luotu olemaan raskaana. Eikä tätä ikuisuutta kestä, jos ei pysty olemaan juopottelematta raskauden aikana, niin melkeinpä kannattais peiliin kattoa ja miettiä olisko tarvetta hakee apua. Ja en nyt tarkota viinilasillista sillon tällön ruoan kanssa vaan sitä humalahakusta juomista ja sitä että ei voi antaa miehen ottaa vaan sen takia että ite ei sit voi olla ilman. 

Tupakkaakin polttelin ennen, säännöllisen tupakinpolton lopetin kyllä 1,5 vuotta sitten, mutta satunnaisesti viime kesänä poltin, ennen ku tiesin olevani raskaana, mut nyt en oo polttanu. Vaikka välillä olis mieli tehny. Mies polttaa, mut oma-aloitteisesti on sitäkin vähentänyt ja kyllähän tuo sano, että jos yrittäis lopettaa sit viimestään ku vauva syntyy. Mut se on hänen oma asia, en puutu. 

Tämmösiä ajatuksia täällä noista nautintoaineista. Mutta mitä ruokaan tulee, niin siitä on vaikea pysyä irti.. Nytkin sain tietää juuri, että kolesteroli on noussut puolessa vuodessa kahdella pykälällä ja on aivan liian korkea :O Apua.. Voikohan tuo johtua raskaudesta? kun en nyt ole omasta mielestäni mitenkään erityisen rasvaista ruokaa syönyt tms. noh, puolen vuoden päästä taas kontrolli, jolloin en enään ole raskaana..

Sokerirasitus on keskiviikkona ja se myös hirvittää nyt tuon kolesterolin takia.. Hitto, jos on se diabetes.. 

Tämmöstä tänne, nyt kuitenkin vapaapäivien viettoon ja ihan ens töikseni meinaan tämän illan rötköttää sohvalla ja huominen meneekin mukavasti liikunnan parissa kera eläinten ja ystävien :)
Mukavata maanantaita ja viikonalkua kaikille :)
 
Takaisin
Top