Tammikuun tarinatupa

[Vesimeloni]

Heips! Huhtimammoilla ei tähän asti oo ollu tällasta kuukausittaista höpöttelynurkkausta, mikä monissa muilla "laskettu aika jossain kuussa" ryhmillä on.

Olis kiva saada tänne enemmän puhetta ja sellaista yhteishenkeä, aina ei oikeen oo asiaa mutta haluais silti kirjoittaa

Ehkä osalle tämä on vaan sellanen informaation kannalta kiva foorumi, mutta mä ainakin tykkäisin jollain tasolla myös tutustua paremmin, antaa ja saada enemmän vertaistukea, tietää vähän enemmän minkälaisia ihmisiä olette jne..

Tulkaa siis tänne höpötteleen ja kertomaan kuulumisia!

Itse oon kohta lähdössä neuvolalääkäriin. Tiiän että mulla on taas poskiontelontulehdus (kolmas kerta sit tän raskauden aikana) ja saas nähdä mitä tuumaa tohtori noin muuten mun maha ja selkäkipuihin yhdistettynä fyysiseen työhön.. Voi olla että nyt alkaa sairasloma.... Ois tosi kiva olla nämä viimeset 24 päivää saikulla, toisaalta taas pelkään että tylsistyn, mutta mitään työn kevennyksiä mulle ei ainakaan töissä oo mahdollista saada, työnkuvaan kuuluu kiire ja vauhdikkaat tilanteet.

Onko jollain muulla jo niin että ei oikeen tiiä että pystyykö enää oleen töissä?

 

[sista81]

Loman jälkeinen maanantai oli ihan tuskaa, mutta nyt on pari päivää mennyt ihan hienosti (pitää varmaan koputtaa puuta tähän väliin..).

Vähän jänskättää, kun huomenna on kevään eka tanssitunti(ihan oppilaana) ja maanantaina pitäisi selvitä tanssitunnista opena. Viikonloppuna ois vielä tanssifestaritkin, joihin haluisin kovasti osallistua, mutta en oo ihan varma omasta kunnosta.. Siis että viitsinkö maksaa monta kymppiä jostain tunnista, jos en sitten pystykään tekemään siellä juuri mitään :/ Pitää torstaina tunnustella tätä oloa :)

Mun äitiyslomasijainen on täällä varsinaisessa päivätyössä aloittanut jo ja sivutyönkin sijainen on jo sovittuna (varmuuden vuoksi). Noilta osin kaiken pitäis olla kunnossa, jos selkä/lonkat päättää ihan kokonaan lopettaa yhteistyön. Mut toivotaan nyt, et tää olo pysyis näinkin hyvänä :)

Mä kyllä suosittelen vaikka vain viikonkin sairaslomaa. Mulla sairasloma+talviloma melkein peräkkäin teki kyllä ihmeitä :) Varsinkin jos työ on kovasti rasittavaa, niin turha siellä on tuskailla liian pitkään. Kyllä mä oon valmis ottamaan taas vaikka lyhyenkin saikun, jos olo taas heikkenee.

 

[sipriina]

Hyvä idea Vesimeloni tämä höpöttely-palsta :)
Mulla ei ole vielä vaikeuksia olla töissä. Mulla onkin siisti toimistotyö :) Ainoa mikä tuottaa välillä vaikeuksia on istuminen. Lääkärikin eilen kysyi, että pärjäänkö häntäluuni kanssa ja totesin että kyllä vielä ainakin. En sitten teidä olisko saikkua antanut jos olisin kovasti valittanut oloani. Ainoa mikä tökkii on heräämiset kun yöuni ei ole enää yhtenäinen vessassakäyntien ja kyljenvaihtamisten takia.
Mulla on kuitenkin enää 7 viikkoa töitä plus tämä viikko, sillä mulla on 2 viikkoa vanhaa lomaa pitämättä

Sijaista mulle aletaan hankkia, joten sen perehdytyskin pitäsi vielä ehtiä hoitaa.

Vähiin käy

 

[Cava]

Mulla ei oo mitään fyysistä ongelmaa olla töissä (koneella istun päivät), mutta kun tuon MOTIVAATION kanssa alkaa olla vähän heikkoa! :D
Ei paljon kiinnosta alkaa pohjustamaan loppuvuoden budjettia tai suunnittelemaan kamppiksia edes kesälle, kun "enhän mä sillon täällä enää ole".

Ja oon huomannut, että alan uupumaan aika nopeasti päivällä. Eli vaikka nukkuis hyvin, alkaa iltapäivällä nukuttamaan niin ettei meinaa silmät pysyä auki. Ja ei, hmgb ei ole niin alhainen että se tätä selittäisi. Eli varmaan vaan alkaa keho vaatia enemmän lepoa.

Motivaation puutteen vuoksi ja "ihan vaan kun ei huvittais" syyllä ei taida saikkua saada...? :P

 

[Vesimeloni]

sista81: No viikon mä nyt sitten ensi alkuun sainkin saikkua (ja siitä niin iloinen!) kyllä sekin on jo jotain! Pitää kyllä sanoo että kateeks käy kun joku jaksaa vielä jotain tanssimista tässä vaiheessa.. Ite keikuin eilen jumppapallon kanssa jotain 10min ja olin sen jälkeen ihan finito! Saakohan sitä entistä kuntoo koskaan takasin...............

Sipriina: mie en taas just tän maha-selkäkipuni kanssa pystyis millään tekeen juuri tuollaista istumiseen painottuvaa työtä.. Mutta eipä ole sinullakaan enää paljoo jäljellä!!

Cava: jos liikaa tylsistyttää, niin ainahan lääkärille voi hieman valittaa ja voivottaa liiotellusti ;)
Yksi meidän osaston ihana vanha mieslääkäri (sellanen harmaa charmikas gentleman) sano mulle jo joskus pari kuukautta sitten, että "Mitä sinä nuori nainen täällä raskaana töissä olet, hullu! Ei minun mielestäni naisten tarvitsisi olla töissä raskaana ollessaan, ainakaan tällä alalla - hae sairaslomaa!" Se tuli ihan käskien.... Ja siis en sillä hetkellä ollut valittanut oloani mitenkään, enkä usko että vaikutinkaan mitenkään vaivaiselta.... :)

Näyttää olevan aika yleinen ilmiö tää motivaation puute!!
Itse en jaksaisi enää hetkeekään katsella ainuttakaan turhasta valittavaa potilasta tai niiden sekopäisiä omaisia!! ((en yleistä, mutta niitä on PALJON sellaisia yleisiä syyttäjiä jotka astelee hoitajan yli kunnioittamatta hiton vertaa ja ymmärtämättä meidän kiirettä, prkl!!!)) Jotenkin tässä mielentilassa ei enää jaksa ymmärtää ihan kaikkee ja jaksais aina hymyillä ja olla mielin kielin.......


Joo.. Tulin siis äsken sieltä neuvolalääkäristä.

No saattoipa löytyy selitys mun maksan alueen kivuille jotka säteilee keskiselkään. Meen kohta ultrauttamaan mun maksan - saatan kärsii sappikivistä!! Eipä tullut itsellä pieneen mieleenikään tällanen vaihtoehto.... Ja sairaslomaa sain akuutin ylähengitystie-infektion takia ens maanantaihin asti... (varmaan lisäsi pari extrapäivää ihan säälistä)....

Mutta! Vauvalla kaikki hyvin! (se tärkeintä!!) Pää on laskeutunu mun lantioon, kohdunsuu ei ollu yhtään auennu, pojan syke ja liikkeet hyvät...

 

[sista81]

Mulla on kanssa motivaatio ihan kadoksissa.. Se oli kyllä kadoksissa jo joulu/marraskuussa. Puuhailen täällä vaan kaikkea perusjuttua. Esim. uuden ohjelmiston koulutukseen mua ei enää otettu mukaan. Oon koittanut ottaa tän nyt sillä asenteella, että eipä ainakaan tarvi itteään täällä juuri rasittaa. Sitä paitsi juokseehan mulla palkka, vaikka työtä olisi välillä vähemmänkin :)

Ihan asia erikseen on sitten tuo mun tutkielma yliopistoon En saa sitä millään aloitettua. Mikä tahansa on tällä hetkellä kiinnostavampaa.. Tekisi mieli hakea kangaskaupasta jotain nallekangasta ja ommella pinnasänkyyn reunapehmikkeet :) Tuo pupumobile alkaakin jo olla pian valmis.. Että tämänsuuntaista motivaatiota kyllä löytyy :) Kai ne on nämä hormonit syyllisiä tähänkin!

 

[Tukka]

Joo... motivaatio, mikä motivaatio? Teen myös tietokoneella töitä päivisin ja välillä tämä menee aikamoiseksi haaveiluksi ja netissä surffailuksi. Ja jonkin verran alkaa aina väsyttämän ja paikat kipeytymään iltapäivästä, ei ole tämä istuminen ihan paras vaihtoehto.

 

[Annik@]

Kadonnutta työmotivaatiota minäkin olen etsiskellyt jo marraskuulta lähtien. IHANAA päästää 2011 puolelle ja IHANAA laskea viikkoja ja päiviä kun voi vuosiloman kautta jäädä kotiin.

Katkonaiset yöunet vie voimia, yhtälailla olen ihan piipussa klo14 aikaan kun työtä olis vielä 2 tuntia jäljellä. Huomaan tippuvani aika-ajoin ajatuksiin ja miettiväni m. vauvahankintoja työjuttujen sijaan  Keskityn kuulostelemaan myös vauvan liikehdintää kesken kokouksien ja jossain kohti olen jopa miettinyt että kun osa potkunyrkkeilystä näkyy vaatteiden päällekin että kiinnittääköhän kukaan muu siihen huomiota vai huomaanko minä vain!! Hassuja...kaikenlaista sitä... 

Osa ihmisistä (työpaikalla ainakin) tuntuu juttelevan minun lisäkseni "mahalle" - en ole vieläkään tottunut siihen että kumpua tuijotellaan samalla kun puhutaan jostain ihan muusta kuin vauvoista!! Mulla on suhteellisen pieni vauvamaha, mutta sellainen että kyllä siitä erottaa ettei pelkällä suklaan mussutuksella ole tullut.

 

[sipriina]

On se motivaatio täälläkin hakusessa. Välillä kun on oikein paljon tekemistä päivät menee nopeasti, mutta välillä on kun tervassa kävelisi.
Samoin mua alkaa väsyttää aina iltapäivällä. Meillä on kellokortti ja pääsen yleensä vasta kasiksi töihin, mutta sitten olisin jo kolmelta lähdössä kotiin...saldo hupenee kovaa tahtia.
Onneksi mulla on etätyömahdollisuus, ja alan sitä varmaan käyttää vähän enemmän kohtapuoliin. Toisaalta meillä alkaa taas kiireet tuossa parin-kolmen viikon päästä ja toimistollaolo olisi helpompi tapa tehdä töitä...saa nyt nähdä.
Mutta nyt kotiin, ihanaa kun huomenna on vapaata :)

 

[Evy80]

Mä olen taas huipulla mitä motivaatioon tulee töitten suhteen, olen saanut viimeisen kuukauden aikana valmiiksi muutaman homman jota olen pyöritellyt mielessäni 1-2 vuotta

Tahtoo vaan väsyttää nää 12 tunnin työvuorot vaikkakin siirryin tekemään pelkkää aamuvuoroa 07-19. Työpäivän jalkeen ei taho jaksaa tehdä enään mitään.

Vatsaa alkaa supisteleen ja vihlomaan jo muutaman sada metrin kävelymatkalla. Joten empä ole päässy kauppaankaan koska minulla ei ole täällä työpaikkakunnalla käytössä autoa ja kaupassa olisi käytävä kävellen ja kassin kantaminen noiden muiden vaivojen lisäksi tuntuu ylivoimaiselta.  

Onneksi asunnolta on löytynyt hätäevästä jotta olen pärjännyt nämä 5 pvää kaupatta. Tänään ajattelin käyttää työkaveriani hyväksi ja pyyttää häntä käyttämään minua autolla kaupassa työiden jälkeen.

Onneksi huomenna on viimeinen aamuvuoro tähän putkeen ja pääsee kotia 5 pväksi!

 

[haidi86]

Minä olen ollut saikulla jo kohta kaksi viikkoa.. Ja näyttäs vähän sille ettei töihin tarvitse enää palata

Selkään koskee,koskee KOSKEE!! Vaikka nyt olen ollut töistä poissakin niin silti on välillä pahojakin kipuja..
Teen siis työkseni kotisiivousta kuopiossa ja asiakkaana on paljon saaristokaupungin ja tämän kesän asuntomessualueen taloja eli siis mega lukaaleja isoine mattoineen ja joka puolella on lasia ja peilejä joita on loppujen lopuksi raskas pyyhkiä kun se on semmosta jumppaamista-> varpailleen,kumarru,kyykkyyn,kiipeä tuolille ja varo samalla jotain miljoonan maksavaa koriste-esinettä selkäs takana *huoh* ei oo mitään helppoa ja kevyttä työtä.. Parityönä tehdään joten päivään mahtuu 3-5 asuntoa/taloa.. Ja voitte uskoa että on nimittäin laidasta laitaan asiakkaita.

nykyään ihmisillä kun ei ole mitään kevyitä mattoja kannettavana vaan kaikki on jotain isoja paksuja nukkamattoja jotka tuolla pakkasessa menee vielä ihan tönköksi eli saat repiä ne sieltä mattotelineeltä hampaat irvessa ja ku*et housussa.. Ja toki kunhan ensin saat ne matot pois jonkun 6-8hlön ruokapöydän alta..
 

 

[Ninnukka]

Mulla ei vielä motivaatio hirveän kadoksissa ole, tietysti aika ajoittain laiskottaa, mutta sehän on normaalia. Vielä olisi 10 täyttä viikkoa töitä ja hirveästi tekemistä, mitä pitäisi ehtiä tehdä. Täytyy vain toivoa, että pystyy loppuun asti töissä olemaan. Teen siis toimistohommia, eli suoraan sanottuna 1,5 tytön kanssa kotona olisi varmasti raskaampaa . Nyt kun joulun aikaan oli pidempi loma, niin huomasi heti, että supisteli paljon enemmän. Reilun viikon päästä olisi lääkärinneuvola ja saas nähdä mikä on kohduunsuun tilanne, aika paljon kun on nyt supistellut verratuna edelliseen raskauteen (tai ehkä vain tiedostan ne nyt paremmin...). Pitäisi malttaa ottaa rauhallisesti, mutta kun on aina hommaa niin paljon kotosallakin. Lenkkeilyt on tosin jääneet minimiin, johtuen pakkasista ja flunssista, ja nyt kun sunnuntaina kävin vähän reippaammalla kävelyllä, niin eihän siitä saanut muuta kuin hirveän vihlomisen häpyluulle muutamaksi päiväksi. Totesinkin, että urheilu hidasta kävelyä lukuunottamatta saa suosiolla jäädä keväälle/kesälle... nyt jo ahdistaa tämä liikkumattomuus, mutta minkäs teet.

 

[Mesore]

Minulla on ollut melkoista lomailua tämä oleminen jo vähän pidemmän aikaa vaikka virallisesti tuota koulua käynkin. Kursseja kun on vain muutama kerrallaan eikä noilla luennoillakaan ole läsnäolopakkoa, niin on tullut käytyä vähän laiskanpuoleisesti viime aikoina. Tenteissä kävin ennen joulua istumassa ja läpi menivät, vieläpä ihan hyvillä arvosanoilla. :) Vielä pitäisi ennen äitiyslomaa muutama opintopiste raapia jostain kasaan ettei Kela ala perimään opintotukiani takaisin, mutta kun suurin osa noista nyt alkavista kursseista loppuu vasta joskus huhti-toukokuussa.. vaikeaa. :/

Odotan edelleen innolla sitä paljon puhuttua viimeisen kolmanneksen energiapiikkiä, tällä hetkellä jaksan vaappua suunnilleen sohvalta jääkaapille väsymättä. Eilen siivosin vaatekaappini ja väsähdin aivan totaalisesti, piti ottaa tunnin nokoset. Viikon päästä alkaa vielä mammajumppa, saa nähdä miten siellä jaksaa käydä. Toisaalta tympii pelkkä sohvalla möllöttäminenkin.

Muttamutta positiivista on että perjantaina käydään varmaankin vihdoin varaamassa vaunut! :) Monta kuukautta tässä onkin jo vatvottu tuota vaunuasiaa, ihan kuin olisi autoa ostamassa. Nyt ollaan kuitenkin päätös tehty ja enää väristä on pientä vääntöä.

 

[Jolane]

minä olen niin onnellinen siitä että jaksoin eilen zumba-tunnin alusta loppuun ilman mitään ongelmia. Mitä nyt hengästyin kyllä nopeemmin, ku ennen joulutaukoa, mutta muuten äärimmäisen hyvin. Eikä edes supistellut sen jälkeen, mitä kyllä epäilin tapahtuvan. 

Kävin toissapäivänä ystävän luona, jolla on kuukausi ennen mua laskettu aika ja se on ollu kotona selän takia jo pari kuukautta, ja ei sillä oikeesti ole helppoa siellä nököttää koiran kanssa kaksin kaikki päivät, kun ei oikeasti oikein pysty mitään tekemään. Joten kaikki sympatiat todellakin heille, joilla selkä tai joku muu tässä vaiheessa kremppaa. Pitkä aika olla vaan. Täytyy vaan olla onnellinen ja nauttia niin kauan kun kroppa antaa periksi touhuilla.

Mutta tuo motivaatio... huoh.. kotona kyllä jaksaa (paitsi aamuisin voimattomuus joka kestää pitkälle iltapäivään eikä oikeesti huvita yhtään mikään :D ) mutta töissä, ei millään.. siis tänään meen taas loman jälkeen töihin, ja eipä kyllä kiinnosta yhtään lähteä kattomaan niitä kaikkeen tyytymättömiä potilaita ja vielä tyytymättömämpiä omaisia. No ei ne nyt kaikki tietenkään tyytymättömiä ole, mutta iso osa jaksaa vaan aina valittaa... Onneks minulla on aivan ihanat työkaverit ja niitä on ollut jo ikäväkin. Täytyypä tehdä joku hyvä piirakka vietäväksi heille :)

Mutta tiiättekö kun ärsyttää vaan koko ajan niin vietävästi. Mies raukka on ollu niin ihana kun voi vaan olla ja mua vaan ärsyttää. Aamullakin aamupalaa syödessä huomasin haastavani riitaa aivan äärimmäisen älyttömästä asiasta ja vaan siks että sattuu ärsyttämään. Onneksi huomasin ajoissa ja sain vedettyä suun suppuun ennenku meni pidemmälle  ja muutenkin huomaan että siis ärsyttää vaan koko ajan, koiran ei tarvi ku vähän häslätä ja tuntuu että hermot menee, autolla ajaminen on varsinaista tuskaa kun kaikki siellä liikenteessä ottaa päähän.. 

Ei oikeesti jaksa! millon tää ärsyyntyneisyys loppuu??!

 

[sipriina]

täällä taitaakin olla tosi paljon hoitoalalla olevia. Nostan kyllä teille hattua kun jaksatte. Kuullostaa meinaan tosi rankalta teidä työt. Mun äitikin on ollut hoitaja, joten tiedän kyllä ammatin rasittavuuden. Itse en taitaisi jaksaa :)
Tai sitten Haidi86 siivousta, huh, itse kun kotona jotain siivoillee, kyykkyyn, ylös... niin kyllä tuntuu inhottavalta sen jälkeen masussa. 
Onni, että olen toimistotyössä, kun ei muu taitaisi mulle sopiakaan tässä tilassa :) Töissäkin työkaverit on niin ihania, että ne ei anna mun nostaa yhtään mitään, edes painavan oloista laatikkoa.

Hassua kun aluksi harmittelin sitä, että ei ole tuttavapiirissä yhtään raskaana samaan aikaan olevaa, niin nyt niitä on ilmaantunut jo 5 kpl. Osa on kyllä kaukaisia tuttuja, että ei niistä mammalomaseuraa ole, mutta kuitenkin. Tulispa vielä ilmi joku oikein lähellä asuva/läheisempi kaveri

 

[pikkuenkeli67]

En osaa sanoo onko täälläki motivaation puutetta vai tätä reumatutkimusten jännittämistä ilmassa.. tekis NIIIN mieli jäädä jo kotiin!
Kädet tosin on hetkittäin sen verran kipeet etten tiijä miten toimistotyöt onnistuu jatkossa. Ainaki hidastaa työntekoa, se on varma.

 

[Annik@]

Kyllä saa olla tyytyväinen, kun ei ole varsinaista kremppaa (siis tuo alhainen hb ja kohonnut sokeri "vain") ja pääsee liikkumaan, voi käydä vielä töissä jne. Vaikka motivaatio on mitä on, olis se vaan surkeeta maata esim.täydellisessä vuodelevossa nämä viimeiset kuukaudet! Se se vasta rankkaa olisi ja masentaisi.

Tulin just aivan ihanalta (ja vauhdikkaalta!!) maastolenkiltä. Heppa toimi kuin ajatus ja nautittiin ajan kanssa. Muutaman kerran tuntui supistuksentapaista, mutta kivutonta sellaista. Saas nähdä kuinka kauan vielä pääsee selkään

 

[Evy80]

Ihanaa... Huomenna pääsee kotiin ja 2,5 viikon eron jälkeen oman miekkosen!   Enään pitäs jaksaa kitua 1,5 tuntia töissä jonka jälkeen tavaroiden pakkaus ja äkkiä nukkumaan niin aika menee nopeampaa. Aaamulla sitten hyppään junaan 4 tuntia ja kotona ollaan. 5 pvän vapaa ja sitten taas uus 6 pvän työputki. Mut ennen tota nautitaan laatu ajasta oman murun kanssa

 

[Vesimeloni]

sipriina: On se hoitoala raskas joo, mutta onhan noita paljon muitakin aloja jolla ei varmaan ihan herkkua oo ainakaan raskaana ollessa.. Kuten just toi siivous, sit ihan mikätahansa varastotyö tai raksahomma yms - ei varmaan kauheen pitkälle raskautta pysty tekeen töitä...

Mut työ kun työ... Kyllä sitä melkeen mitä tahansa tekee varsinkin jos tietää että se on vaan väliaikaista. Nimimerkillä aion kyllä vielä joskus opiskella uuden ammatin.

Reetta80: mitä ihmettä teet työksesi kun on noin pitkiä vuoroja? Kuulostaa hurjalle. vaikka itse kyllä tein usein ennen tuplavuoroja aina kun mahdollista, mut sitten tuli paska KVTES joka kieltää yli 10 tuntiset työvuorot.

Mesore: täällä kanssa odotellaan sitä paljon puhuttua energiapiikkiä, taitaa olla huhupuhetta tai myyttiä sellanen kun aina vaan tuntuis väsyttävän samaan malliin.. tai jos ei väsytä oikeesti niin sit vaan muuten vaan laiskottaa! ;)

...


Noniin, oikeen hyvää loppuiltaa kaikille, mä täällä jatkan kivuissa kärvistelyä ja alan oleen yhä varmempi et tosiaan on sappikiviä - harmi vaan että pääsen siihen ylävatsan ultraäänitutkimukseen vasta 24. päivä... odottavan aika on pitkä. Tietenkin ois kiva jos ei ois mitään kiviä, mut ois myös kiva tietää mistä nää kivut johtuu!

 

[pisces]

Täällä just yövuorossa valvoskelen. Yövuorot tuntuu ainoilta työvuoroilta missä jaksan hyvin. Kun ei ole pukemisia ja riisuttamisia, suihkutuksia yms yms..

Mutta tuo  meidän vastaava sanoi että enään uuteen listaan yövuoroja mulle laita, kun murehtii niin kovasti mun voinnin puolesta... mutta sitte taas ei yhtään kuuntele kun kerron missä vuorossa voin parhaiten...
Mutta no onneksi sillä ei ole enään niin väliä kun 5 viikkoa enään niin pääsee kesälomalle ja sit siitä mammalomalle..
Harmittaa kyllä toisaalta lähteä mammalomalle kun tänne on alkanut nyt niin hyvin sopeutumaan, tulee ikävä työkavereita ja asukkaita..

Nyt viime viikon aikana tuntuu että tuo selkä alkaa sanomaan sopimustaan irti, tuntuu että alkaa jumittamaan enemmän koko ajan..
Nukkuminen alkaa olemaan vähän haastellista,selän takia, vessareissujen, sekä vauvan potkimisten sekä ainakun kääntyy niin tuntuu inhottavalta.. ja kun olen niin tosi huono nukahtamaan uudelleen..

Mutta täytyy kyllä sanoa että olen aikas tyytyväinen kuinka vähillä oireilla on selvinnyt tähän saakka. jos tosiaan sitä pahoinvointia ei lasketa niin voisi sanoa että on tämä raskaus aika mukavaa.. tähän saakka ainakin...

Hirveästi harmittaa kun kimpaannun pienistä asioista.. en miehelleni vaan eläimilleni, milloin mistäkin ihan turhasta...