Tammikuun tarinat

Tuosta Ceridal-öljystä!Sellaisen vinkin haluisin antaa - mikäli en ihan väärin tuotteen litrahintaa katsonut, että kannattaa ostaa Ceridal Lipolotionia mielummin kuin Ceridal Intimiä (Lipolotion on puolet halvempaa). Itse olen käyttänyt molempia, mutta kun ostin tuon Lipolotionin vatsan öljyämistä varten, niin huomasin, että se soveltuu myös intiimialueille täysin samalla tapaa kuin saman valmistajan Intiimiöljy.

Eli ei muuta kuin hieromaan, tai sitten vaan kosteuttamaan;)
 
Hyviä vinkkejä täällä tuota välilihaa varten. Ja hauska huomata, että täällä on muitakin mahd. lääkkeettömästä kivunlievityksestä haaveilevia. Me oltiin kanssa tutustumassa Haikaranpesään ja vahvistui tunne siitä, että ainakin yritettäisiin ilman puudutuksia mennä. Uskon kyllä siihen naisen luontaiseen synnytysvoimaan - oma äiti on ihan vaan luomuna kuitenkin saanut ulos meidät, kaksi jöllikkää. Itse painoin 4700g! Ja olen aika saman mallinen kuin äiti. Sitten tietysti, jos on tarjontavirheitä tai tulee muuta sellaista, mikä sitoo sänkyyn, niin voi mennä turhan epinhimiliseksi tuo kipu. Mutta jos pääsee liikkumaan , kyykkimään, roikkumaan, heijaamaan ja örisemään, niin niillä sitten. Ja se ammehan olisi aivan ihana!!! Sen saaminen kyllä vaatii tsägää. Toisaalta, eihän sitä sitten siedä, minkälainen synnytys tulee, mutta mun mielestäni on ihan hyvä miettiä, mitä haluaisi etukäteen. Mutta sen seikan tiedostaen, että pääasia on saada lapsi turvallisesti masun tälle puolen.

Tänään neuvolassa täti vähän arpoi tarjontaa, että onko tuossa päällä pylly vai pää. Päätyi kuitenkin oikeaan raivotarjontaan. Perästila olisi tietty vähän kurjaa, kun ei välttämättä saisi synnyttää alakautta. Mutta kyllä ne istuvat vauvatkin sieltä ulos saadaan.

On alkanut tulla vähän malttamaton olo. Olisipa jo helmikuu! Toisaalta arvostan näitä viimeisiä "vapauden" päiviä. Ja nyt lomalla voi tehdä mitä lystää. Pitkiä uimahallisessioita, päiväleffoja jne. Nautitaan vielä  niistä! Ja sekin on ihanaa - kuten Yönsäteen yllärikin osoittaa - että nämä köllit on jo sen kokoisia, että vaikka nyt keskosina syntyisivätkin, niin ei sitäkään tarvitse pelätä.
 
Hyviä vinkkejä täällä tuota välilihaa varten. Ja hauska huomata, että täällä on muitakin mahd. lääkkeettömästä kivunlievityksestä haaveilevia. Me oltiin kanssa tutustumassa Haikaranpesään ja vahvistui tunne siitä, että ainakin yritettäisiin ilman puudutuksia mennä. Uskon kyllä siihen naisen luontaiseen synnytysvoimaan - oma äiti on ihan vaan luomuna kuitenkin saanut ulos meidät, kaksi jöllikkää. Itse painoin 4700g! Ja olen aika saman mallinen kuin äiti. Sitten tietysti, jos on tarjontavirheitä tai tulee muuta sellaista, mikä sitoo sänkyyn, niin voi mennä turhan epinhimiliseksi tuo kipu. Mutta jos pääsee liikkumaan , kyykkimään, roikkumaan, heijaamaan ja örisemään, niin niillä sitten. Ja se ammehan olisi aivan ihana!!! Sen saaminen kyllä vaatii tsägää. Toisaalta, eihän sitä sitten siedä, minkälainen synnytys tulee, mutta mun mielestäni on ihan hyvä miettiä, mitä haluaisi etukäteen. Mutta sen seikan tiedostaen, että pääasia on saada lapsi turvallisesti masun tälle puolen.

Tänään neuvolassa täti vähän arpoi tarjontaa, että onko tuossa päällä pylly vai pää. Päätyi kuitenkin oikeaan raivotarjontaan. Perästila olisi tietty vähän kurjaa, kun ei välttämättä saisi synnyttää alakautta. Mutta kyllä ne istuvat vauvatkin sieltä ulos saadaan.

On alkanut tulla vähän malttamaton olo. Olisipa jo helmikuu! Toisaalta arvostan näitä viimeisiä "vapauden" päiviä. Ja nyt lomalla voi tehdä mitä lystää. Pitkiä uimahallisessioita, päiväleffoja jne. Nautitaan vielä  niistä! Ja sekin on ihanaa - kuten Yönsäteen yllärikin osoittaa - että nämä köllit on jo sen kokoisia, että vaikka nyt keskosina syntyisivätkin, niin ei sitäkään tarvitse pelätä.
 
Tuli vähän tylsähkö teksti, mutta ei jaksa noilla kummilla uusilla hymiöillä kikkailua.... :)
 
voi, tosi moni on synnyttänyt jo, onnea niille ja koko perheelle! emoticon

Onko kellään ollu nyt tässä loppuraskauden aikana ongelmia ruuansulatuksen kanssa? Mulla ei meinaa sulaa ruoka kun ruoka ei millään, nyt viime yö ja näköjään tämäkin yö menee oksennellessa kun närästää niin hirvittävästi ja oksettaa kun ei sula. Huomenna muutenkin synnärille oltava yhteyksissä, niin pitää kysyä että onko ihan normaalia ja mitä tälle vois tehdä, mutta aattelin täälläkin kysäistä josko jollain olisi samoja ongelmia?
 
NOPSAA,

LÄMPIMÄT KIITOKSET JA SUURET RUTISTUKSET teille jokaiselle IHANALLE palstaystävälleni,jotka olette minua ja minun perhettäni niin lämpimästi käyneet onnittelemassa ja tsemppaamassa emoticon .Kyllä niin sydäntä lämmittää teidän ihanat viestinne!!!!!!!!!

HILPPA: KIITOS,kun laitoit minun mussukkani syntymätiedot tuonne helmimuruihin <3!!

MEITÄ: Eilen vauvan paino oli laskenut alle 2 kilon eli hän painoi nyt 1960g.Mutta painon laskuhan on ihan normaalia tässä vaiheessa.Ikävää on,että vauvalle nyt jouduttiin laittamaan nenämahaletku,koska hän on väsähtänyt:(.Sekin on normaalia keskosilla.Ja bilirubiinit ovat myös nousussa ja tänään hän ehkä joutuu valohoitoon?Muuten meitin Poika on edelleen ihana ja reipas pikkupippuri <3!Kohta lähden jälleen sairaalaan ja vien maitopulloja mukana.Nyt on onneksi maito noussut rintoihin ja maitoa tulee jo niin reippaasti,että liiat maidot luovutan osaston käyttöön.

IHANAA VOINTIA TEILLE JOKAISELLE JA PALJON ENKELEITÄ TEIDÄN LOPPURASKAUTEEN MUKAAN <3

Yönsäde ja Poika 5pvemoticon ( rv 34+2)
 
Eilen tuli käytyä neuvolassa ja siitä tonne neuvolakuulumisiin kirjottelinkin.. Kaikki siellä olikin ihan ok ja mallillaan :)

Välilihan rasvailusta: Mä oon niin äärimmäisen laiska rasvaileen muutenkaan ihoani ja en kyllä tonne alaloosterin puolelle yletäkkään :D Joten se siitä sitten.. Toivotaan, ettei paikat pahasti repeäis..

( . ) On ollut taas viimeaikoina hintsun levoton olo.. Johtuen tosta mun vallattomasta sydämestäni, joka viihdyttää mua ottamalla mukavia "spurtteja".. Ei juuri pysty mitään tekemään, kun tuntuu että taju lähtee :( Onneks olo aina helpottaa kun istun alas tai heitän syrjälleen.. Mietityttää vaan tuleva synnytys.. Että miten mun pumppu siellä käyttäytyy :/ Nooh.. Ei auta murehtia etukäteen!
Olenko muuten meistä Helmikuisista ainoa, joka ei mene synnytysvalmennukseen? Emme vaan ole kokeneet mieheni kanssa tätä asiaa tarpeelliseksi.. tiedän kuitenkin minne meidän täytyy mennä, jahka sen aika on.. Lisäksi tiedän mitkä synnytystavat ja kivunlievitykset sairaalassamme on mahdollisia ja uskon että, tilanteen tullen menen "virran viemänä" ja tuntemusteni mukaan.. En halua suunnitella synnytystä liikaa.. Olen kirjannut toiveita tietysti ylös ja puhunut mieheni kanssa, joka on ollut kahden lapsensa synnytyksissä mukana.. En siis koe ns "ryhmävalmennusta" tärkeäksi.. Mutta onhan tässä tietysti vielä aikaa (ehkä :D) osallistua valmennukseen, jos sille rupeaa tuntumaan..
 

Rötkis: no, ei meilläkään mitään synnytysvalmennusta ollut, se oli lähennä perhevalmistelukurssi tai jotain sinnepäin. Ensi viikolla meillä on naistenkliniikalla tutustumiskäynti, ja silloin varmaan kätilöt kertoo eri vaihtoehdoista.

(.) Käytiin eilen saunassa, ja oih sitä iloa kun huomasin saunan jälkeen että kädet näytti ihan normaaleilta!! Aika hyvä nesteenpoistaja tuo sauna. Pitää mennä uudestaan lauantaina.

Tänään lentää kuusi ulos - ja neulaset imuroidaan erikseen, koska ne pysyy kuusessa vaan ihan pyhällä hengellä :)

Oi kun jännää kun alkaa tulla synnäritarinoita - omasta olosta johtuen toivon että itselläni tulis aikaisemmin. Tänään alkaa 35. viikko. 

 
jenskula tää on ikävä taa raskausdiabetes ja itekin monet itkut aiheesta päässy, mulla huomattiin sillon viikon 26 sokerirasituksessa. Kyllä tässä pikku hiljaa on oppinut mitä saa ja mitä ei saa syödä :D

oli pakko tulla hihkasemaan, että kun tonne painonnousuunkin kirosin tossa pari viikkoa sitten kun kurja sata kiloa meni rikki, niin se onkin laskenut nyt alle :DDD
oletin että olis tullu just jonkun kilo/viikko lisää tyyliin mutta hahaa, ollaankin taas alle satasen. Kyllä se vaan vaikuttaa kun ei oikeesti herkuttele ;) Mulle ainakin nyt toiminut, ihan kivaa vaihtelua, välissä tullu runsaastikin painoa. Eka kerta kun ei oo tullut yhtään, jos vaikka maanantain neuvolassakin oltais tyytyväisiä nyt ;)

ajankulutuksesta itehän ollut liikuntakyvytön aika hyvin jo viikolta 16 kun kivut alkoi, ja kotona suurimman osan ajasta, välissä koulun penkillä. Mutta esim sarjojen seurailu on aika hyvin aikaa vievää. Ostaa tai lainaa jonkun sarjan tuottiksia ja tuijottelee niitä. Ite mietin minkä sarjan tässä vielä kattois taas. Meillä tosin on remppaa ja muuta (missä en voi juurikaan mitään tehdä) että tekemistä riittää.
Pahin mahdollinen ajankulutus on nuo kirotut nettikaupat :DDD
Löytyy muka kaikkea ihan pakollista, viimeisempänä vauvalle mobile,joita ei saa suomesta vaan mun pitäis semmonen osata tilata ulkomailta :D Mutta pakko, kun hormoneissani sen olen päättänyt haluta :DD

voikaahan hyvin,
mullakin parempi päivä kun kahtena päivänä käyny vieraita, eikä oo pelkkää ukon naamaa joutunu vaan kattelemaan ;D
Kun muutettiin pois tuolta keskustasta, niin ei ole kaverit enää niin liki, noh 10km mutta silti. Ja autottomana olen päivät yksin, tosin autoa en taitaisi kauheasti uskaltaa ajellakaan, kun supistaa nykyään vähän väliä. Kivuttomia luojan kiitos vielä ;)
 
Heippa kaikille ja ihanaa kuulla Yönsäteestä (mietin juurikin viime viikolla kun lueskelin näitä ettei sinulta ole kirjoituksia) :)!

Rennietä saa syödä närästykseen, itse otan tarvittaessa. Joskus joutuu yöllä käydä ottamassa kun yltyy pahaksi. Aiemmin join maitoa ison lasillisen ja sillä meni ohi, mutta hampaille paremi tuo rennie.
 
Tänään valittiin vauvalle vaatteet synnärille siskon kanssa. En itse osannut, joten apu tuli tarpeeseen. Oman kassin pakkaan osittain valmiiksi ensi viikolla.

Tuntuu että vauva on todella alhaalla jo. Välillä vihloo kun moukaroi paikkoja. Ensi viikolla on synnytyssairaalan tutustuminen ja neuvolalääkäri arvioi vauvan koon ja synnytystavan tms. Synnytyksessä aion kuunnella hoitajia ja mennään niillä eväillä mitä vastaan tulee. Eli luotan siihen että tietävät mikä parasta. En viitsi stressata asentoja ja lääkityksiä etukäteen liikaa. Alkaahan se vähän jännittää että koska lähtö on, mutta kaikki on valmiina vauvaa varten :). 

Kävelyllä koitan käydä vielä, mutta meno on mummovauhtia. Enemmän raittiista ilmasta nauttimista.
 
Ihanaa uutta vuotta kaikille mammoille! Kylläpäs onnistuin foorumin uudistuksen takia hyvin irroittautumaan joulun ajaksi, mutta nyt oli pakko tulla lueskelemaan, mitä kaikille kuuluu.

Loppuraskaus täällä mennyt aika hyvin, mutta nyt rupee kyllä ahistamaan, kun keuhkot, mahalaukku ja virtsarakko on kasassa. Sf-mitta oli maanantaina neuvolassa viikolla 33+3 34,5 cm ja lähete kokoarvioon. Toisaalta mukavaa nähdä vielä vauva ennen synnytystä, mutta eihän tuo vauvan mahdollinen iso kokokaan hyvä asia ole. Synnytys rupesi ihan toden teolla jännittämään, kun kaveri sai viikko sitten omansa syliin...

Voimia ja jaksamisia kaikille ihanille helmimasuille!


 

Iiisi: ja muut sf-mitan kanssa hermoilevat, sf-mitta saattaa olla melko iso, vaikkei vaavi olekaan iso. Esim minulla on yli käyrien koko ajan, mutta extra ultrissa on ollut ihan keskikäyrällä oleva vauva. Ja myös käsikopelolla kun lääkäri on kokeillut, niin sanoi olevan iso. Eli veden määrä, miten vauva on ja miten kohtu on vaikuttaa kaikki sf-mittaan. Puhuttiin juuri kaverin kanssa että ainakin 3-4 kaverille oli ilmoitettu iiiisot vauvat, kaikki syntyi sitten ihan normipainoisena, jopa 5-600 gr pienemmät kun hirmu-arviot...

Tervetuloa takaisin joukkoon Iisi!

 
Noniin, terveteille kaikille vain taas! Täälläkin ollaan vielä elävien kirjoissa! Nimittäin, tuo koulunkäynti ja pitkät ajomatkat oli aiheuttanut supistuksia mulle ja ne tuntu vaan pahenevan päivittäin ja alkoi myös tulla niitä menkkamaisia kipuja alamahaan, ja pääkipu alkoi olla jo aika inhottavaa sekä ne silmissä vilisevät tähdet. No, soittelin sitten tuonne sairaalalle ja sanoivat että tulla käymään näytillä. Menin sitten sinne näytille,
laittoivat käyrälle heti ja sitten pissanäyte ja verenpaineen mittaus.

Aika vähän piirtyi käyrään supistuksia, mutta kerroin ettei niitä tule kauheasti kun makoilee aivan rauhassa. Enemmän sitten, kun käännän kylkeä tms rasituksessa.
Verenpaineet oli jotain noin (en muista tarkkaan,eivät laittaneet neuvolakorttiinkaan..) 150/115 ja p. 112 ja pissassa proteiinit heikolla plussalla ja kohdunkaula pehmentynyt.

Elikkä osastolle passittivat yöksi, ja tippakanyyli käteen ja tiputtivat sitten nestettä suoraan suoneen supisteluiden estämiseksi.. Yön siellä levähtelin, tai lähinnä pyörin sängyssä, eihän siellä osannut nukkua niissä ihanissa kuteissa ja outo sänky yms.. :D

Mutta aamulla oli kaikki taas priimakunnossa, lääkäri kirjoitti äitiyslomaan asti sairaslomaa ettei tarvi enään ajella noita pitkiä koulumatkoja. Kuulemma vauvan pää on niin alhaalla, että se ärsyttää siellä kokoajan kohdunsuuta ja se aiheuttaa niitä kipuja ja supistuksia, että ei kuulemma ois hyväksi istuskella niin paljon! :) Lepoa nyt vaan, että päästäis ees 36 viikolle. Mutta eiköhän se vielä mee sinne yliajallekkin, mulla on jotenki semmonen tunne..:D

 
Kiitos Jenni. Oot sä vaan niin ihana! emoticon

Nopee kyssäri vielä, että onko kellään ollut semmoisia nipistelytuntemuksia kohdunsuulla (vain kohdunsuulla)...siis varsinkin rasituksessa? Neuvolatäti sanoi olevan vauvan päästä johtuvia, kun painaa tonne alas. Pahoittelen, jos asiasta on ollut jo puhetta, mutten jaksanut lukea läpi ihan kaikkia keskusteluja, koska olen laiskakakka.
 
iisi mulla ainakin on, ja ei mitään pieniä nipistyksiä olekaan :DD
vauva tosissaan punkee päätään ja sillon ollaan sitten haarat kiinni ja lujaa :DDD jos sattuu vaikka kaupassakin olemaan niin kyllä liikkuminen yleensä loppuu siihen hetkeks :D tosi kiva kuulla sustakin taas :)
 
Mulla on ollut myös noita nippailuja ja kohdistan ne kohdunsuulle. Jotenkin niitä pitää hyvänä merkkinä, jos vaikka siellä tapahtuisi jotain synnytykseen valmistautuvaa:)
 
Semmosta tässä hymyilin ja naureskelinkin vähän, kun tuli mieleen neuvolatädin puheet ja neuvot, että vauvalle kannattaa soittaa jotain tiettyä musiikkia niin auttaa sitten ehkä rentoutumaan syntymän jälkeen.

No, tottahan se vaavi siellä jo kuulee kaikenlaistaemoticon
Asiassa vaan nauratti se, että meillä kun ei ole kertaakaan kuunneltu mitään kovin rauhoittavaa musiikkia saatika tuutulauluja.
Kun soittimessa pauhaa lähinnä rokettirolli ja iskelmä emoticon
Kuten tässäkin biisissä, tahti ei ole kovin rauhoittava :D
..Että osaakohan se vauva nukahtaa näihin säveliin vai alkaako rokkailla niinkuin mammakin aina emoticon
 
nipistelyjä on täälläkin havaittu ja välillä oikee vihlontaa.
Siellä ne paikat kypsyy :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top