Tammikuun tarinat

HYvää huomenta arvon emännät!

Nyt se boheemi taiteilija hulluus on iskenyt... ajattelinkin kun oma huumorintajuni alkaa hiipimään takaisin nii kevätä ja elämäähän se ennustaa. JEP! Ja rakas mieheni... palautui kotiin öiseltä leivänhakureissultaan. tisssutteli pul..puol..pari tippaa kossua, lääkkeeksi ja lämmikkeeksi.
Lukaisi nämä sivuset, istui pianon ääreen pimeään tupaan ja taikoi ilmoille Ampun HÄÄVALSSIN.
Voisko olla kauniimpaa lauantai-aamua. Häävalssi leijailee hämärässä tuvassa niinkuin mustavalkoisen valokuvan valkoinen pitsi!

Tuossa tuo pianisti nojaa haikeana pöytään käsi poskella. Sanoo sen kauniin sävelmän nimeksi TALLINNAN ILLAT, säveltäjä Raimo Roiha. Sävelmä täynnä etsimistä, antautumista, kaihoa ja kaipausta! Jaa, mistäkö tuo löytyy, että ehtii orkesteri opetella? En tiiä. Kirjaston musiikki-arkisto tai jos vaikka (hitonhyväidea)
GOOGLAIS! Ja saattahan tuo Roihan Rape olla vielä hengissäkin, sanoo mies, että sille vois soittaa!

JA mulla on pitsikuvioiset tissit! Semmoset kovat ja hyvin pakatut. Kompaktia lapsenruokaa. Oli pakko seisoa lämpösessä suihkussa heti aamutuimaan. Kyljen kääntämien sängyssä tuntu raastavalta. Lapsonen nukkuu kahdeksatta tuntia omassa kopassa. Tais rassu ottaa tosissaan äidin kertoman iltasadun ihanasta nukkumatista, joka syöttä jäätelöä ja äiti odottaa siinä sadussa kiltisti vieressä, että nukkumatti tuo tytön aamuun turvallissti! Juupa juu.. pumppaushommia! Isännän kommentti: tissi näyttää voissa paistetulta letulta! prkl...ota ja puserra.
 
nyt löytyi.
TALLINNAN ILLAT se valssi Ampulle. TOIMITUKSEN huom. se on muuten instrumenttaalikappale. JA toimitus huomauttelija istuu vieressäni siniraitaisessa kylpytakissa. sillee...
SIIS: POPTORI.COM Valssaajan hitit 5€ koko levy. Siellä on 20 valssii ja ne muut on kuulemma paskoja.

Kannattaa käydä kattomassa!

niin ja se Roihan äijä on onkin näköjään poistunut keskuudestamme jo vuonna 1991!
 
Huomenta täältäkin!

Maarinen oli taas aloittanut päivän tarinoinnilla. Ihanaa herätä rauhassa, kun ennättää vihdoin poiketa täällä vilkasemassa muiden kuulumisia...

Täällä koko eilinen päivä sitten sujahti migreenin kourissa :( Raskausaikana mulla oli vain muutama päänsärkyinen päivä, mutta nyt se sitten taas ilmeisesti alkaa, paluu normaaliin migreenirumbaan nimittäin. Mulla on taipumus sekä migreeniin sekä tensiopäänsärkyyn ja pahimmillaan mulla on ollut kuukaudessa 25 särkypäivää. Jostain syystä raskausaikana migreeni pysytteli kuuliaisesti pois (onneksi, kun lääkkeitäkään ei ois voinut pahemmin napsia), joten tässä oon nyt sitten vitsaillut, että täytyy samantien hankkiutua uudelleen raskaaksi, niin elämänlaatu pysyy hyvänä. Eilen en saanut sitten muuta aikaiseksi kuin pitää pientä rinnalla ja koittaa olla pimeässä liikkumatta ja simmut kiinni. Parasetamolilla kärvisteltiin, kun migreenilääkkeen jälkeen pitää olla 24h imettämättä. Tylsyys! Mitä tulee tohon seuraavaan raskauteen, niin ollaan kyllä miehen kanssa puhuttu, että yritämme pikkusisarusta suhteellisen lyhyellä aikavälillä...mitä se sitten noin käytännössä tarkoittaa jää nähtäväksi.

Mitenkäs teillä muilla on tuo arki asettunut sen jälkeen, kun isyysloma loppui ja mies palasi sorvin ääreen? Mietin lähinnä tota vuorokausirytmin "aikatauluttamista" eli onko teillä minkäänlaista työnjakoa esim. öiden suhteen vai meneekö homma niin, että mamma valvoo päivät ja yöt vauvan kanssa miehen ollessa töissä ja nukkuessa öisin... (Apua!) Mä olen koko ajan ihan pöhnässä. Kateellisena täällä luin, kun muistaakseni SannaKoo oli nukkunut hyvin ja herännyt virkeänä. Mä en edes muista, milloin olen viimeksi ollut virkeä. Tuntuu ihan siltä kuin vaeltaisin päivästä toiseen pää sumussa. Jollakin konstilla sitä nyt jaksaa eteenpäin, kun saan öisin nukuttua edes muutaman tunnin suhteellisen sikeesti (kiitos vain omalle miehelle), mutta kyllä mua jokseenkin pelottaa toi miehen paluu työelämään. Vaikka pikku mies vetelee sikeesti unia niin mun on vaikea nukkua samanaikaisesti, kun se pitää ihan hirmuista elämöintiä jatkuvasti. (Mä olen tosi herkkäuninen.) Välillä kesken unien se saattaa parkua kurkku suorana unissaan, toisinaan se vikisee, kitisee, puhisee ja röhkii... On ilmeisesti tullut isäänsä ;) On ollut taas rohkasevaa lukea, että teillä muillakin on tällaista elämöintiä.

Alilime: Me hankittiin Quinny Zapp -merkkiset kärryt (oiskohan alkuperämaa ollut Hollanti/ Belgia...en nyt muista...), jotka maksoivat noin 220e. Samalla ostettiin siis uusi turvakaukalo ja saatiin ne pienellä alennuksella yhteishintaan 360e. Siis meillä on käytössä tuo runko ilman istuinosaa, johon on kiinnitetty sitten se kaukalo. Tässä linkki, mistä löytyy tuo matkaratasmalli. http://www.lastentarvike.fi/default.asp?docId=11971&paatuoteid=859&valikoimaid=1
Ja valmistajan omat sivut: http://www.quinny.com/ot-en
Hintahaitari noilla kaikilla kärryillä on suunnilleen tästä reilusta parista sadasta eurosta yli 850 euroon, joten vaihtoentoja on. Mä etsiskelin vaihtoehdot ensin netistä ja sitten käytiin kaupoilla kiertelemässä...meillä tietysti tilanneta helpotti se, että ostettiin samalla kaukalo, joten se ei rajoittanut tota kärryjen valintaa.
Ja tsempit Benjaminille toipumiseen!
 
 
Päivää taloon!

Kuppi rooibosta ja hetki aikaa[:)]
Kiitos Ailimelle rooibosvinkistä, siitä on tullut uusi suosikkijuoma. Ei suukaan kuivu kuten joskus vihreää teetä juodessa.

Meidän aamu alkoi mielestäni hiukan liian aikaisin, mutta minkäs teet kun pojua ei enää nukuttanut vaan alkoi ähistä räkäisen nenänsä kanssa. Nostin hänet hoitopöydälle, joka on eteisessä vessan oven vieressä vastapäätä makuuhuonetta. Siinä pääsi samalla Valolta paukku ja pikkuroiskeita tuli käsilleni. Menin vippaamaan vaippaa roskikseen kun kuuluo turaus ja kakat tuli hoitopöydälle, lattialle ja makuuhuoneen puolellekin. Matto meni eteisestä pyykkiin. Kieppasin hoitopöydän alusena olevaa harsoa pojan haaroihin kun siivosin ensin lattian. Taas viedessäni likaisia talouspapereita ja mattoa kylppäriin kuului turaus joka oli lennättänyt harson kulman pois suojaamasta ja uudet kakat oli taas edellä mainituissa paikoissa pitkin lattiaa[:D] Hyvää huomenta vaan äiti!

Tänään kävin jopa lenkillä pitkästä aikaa. Päivät vaan hujahtaa jonnekin ja aina melkein väsyttää niin että helposti jää väliin. Lähdin sitten kauppaan pidemmän kautta ja raitis ilma sai virkistymään.

Halipossu en minäkään osaa nukkua helposti päivällä vaikka meitä on täällä kaksi hoitelemassa suloista poikaa. Ellei Valo nuku, en minäkään nuku. Odotan koko ajan vaan sängyssä että koska alkaa huuto kuulua. Toivottavasti et nyt ihan jatkuvaa riesaa migreenistä saa. Itselläni on ollut sama vaiva, mutta pitkään aikaan ei ole kunnon kohtausta tullut. Vuosiin itse asiassa. Homeopaatti auttoi viimeksi.

Laitan tuonne kivakuvagalleriaan (jonka nimeä en osaa vaihtaa, osaako joku muu?) vienon hymyn jonka sain napattua tänään pojan hymyillessä isille tauotta pitkät pätkät[:)] Ei onnistunut ajoitus oikein ja sain vain tuollaisia puolihymykuvia, mutta onpahan jotain.

Elegia voi mikä pikkiriikkinen hurmuri tuolla kivakuvagalleriassa!
 
hui että te jaksatte ja ehditte kirjoitella! mä aina teitä lueskelen pojan päikkäreiden aikaan, mut en mä kyllä mitään ikinä kirjoittaa ehdi. paitsi ehkä nyt.. ;)

päikkärit suostutaan jo nukkumaan ilman äitin syliä ja yötkin menee ihan mukavasti, vaikkakin vielä viereen nukuttamalla. raahasin just pinnasängyn meidän sängyn viereen ja vein kehdon pois, se ei  ainakaan toiminut nimittäin yhtään. muuten tuntuukin, että meillä menee ainakin kaikki oikein mukavasti, kun saataisiin vielä koko porukka nukuttua samassa huoneessa ;) ja päikkäritkin kyllä toimis huomattavasti paremmin, kun saatais pakkaset pois...

en muista nyt kuka on kirjoitellut mitäkin, mutta tuntuu, että kaikilla menee oikein mukavasti ja tuoreet mammat ovat onnensa kukkuloilla. mäkin laitoin poitsusta (Timi) nyt yhden kuvan tonne galleriaan.

oikein hyvää viikonloppua kaikille!
 
Heippis!

Täällä ollut ihana touhotuspäivä! Ensin oli Joonan kummisetä perheensä kanssa kylässä, ja niiden 7kk poika tietysti matkassa. Voi että se oli jo hurjan iso ja ihana! Ja siis pikkumies ihan oikeesti konttas hurjalla vauhdilla ja nousee jo tukea vasten seisomaan ja ottaa askeleita! Siis ton ikäsenä! Apua! Tosin vastapainona sillä ei ollu ku vasta yks pieni söpöinen hammas, ja sitä se meidän lasiseen sohvapöytään terottelikin ahkerasti :) Saatiin myös kassillinen vaatteita ja itkuhälytin.

Iltasella vielä käytiin anoppilassa hakemassa taas valmista ruokaa, kun anoppi oli taas meitä varten tehnyt ja laittanut... Eli ohjelmaa siis ollut, johtuiskohan siitä, kun Joona sitten veti tossa äsken 160ml maitoa (normi on 120ml :D) ja uuvahti, mahdollisesti yöunilleen, koska täällä myös nää perheen aikuiset ois vähän naatteja lyhyiks jääneiden yöunien takia... Niin, yöllä ei nukuttu, vaan kolmelta tapahtuneen vauvan imetyksen jälkeen oltiin molemmat sitten hereillä... ja vähän pussailtiin ja kokeiltiin varovasti myös mun kellarin kuntoa, tosin vielä jäi se penetraatio-osuus oottelemaan ehjempiä hetkiä. Mutta kyllä mä nyt ymmärrän, kun ootte sitä isoa Oota hehkuttaneet! Värisin kuin äänirauta joku minuutin!

Lisäksi kai lupasin kertoa, että kuin kävi meillä Tutteli1 kokeilu. Ensinnäkin se haisee ihan hirveelle! :D Käyneelle jo sisään mennessä, vauvan hengitys haisee myös ja ulos tullessa on hajuhaitat vielä hirveämpiä. Pari päivää meillä sitä kokeiltiin, vauva kipristeli masuaan tosi paljon ja sai ihan outoja kiukkukohtauksia... En tiedä, johtuiko tosta korvikkeesta vai mistä, mutta me päätettiin ottaa Nan1 takas käyttöön.

Pranametrillä oli sitten kakkaisempi aamu tänään, hihih, mielessäni näin tilanteet lukiessani! Täällä tavaraa oli ilmeisesti lähes saman verran, Joona kun oli jo pari päivää panttaillut, ja aamupäivällä se sitten rutisi vaippaan vauhdilla. Ei kuulkaa riitä niskakakat, vaan sitä oli ukkelin sukkahousut pullollaan, kun tursuillut vaipan sivuista ulos! Kuvakin otettiin, hetkestä jolloin oli vielä vaippa jalassa, ja uskomaton määrä sitä oli kuulemma vielä vaippaankin jäänyt! :D Onneksi sattui olemaan isin vaippavuoro ;)

Halipossulle tsemppiä migreeneiden keskelle! Itse vähän kauhulla oottelen, kun kuulemma tuppaa olemaan perinnöllistä ja meillä on äidin puolella alkanut jo ainaskin parissa polvessa mirgeenit ensimmäisen lapsen synnyttyä. Ja äidin puolelta mä oon muutenkin yhtä ja toista vaivaa perinyt, toivottavasti tää ei kuulu samoihin... Vierestä monia migreenikohtauksia seuranneena oon ymmärtänyt, että aika helvetinmoista se on. Joten voimia!
Tosta arkirytmistä, niin meillä mies nyt sattuu olemaan yöllä töissä, eli mä hoidan Joonaa öisin tietysti yksin, mutta kyllä se päivälläkin aina miehen ollessa "yöunilla" on hoitovastuu mulla.... Joona tosin onneksi on ollut sen verran hyvä nukkumaan, että en muista unenpuutteen takia olleeni ihan haamu. Toivottavasti teilläkin siellä asettuu, että saat lepoa sinäkin! Täällä palstalla taitaa olla montakin noita unissaan elämöitsijää, itse oon saattanut jopa laittaa korvatulpat, koska se itku kyllä kuuluu sieltä läpi ja ne pienimmät ölinät ja peiton kahisuttelut jää sitten kuulematta :)

Suloisia vauveleita taas ilmestynyt kivagalleriaan! (en usko, että nimeä välttis pystyy vaihtamaan, mutta pärjätään varmaan tolla perinteisemmälläkin nimellä!)

Emmin tavoin oottelen ilmojen suotuisampaa kehitystä, että pääsis päikkäreille ulos (en toki itse, hihih). Nyt kun pakkaset lauhtu, niin täällä on niin pirusti satanut lunta, että sitä ei enää saa aurattuakaan minnekään, omalla pihallakin kinokset on aikas massiivisia, eikä tunnu enää minnekään sitä kohta voi luoda! Lumivallien uhalla toivon, että ens vkolla päästäis Joonan kanssa vaunuttelemaan vähän kauemmaskin! :)

Djah, jollekin kolahti sitten 7miltsiä lotosta... ei osunu meidän lappuun, toivottavasti jollekin teistä! Vauva tulee kalliiks, että oikeeseen osotteeseen ainaski menis! ;) (okei, ehkä vähän vähempiki riittäis)
 
Juhuu! Valo nukahti suoraan sänkyynsä (sylin kautta) ja tuhisee siellä tyytyväisenä. Onko tämä nyt sitä kun poika on kohta (kahden viikon päästä) kolmen kuukauden ikäinen? Tänään ei hei tullut yhtäkään kunnon huutokohtausta. Jossain sanottiin että jonain päivänä ne vain loppuvat. (koputan puuta) Nytkö? Poika on ollut tänään seurallinen ja hurmannut isäänsä täpöillä. Ja nyt on huomattavissa jo sitä että hän tosiaan on laajentanut aluetta mitä huomioi. Ihan eri tavalla muutamassa päivässä on alkanut katsella vähän kauemmas ja katse on tutkiva. "Missäs minä oikein olen ja teidänkö kanssa tässä sitä nyt sitten eletään."
Mikä tärkeintä: paukut ja kakat ovat tulleet ihan ilman itkuja!!! Ilman ainoatakaan tippaa muusta kuin D-vitamiiniputelista.

Emmi ja vauva tosi virkeän näköinen kaveri sinulla. Vilkkuvat silmät[:)]

SAnnaKoo kuulostaa siltä että teillä on oltu yltäpäältä siinä itsessään[:D] Vanhemmuuden ihanuutta[;)] Ettei vaan kakkajutut loppuisi liian lyhyeen, niin joko olette törmänneet vihreitä tuotoksia vaipassa? EKa kerralla ajattelin että nyt on jotain vialla, mutta sitten tutkin asiaa ja kuulemma ihan normaalia että väri vaihtelee keltaisesta ruskean kautta vihreään. Herttaista..

Hyv yötä kaikki!
 
Oiskohan nyt tosiaan niin, että Pranametrin Valolla on ne hetket käsillä, ettei se itkuminen enää jatkuis? Ihanaa, pidän peukkuja täällä vähän salaa, niin ei uhmata mitään murphyjen yms lakeja :)
Ja noi kakat on jostain syystä useimmiten isille tehtyjä ylläreitä, mutta eipä oo sekään vihreistä kakoista raportoinut - muuten kyllä isän ylpeydellä jakaa varmasti kaikki paskasimmat tarinat mun kanssa ;) Ja joo, kokemuksesta tiedän vauvojen kakkojen voivan olla ihan mitä vaan, että kovin nopeasti en huolestuisi värivivahteista! Ehkäpä veri olis ainoa, joka sais pohtimaan...

Joonalla on näemmä massakausi menossa... heräsi äsken tankkaamaan sitten vielä 125ml lisää, vaikka sillon kasin kulmilla söi sen 160ml... Noh, saahan laps syödä, ei sitä nälässä pidetä :) Tosin näillä tankkauksilla ollaan kohta tilanteessa, että neuvolassa sanovat, että nyt se on sitten liian lihava? (vielä tosin sen verran rimpulajalka, että ei ihan heti pitäis sellaista kuulua)

Rakkaat mieheni tuolla makkarissa nyt sitten kuorsaavat, itsekin voisin liittyä seuraan ja nauttia siitä, että saan käpertyä taas tänä yönä mieheni syliin...
 
Huomenta! se olis sitten tammikuun viimenen päivä [:)]

Massan kasvatusta. juu! täällä myös!
Lämmitettiin eilen sauna. siinä sitten ensin lämpöisessä kylvetettiin tyttö. Isi meni ensin saunaan ja äiti jäi kuivattelemaan ja pukemaan tyttöä. Sitten tissille. ja toiselle tissille. äiti saunaan. ehdin olla noin 5min kun alko kuulumaan huuto. pikasuihkun kautta takas syöttöpuuhiin. taas saunaan, ja noin 10min päästä taas huutoa. eikun taas suihkuun ja syöttämään. molemmat tissit tyhjiksi. luovutin saunomisen, kävin pesulla, yökkäri päälle ja taas syötöt. sitten tyttö onneks sammui kuin saunan lyhty [:)] eihän tässä kohta pissallekaan pääse ilman että ollaan jo huutamassa tissin perään [;)]
Yälläkin sit herättiin noin 1,5 tunnin välein syömään. että se niistä yöunista... [&o][&o]

Okei, vaikka ei syötäiskään yöllä niin usein, niin silti mä en pysty nukkumaan. Toi neiti pitää niin tajutonta älämölöä unissaan, että ei mitään rajaa!!! alku yö menee ihan jees, mut viimestään siinä neljän maissa se alkaa. HUOKAUS!
ähinää, puhinaa, korinaa, vinkumista, kaikkea epämääräistä ähellystä. Eikä se siihen ite herää... hitto.
sit yleensä luovutan ja nostan tissille. no eihän se paljon syö kun on ite ihan unessa, ja sama mekkala se jatkuu kun nostan takas sänkyyn.. siis täällä noustaan ylös viimestään viiden aikaan.

Mistä ihmeestä tota lunta tulee!!!!??? nytkin sataa niin että hyvä että ikkunasta näkee ulos. sais jo riittää!!!

Ihania kuvia ootte laittanu [:)][:)] vois itekin jossain käänteessä sinne jonkun huitasta..

Juu... eipä tullut 7 miljoonaa tännekään [:(] eikä yhtään vähempääkään... tossa just tuskastelin kun laskuja makselin. Synnytyskin teki 200€:n laskun. Hyvää hoitoahan me saatiin, eipä sillä. Ja ihan tiedossahan tää oli että kun vauva tulee niin rahaa palaa [8|]

olipas taas omaa napaa...
 
Huomenta, sunnuntain sellaista! (älysin päivän nimen, olen siis järjissäni)

Panenko tähän nyt aluksi sen pankkitilini numeron, niin saa se maan ainoa lottovoittaja tehä vähän hyväntekeväisyyttä? Joutuu mies menemään vielä muutamalle keikalle...ja lapsilisäpäivää varten täytyy ostaa seinäkalenteri. Ihan vaan siksi, että voi merkitä punakynällä rastin ko.pivään. Siinä kuluu kuukausi aina mukavasti, kun laskee päiviä sen (ilmasen) satasen perään!!!

Meijän  pirpana vetäisi taas kaheksen tuntia unta! Täh? Edellisen yön jäleltä on äiteen tissit vieläkin arkana, vaikka eilen pumppailin moneen otteeseen! Mut eipäs passaa valittaa! Olin niin eufoorisessa tilassa eilen että intouduin lämmittämään saunaakin aamutuimaan. Sen lämpeemistä ootellessa rymysin pihalla. Porkkasin lumihangessa reisiä myöten metässä ja heiluttelin lumienkeleitä kinoksien keskellä! Jeeeee! Ihan yksin, laatuaikaa.... Kyllä tuntui sauna pitkästä aikaa ihanalle...ekan puol tuntia, sitten alkoi tuo Sintun kuvailema eestaas, eestaas.

Ja nyt se onsitten tapahtunut! Venla-neiti, kohukaunotar, käntyi eilen selältä vatsalle kolme kertaa! Ekasta muksautuksesta isä ja äiti nosti niiin riemukkaat aploodit, että tyttö säikähti kauheeseen parkuun! Katteli meijä ilakoivia naamoja kummastuksen palo silmissä ja teki saman voltin uudestaan! Ja iltsella vielä telkkarin ääressä kolmannesti! Oho! Oisko ollu spontaani lihaskoordiaatio kömmähdys... mutta siinä se pyöri, silmien alla! Ainakin valmiudet siis on liikkua sitten kun se aika tulee. NYT EI SIIS PASSAA JÄTTÄÄ HOITOPÖYDÄLLE ENÄÄ YKSIN!

Täällä talossa tuoksuu aamukahvi ja kaurapuuro. Otin pakkasesta mustikoita puuron kylkeen. Voisilmä on kaupassa. NÄppärässä kyläkaupassa, kilometrin päässä, aukeaa puolelta päivin tunniksi sunnuntaina. Ja sitäpaitsi lumi on saartanut meidät ja kylän lumiaura on vielä jossakin hommissa. Rauha vaan taloon. Pullaltaikinan pisti vaivautumaan leipkoneeseen. Kätevä emäntä!

JA vauva nukahti leikkeihinsä... menenkin  HETI herättämää mieheni aikuisten leikkeihin... tai ainakin aamukahvi seuraksi!

HYVÄÄ HUOMENTA SIIS ÄITIVÄKI siellä kotiluolissa!
 
Morjes

Hui Venlaa!! Hän alkaa sitten ajoissa liikkumaan. Minäkin olen välillä miettinyt kuinka kauan uskaltaa hoitopöydällä itsekseen makuuttaa ,ei siksi että Valo kääntyisi yhtään mihinkään, vaan siksi että potkii kovasti ja alkaa olla niin pitkä että kantapäät tulevat reunalle jo. Pöydällä on kunnon pehmuste joka estää pään ja käsien kolisemisen laitoihin. Kai se on jossain vaiheessa otettava pois että mahtuu.

Imettäminen on välillä tosiaan tollaista että ei meinaa itse ehtiä syömään. Saati sitten saunomaan, kuten teillä tuntuu olevan.[:D] Meillä ei ole omaa saunaa, mutta taloyhtiössä on upea kesällä rempattu sellainen. Me emme ole ottaneet vuoroa vielä, sitten vasta kun voimme yhdessä alkaa saunomaan.

Maarinen hiukan olen kateellinen noin pitkistä yöunista. Ei vaan, iloinen puolestasi. Minulla tissit pakkaantuu jo viiden tunnin unista, kuinkahan kävisi pidemmillä? Rentouttava metsäreissu enkeleineen.

SannaKoo eikö vaan ole ihan luxusta olla miehen kainalossa? Meillä nukutaan taas pääosin toistaiseksi ainakin samassa sängyssä. Sitten kun mies taas haluaa nukkua rauhassa niin menee toiseen huoneeseen. Varmasti näkyy jo puntarissa seuraavalla kerralla tuollainen syöntimäärä. Kiinnostaisi tietää itsekin paljonko Valo syö vuorokaudessa.. Milläpä tuota mittaisi.

Ihmeiden aika ei ole ohi. Valo ei eilen itkenyt tosiaan kertaakaan suoraa huutoa, vain tavallista vauvan kitinää tarpeen tulleen. Tänään sama meno jatkuu. Hyvin tyytyväisenä nytkin sitterissä leikkii ja pieniä torkahduksia on aamun jälkeen ottanut. Meillä on ihan seurallinen ja tyytyväinen heppu täällä! Kyllä vaan vatsavaivat vaikuttaa paljon siihen miten pikkuinen jaksaa olla. Nyt viihtyy muuallakin kuin sylissä ja seurustelee hymyillen. Ihanaa! Kiitosta  vaan luojalle[;)]
Yritin muka nukuttaa Valoa ensin sohvalle ja sitten meidän sänkyyn. Toinen kurkisti toisen silmän raosta ja heitti hymyn, ole siinä sitten ihan pokkana ettei poika kiinnitä huomiota äidin virnuiluun. Nukkuupa sitten yön taas kunnolla.

Nyt ulos lenkille VAUNUJEN KANSSA!!
 
IIIHANAA

ulkoilla yhdessä ja vielä niin että vaunuista ei kuulu karjumista!

Amppu sain vahvistusta omille ja mieheni aavistuksille tippojen vaikutuksesta googlaamalla muutamia keskusteluja aiheesta. Joillakin oli käynyt Disflatylin ja relatippojen kanssa niin että kakkaaminen vaikeutui ja joillakin apua ei ollut lainkaan ja toisilla selvästi vaivat lisääntyivät, myös realatipoista. Mutta joillekin vauvoille apua sanoivat olleen aineista tai epäilivät olisiko aika tehnyt tehtävänsä. Jotkut olivat pienentäneet annosta huomattavasti esim vain viisi tippaa Disflatyliä ja silloin oli apua. Jokainen vauva on oma juttunsa ja pitää vain kokeilla.
Valo on tunkenut nyt jo monet kakat ja pierut ihan ilman itkua ja väänteitä, huokaus. Sydäntä lämmittää katsella iloista poikaa. Eihän tuskainen jaksa hymyillä!
Kyllä siinä äidin isän rinta menee rottingille kun omaa vauvaa ihastellaan<3
 
Moikka!

Me ollaan taidettu periä ne Valon itkut ja vääntelyt, sillä sen verran raivokkaasti tota kakkaa ja pieruja on ihan äänen kanssa väännelty tässä jo varmaan viikon päivät. Eilen kerroinkin jo sitten tuloksesta, että mitä se oli kun piti tyhjentää parin päivän ruoat sitten kerralla. Jotta Ailime pääsee taas nauttimaan meidän pojan kuvista, ja huomaamaan, että joskus ne niskapaskat ei oo se kaikista hirvein vaihtoehto, niin laittelen tonne kivagallerian puolelle. Samalla taidan laittaa kuvan siitä, kun vauva puklailee ;)
Mutta ei toi onneksi vieläkään mitenkään hirmusti karju, ihan minuuteissa ne vääntelyt rauhottuu sen verran, että taas jaksaa olla itkemättä.

Täällä on laskiaispullat uunissa! Olin reipas ja pyörittelin taikinaa, katsotaan mitä tulee... jostain syystä pullat ja sämpylät tulee tosi tiiviiks, eli en saa sellasta ihanaa ilmavaa leivonnaista tehtyä! Onneksi on kermaa ja hilloa, niin jäystää sitä vähän kovempaakin korppua ;)

Oh, Amppu, TacoHouse! Nomnom... pitäiskö lähteä junareissulle pojan kanssa ;)
Poikanne oli varmasti kyläreissun sulostuttaja, eikös ookin ihana ylpeyden tunne, joka siitä tulee! Välillä sitä katselee tota vauvaa ja ihmettelee, että ihanko tosiaan noin suloinen ja hellyyttävä viikari on MEIDÄN IKIOMA!

Huomenna olis tarkoitus lähteä vähän kaupoille pörräämään vaunujen kanssa, kun huhkin tossa lumitöitä omalta pihalta, että pääsis kulkemaan. Toivottavasti siis yön aikana ei huhkinnat osottaudu hukkaan menneiksi!
Vaunulenkistä vain haaveilin, kun ei noilla voi lähteä tonne kyntämään... mistä hitosta tota lunta tulee, samaa ihmettelen kuin sinttukin?? Ja miksei viikonloppuna aurata noita kävelyteitäkin?!

maarisen Venla se sitten tosiaan on jo ihan iso tyttö! Täällä kääntyillään vaan selältä kyljilleen ja eilen oli aikas lähellä, ettei ihan päässy vatsalta selälleen kieppaamaan, ja sekin jo aiheutti vanhemmissa kannustusta ja hurraa-huutoja ;) Mutta vielä on matkaa siihen, että kääntyminen ihan oikeesti onnistuu, ja saa aikaa kuluakin, pikkanenhan toi kuukauden vanha vasta on!
 
Sunnuntaita!
 
Ihanaa, kun tältä palstalta löytää pieniä, mutta silti niin suuria ilonaiheita! Esimerkkinä vaikkapa Valon nukahtaminen sänkyyn ja huutokohtausten puuttuminen, joista Prana kertoili. Meillä ilonaiheena oli eilen vihdoinkin yhteinen saunahetki miehen kanssa. Kerran aiemmin ollaan jo asiaa yritetty, mutta eipä se ole ennen eilistä onnistunut. Yleensä kun jompikumpi meistä sanoo sanan "sauna" ääneen, pikku kaveri leväyttää silmät lautasiksi, vaikka olisikin ollut ensin sikeässä unessa. Edellisellä (pieleen menneellä) yrityksellä ensimmäiset löylyt eivät ehtineet edes lauteille asti, kun käsky muihin hommiin kävi, mutta eilen...aaaaahhh sitä hiljaisuutta ja autuutta, joka saunan lämmössä helli meitä! Vesi suhisi kiukaalla, eukalyptuksen tuoksu hiipi hissukseen nenään ja lämpö hiveli päästä varpaisiin. Ja voi että...se hellyys, joka jatkui miehen toimesta tuolla pehmeiden peittojen päällä... Viipyvä kosketus herätti kyllä tämän kropan uudelleen eloon ;) Jokohan kohta päästäis jo tositoimiin...
 
Aloin eilen sitten saunomisen jälkeen tutkiskelemaan (vihdoin?) ensimmäistä kertaa tuota kellarikerroksen kuntoa (kun aiemmin en ole uskaltanut). Pari viikkoa sitten kätilö sanoi neuvolakäynnillä sinne kurkatessaan, että tikit ovat kohta sulaneet, mutta eilen asiaa ihmetellessäni huomasin, että kyllä edelleen alapäätä koristaa yhdessä kohtaa mustat ommellangat. Tuosta "päältä" ne ovat kyllä sulaneet, mutta "sisälmyksistä" harittaa musta "risuparta". Synnärillä sanottiin, että pari viikkoa menee, kun langat ovat sulaneet, mutta nyt on siis jo yli kolme viikkoa tuosta synnytyksestä. Kauanko teillä muilla tikkien sulaminen kestänyt? Onkohan se mut kasaan parsinut kätilö erehtynytkin langasta?
 
Täällä on kanssa yksi kateellinen, joka halajaa tuollaisia Maarisen Venlan pitkiä unia. Täällä viime yö oli todella piiiiiitkä. Oltiin kömpimässä ennen puolta yötä vihdoin koko perheen voimin unille, kun vasta hetkisen tutinut pikku mies päätti sitten herätä "ennen aikojaan". Isä pääsi nukkumaan ja äiti aloitti valvomisella. Puoli neljään asti aamulla valvottiin, kunnes toinen päätti luovuttaa ja lurpsautti simmut vihdoin kiinni. Tältä väsyneeltä mammalta pääsi kahteen kertaan iso itku, kun kitinä ei loppunut vaikka mitä yritin. Edestakas tissiä, asennon vaihtamista, tuttia, pulloa, vaippaa, pierua, pulautusta...ja kitinä jatkui ja jatkui. Lopulta taas kerran tissiä tarjotessa lapsukainen imaisi sen suuhunsa ja kuin nappia olisi painanut...kaveri simahti. Tais vihdoinkin Duracell-paristoista loppua virta? Jo parin tunnin päästä nukahtamisesta isä sitten pääsi nauttimaan myös samasta rumbasta, ihan tasapuolisuuden nimissä. Mistähän toi virran määrä oli oikein peräisin? Tänään on ollut niin uninen poika, että kauhulla jo odotan tulevaa yötä, jolloin isästä ei sitten enää ole apuriksi, kun huomenna alkaa arki ja koittaa karvas paluu töihin.
 
Onnittelut Venlalle muuten ensimmäisistä pyörähdyksistä! Hassua, että täällä on niin eri ikäisiä pikku ihmisiä. Meillä tulee ens viikon torstaina täyteen 4 viikkoa ja toisilla on plakkarissa jo muutama kuukausi :) Meillä on pyörähdyksiin vielä matkaa, mutta päätä on nosteltu ahkerasti tälläkin suunnalla. Hoitopöydällä on pitänyt "pääpuoli" välillä suojata jollakin pehmeällä, koska meidän sammakkojalkainen prinssi potkii itseään niin vauhdilla eteenpäin, että pari kertaa on pään kopsahdus seinään estetty ainoastaan äidin nopealla reagoinnilla.
 
Minnekäs meinaat SannaKoo suunnata vaunuilemaan (Sello, Etresse, Stadi)? Nyt kun pakkaset vähän antaa periksi niin eiköhän täältä jo piakkoin löydy kärryseuraa! Ja jos me ei uskaltauduta ulkoilemaan, niin voitte kärrytellä meille kahville tai teelle (jos vaan ollaan pukeissa valvotun yön jäljiltä) :) 
 
Halipossu, Selloon ois tarkoitus, eilen puhuttiin yhden kaverin kanssa, josko hän lähtisi myös seuraksi! Ja mieluusti voidaan kyllä jokupäivä sinnekin suuntaan kärrytellä, mulla on edelleen roikkumassa tuolla se sun viestiin vastaus, mutta numeron poimin luuriin!
Mulla noi tikit vielä hyvin tiukasti koristaa alapäätä, turvotustakin vielä on... Ehkä ne Jorvissa käyttää jotain superlankaa? ;) Tosin mua ei paikattu siellä synnytyssalissa vaan leikkaussalissa, että en tiedä, onko mulla sit kaikenlisäks jotain vahvempaa lankaa... Jos en väärin muista, niin mulle puhuttiin jotain 5+ viikoista, että tikit sulaa! Ens vkon keskiviikkona se 5vkoa sitten tuliskin jo täyteen...
 
Onnittelujen aika!

Halipossulle onnistuneesta sauna sessiosta! Melkein pistää kateeksi! Saitte koko sauna reissun ihan itsellenne! Se on niin nautintoa! Ja vielä tuommoset hekumalliset jatkot! Samaa täälläkin on ajateltu, että tuo tyttö tunnistaa sauna sanan ja osaa reagoida siihen! Seuravaksi odotankin meille taas viikonloppuvieraita, ihan sillävarjolla, että olis lapsenvahti saunan ajaksi! Ja semmonen lapsenlikka, joka ei kuuluvaan ääneen selitä vauvalle, että: KOooHTA se äiti tulee saunasta! Tuommoset sanat kun kuulee lauteille, niin siinä menee rauha sielusta saman siliän tien!!!! Tai vessaan tai ruokapöytään, juuri kun on saanu yhen potun haarukan nokkaan.

Pranametrille:
ilolla kuuntelen teidän itkuisen arjen kääntymistä parempaan! Voisko tosiaan olla että koko tippa-rundi oli turhaa! Mahdollistahan se! ...hm..meilläkin ne samperin kalliit Relat unohtui kaappiin ja pieru raikaa iloisesti! Eikös olekin mukava lykkiä vaunuja, kun tietää, että pikkuinen ei tasan tarkkaan ala raivoamaan keskellä kylää!!! Jipppii, sinne!

SannaKoon Selloreissu ja laskiaispullat! Juhlaa juhlan perään! Pannaanko teillä mantelimassaa pullan helmeksi? Kuola valuu täällä suusta.... Mun pullista tuli voisilmäisiä! JA me syötiin ne kaikki. Kaksi aikuista ja kaksi peltiä pikkupullia. Kuohkeita sokeri-rasva herkkuja 8+8 kappaletta. (mut mä söin vissiin vaan kuus....)

Ihanaa oli ulkoilla tänään pitkästä aikaa! Kertakaikkiaan. Venlakin viihtyi, mutta just niin kauan kun liikkettä riitti! Nostin vaunut takas tullessa tuohon kuistille ja aattelin hakea sisältä kahvikupposen siihen ulos. Olisin istunut ja nauttinut hiljaa kahvia ja katsellut lumisadetta, vaan ei sitten. Ihan sairas rääky kohtaus, eikä meinannu loppua tulla. Sisälle kun könyttiin kiireestti niin makuupussista löytyi ihan vauvanhikinen tyttö. Aamulla ompelemani uus mekkokin oli ihan pehmonen hiestä! Eikä hänellä ollu liikaa päällä. Yks ohut haalari ja myssy! Herttinen sentään! Joskus hän oppii, eikö niin?

Eli kun aamulla oli runsaasti aikaa, jopa ommella se hieno sunnuntai mekko tytölle, niin kyllähän se takasin tulee! Jostakin muistan lukeneeni, että vauvojen pitäisi itkeä kaks tuntia per vuorokaus!?! Taitaa oaa puppua?

Mutta, tuo pikäksi muuttunut yö-uni... toivottavasti se jää pysyväksi! Pitäkää peukkuja!

Jatkamme täällä iltapuuhia!


 
Heii!

Hihi, menin ihan ekaksi tuonne kivagalleriaan, ja siellä oli vallan ihania söpötyksiä taas kuvissa! Ollaanpas me saatu nättejä vauvoja aikaiseksi! [:D] Ja ihan pikkasen tipahdin SannaKoon kuville! Mä tosiaan aattelin, että Benjin niskapaskat on kauheita, mutta kyllä joudun nyt syömään sanani! Ja se puklukuvan yllättynyt ilme!

Oho, maarinen, teidän Venlahan se aikaisessa vaiheessa on alkanut kääntyilemään! Ja niin, ei täälläkään enää huudeta sitä kahta tuntia päivässä, enintään tunti, jos sitäkään. Ja sitten koputellaan kyllä puuta tähän väliin taas. [:)]

Halipossun yö kyllä kuulosti rankalta.. Toivottavasti ensi yö menee vähemmillä valvomisilla! Pidän peukkua pystyssä, ja sormia ristissä teille. Mä en oo kyllä yhtään varma kauanko noiden tikkien kanssa meni, kun oon nyt vasta uskaltanut tarkemmin tirkistellä tuonne alakertaan.. Näyttää ne jo sulaneen sentään, vaan onhan synnytyksestäkin jo 6 viikkoa aikaa!

Ja sintullekin toivon pitempiä yöunia, ei nuo 1,5 tunnin pätkät varmastikaan helppoja ole! Syödäänkö teillä pelkkää tissiä, vai annatteko välillä myös pullosta? Aattelin, että saattais helpottaa, jos antaisitte vikan syötön ennen yöunia pullosta, vaikka sitten pumpattua maitoa, jos rintaruokintaa annatte. Silloin meinaan näkee, että vauva varmasti saa hyvän määrän maitoa sisään, ja näin sen pitäisi nukkuakin pidempiä välejä, kun on masu täynnä.

Pranalle pikku "jeet" täältä. Hienoa, että Valon vatsavaiva-itkut alkaa olemaan ohitse!

Kakkojen väreistä vielä sen verran (Prana niistä jutteli tuolla edellisellä sivulla), niin meillä oli ukolla ihan ekoina viikkoina melkein järjestään vihreetä kakkaa, ja nyt se vaihtelee oranssihtavan ja haalean keltaisen välillä. Tähän pitää vielä kommentoida, että SannaKoon laittaman kakkakuvan räikeän keltaista ei täällä olla vielä bongailtu! [:D]

Ai niin, ja sitten äkkiä vielä sellainen juttu, että tänään oli Benji ekaa kertaa pidemmän aikaa papan hoidossa! Tämä äippä pääsi Oriflame-kutsuille tekemään kasvojen puhdistuksia ja meikkihommia, ja sillä välin papa hoiteli poikaa. [:)] Hyvin oli kuulemma mennyt, ja maitokin riitti. Jee, uskallan siis tästälähin poistua hyvillä mielin välillä kotoa, ja papa saa hoidella poitsua jatkossakin. [:D]
 
Laskiaispullaa massu pullollaan, täällä ne täytetään kermalla ja hillolla, mantelimassaa kun ei meistä miehen kanssa kumpikaan fanita. Pullat jopa onnistui yllättävän hyvin, eikä ihan tönkkösiä tullutkaan. Ja täällä niitä riitti onneksi pakkaseen asti :)

Vai rela-tippojen poisjättämistä täällä moni on pitänyt hyvänä... hittolainen, pitäisköhän sitä itsekin kokeilla?

maarinen, teidän Venla tietää olevansa iltatähti, ja kaipaa vaan parasta seurustelua ja viihdykettä! Sen takiahan se ei suinkaan suostu paikallaan olevissa vaunuissa liikkumaan ;) Täällä tää esikoinen tuntuu olevan yks pirun prinssi, kun tuntuu jo nyt vaativan viihdyttäjiä, etenkin jos ollaan oltu sosiaalisempia edellisenä päivänä! Vaan viihdytetään viihdytetään, ehtii sitä tapoja ja kärsivällisyyttä opettaa sitten taaperoikäiselle :)
Tsemppiä teidän yöhön, toivottavasti uni kantaa!

Täällä taas kämppä "tyhjä" ja hiljainen... Pikkuprinssin tuuppasin justiinsa sänkyynsä (tosin joi vaan 80ml maitoa, eli varmaan ennen puolta yötä herää tankkaamaan) ja mies läks töihin. Näin ne viikonloput kuluu ja arki koittaa, kulutetaan viikkoa seuraavaa viikonloppua ootellen. Yhtä oottelemista se sitten vissiin tääkin vuos, joten samahan tuo ois antaa korkeemman käteen kohtalo ja kattella, josko sitä pikkukakkosta vaikka pukkais? (herraisä, älkää kertoko meidän suvuille, että tällasta ees ajattelen!)

Ailime oli näemmä näpeistään nopeampi! Ja siis se kakkakuva tosiaan aiheuttaa itsessäkin joka kerta naurunpyrskähdyksiä, johtuisko siitä, että se oli isin siivottavana ;) Ja väri ei ollut kyllä ihan noin räikeän keltainen, jotenkin se vähän valehtelee tuo salama tuossa miehen kännykamerassa.
 
Pakko tulla tänne aikani kuluksi vähän hehkuttamaan! Oltiin ensimmäistä kertaa koko perheen voimin lyhykäisellä iltalenkillä koiran kanssa, vihdoinkin! Kyllä oli ihanaa :) Pikku mies pääsi testaamaan vankkurikyydin turvallisesti unten mailla ollessaan. Äiti ja isä työntelivät kärryjä vuorotellen samalla nauttiessaan talven ihmemaasta, raikkaasta ilmasta ja toistensa seurasta (samalla manaten huonosti aurattuja teitä). Edellisestä yhteisestä iltalenkistä olikin kulunut aikaa jo ainakin toista kuukautta. Mukavaa yhdessä oloa.
 
Ja kyllä tuli vesi kielelle, kun täällä SannaKoo ja Maarinen kertoilivat pullantuoksuisesta kodista... Tissibaaria kaivataan...nyt menoksi 
 
RRRRR (=naurunremakka)
Tukahdutettu,, semmonen kahen aikuisen naurunremakka jota hörötetään sisäänpäin hengittämällä ja ilvehditään muka hakkamalla jalkaa lattiaan. SYY: Espoolais vauvan jättipaska! Eikä voi hirnua ääneen kun meidän ikioma oksentaja nukkuu....
Mutta kymmenen pisteen kuorutus siellä näytti SannaKoon poikasella olevan!

Tuleekohan tuo uniin?
 
Takaisin
Top