Tammikuun juttuja

Noh, mulla jäi sitten suurin osa hommista mitä oli tarkotus tehdä vielä ennen vauvan syntymää - lantion löystymisen takia pitää rajata tekemisiään ja säännöstellä energiaansa, koska muuten ensinnäkin ilta on todella tuskainen kipujen takia, ja ne jatkuu vielä seuraavaan päivään. Huomasin vaan, ettei todellakaan ole mulle tyypillistä säännöstellä tekemisiään ja energiaansa, tuntuu nimittäin todella tyhmälle miettiä että mitä voin tehä ja mitä en tyyliin "jos vien ja haen esikoisen eskarista, kauppaan en enää voi lähteä", "jos mennään kyläilemään, pitää sitten ottaa illasta tosi rauhallisesti". Tuntuu hankalalta, kun joutuu niin paljon miehen kanssa neuvottelemaan, että mitä mä teen ja mitä pystyn tekemään, ja mitä muuta on pakko tehä eli mitä miehen pitäisi tehdä. Huomista jännään erityisesti, koska miehellä on opiskeluihin liittyvä päivä koululla, ja on luultavasti koko päivän siellä - eli mun pitää viedä ja hakea sekä eskarilainen että kerholainen, hoitaa pakolliset kotityöt kuten vaikkapa ruuanlaitto, ja viedä esikoinen harkkoihin. Eskari, kerho ja harkat on kaikki oikeasti kävelymatkan päässä, mutta pitkät kävelymatkat ja pitkään seisominen nimenomaan aiheuttaa kipuja... pitää varmaan lähteä harkkoihin sit hyvissä ajoin, koska mä en ehkä pääse kävelemään kovin nopeasti.

Mutta mulla alkoi äitiysjoogakurssi, joka tosin kestää vaan 5 viikkoa, mutta on kiva käydä varsinaisessa äitiysjoogassakin. Käyn lisäksi myös samassa joogaryhmässä kuin normaalistikin, sovin ohjaajan kanssa että voin käydä mutta jätän tekemättä ne liikkeet joita en pysty tekemään, ja ohjaajakin kyllä näyttää mulle sit korvaavia liikkeitä. Selkävaivoille tekee hyvää :)
 
Kiva Inkivääri, että teit jo listan :) Mulle ei tullut mieleenkään, että niitä vauvoja vois jo nyt alkaa tulla, mutta niinpä niitä taitaa alkaa pikkuhiljaa putkahtelemaan.

Ksmirre, ymmärrän sun tilanteen hyvinkin. Ei todellakaan ole helppoa miettiä, mitä tekisi kun on kasa hommia, jotka olis pakko tehdä, mutta kroppa ei pysty kaikkeen. Mulla ei sentään ole tuota ikävää lantionlöystymistä vaan kaikki voimat on vaan kadonnut totaalisesti johonkin ja pakko melkein vaan levätä jatkuvasti. Ei ihan tunnu siltä, että kaikki on ok..

Välillä meinaa ihan itku tulla, kun on niin paljon muiden "armoilla" ja pitää omia velvollisuuksia laittaa toisten niskoille.

Yleisen voimattomuuden päälle nousi eilen illalla kuume niin mies joutuu ilmeisesti olemaan huomenna pois koulusta, kun en pärjää tuon taaperon kanssa kahdestaan. Olen nyt antanut itselleni luvan keräillä voimia tän viikon loppuun ja ens viikolla on pakko alkaa hoitaa omia velvollisuuksia :)
 
Terkkuja pitkästä aikaa:) Ei ole tullut kirjoiteltua, vaikka lukemassa olen foorumeita käynytkin. Mutta nyt ajattelin laitella vähän kuulumisia.Minulla äippäloma alkaisi virallisesti 3.2. mutta jäin jo nyt sitten saikulle siihen asti. Mitään vakavaa ei ole, välillä tuntuu että kaveri yrittää repiä mahaa auki tuosta navan vasemmalta puolelta ja tulla sitä kautta ulos! Kun tuo päiväkotityö on kuitenkin nostelua, kyykkäilyä, lattialla työskentelyä ....ja luistelukin olis alkanut, hih;) niin lääkäri oli sitä mieltä, että parempi ottaa rauhallisemmin. Näin jo kyllä itseni sieluni silmin ison masuni kanssa luistelemassa ja opettamassa lapsille kaatumisia ym;D
Äitipolilla kävin viime viikolla lähinnä tuon "repimisen tunteen" takia. Ei mitään ihmeempää löytynyt. Vauva köllöttelee pää alaspäin ja potkii kylkiluita ja ylämahaa siihen tahtiin, että nahat ja luut paukkuu. Siis tosi liikkuvainen kaveri.  Äimistelivät vain muksun kokoa ku paino-arvio oli 2,3kg ja laskettuua aikaan kuitenki jotain 8vkoa. Meenki kontrolliin tän kuun lopulla, niin katotaan, pitääkö käynnistää aikaisemmin.....ettei tule mitään jättiläisvauvaa, ku omakin mitta on vaan vähä vajaat 160. Sokereissa ym:ssä ei ole ollut mitään erikoista, joten saas nähdä!Hankintoja on tullu tehtyä. Vaunut hain välipäivinä, kaukalo on tullut hommattua ja joitain vaatteita. Vaatteita ei ole hirmuisesti tarvinnut ostella, kiitos siskoni, joka on kantanut oman muksunsa lähes uusia vaatteita laatikko kaupalla.
Tässähän tätä asiaa nyt tulikin. Tapaamisiin.
 
Huomenta kaikille!

Niin se kroppa kertoo, mitä tarvitsee,mutta Ksmirren näinkin varhainen lantion löystyminen olis kyllä voinut jäädä väliin! Toivon, että kaikki saavat tarvittavan määrän lepoa ennen synnytystä! (ja tietty sen jälkeenkin... ;))

Marize: Tulehan kertomaan, mitä äippäpolilla sanoivat käynnistämisen kanssa.
Mulla sama juttu, mutta mulla on kyllä sokerit ollut viikon 20 jälkeen korkealla ja siitä syystä vauveli kasvaa siinä ylä- ja keskikäyrän välissä ja on mun vauvaksi iso, kun otetaan huomioon, että muut 3 ovat olleet 3500-3700g.

Epedriinille pikaista paranemista!

Hiidelle onnea uuteen kotiin ja rauhaan!

Täällä kans supistelee nyt ihan säännöllisesti iltaisin, mutta ovat ihan harjoitussuppareita.
Ja eilen varsinkin supisteli, kun olin poikien kans rinteessä pari tuntia. Itse siis kävelin rinnettä ylös-alas - hiki vaan virasi, sen verran rankkaa oli!
Vaikka kyllähän tuo supistelu muistuttaa pian koittavasta synnytyksestä..
Mä näin jo unta, että vedet meni kesken luennon ja mulla oli auto käytössä ja menin sitten koulusta suoraan synnyttämään ihan itsekseni. :D On tää jännää aikaa!

Nyt mä lähden tarpomaan kaverille ja taidan saada siinä päivän urheiluannoksen, kun sen verran auraamattomalta meidän tie vielä näyttää :D
 
Madie: Heh, mulla ei taas ihan leikkaa. Tein ton keskustelun noille syntyneille valmiiksi, ja itsekin kutsuin sitä listaksi, mutta vasta kun sä kiittelit siitä, tajusin, että sitähän pitää tietty päivittää myös. :D Keskustelua aloittaessani ajattelin vaan, että sinne jokainen kirjoitta syntymisuutiset ja se on siinä, mutta totta kai kokoan ne yhteen, kun lopulta tajusin, että niinhän sen pitää olla. :D Ja siis hyvin tuo sopii, kun mulla on vielä niin loppukuusta laskettu aikakin, että ehdin hyvin pallomahani kanssa päivitellä listaa, kun te muut jo hoitelette vauvojanne. :) Naurattaa vaan, kun en itekään tajua mitä lupailen täällä. :D
 
Onkos täällä vähän hiljaista vai käynkö mä vaan lukemassa näitä tiuhaan tahtiin.. :D

Onnea Hiidelle tosiaan täältäkin uuteen kotiin, me niin miehen kans unelmoidaan omasta tuvasta mut suunnitelmat tulevaisuuden suhteen on vielä niin auki et odotellaan ja hissukseen ruvetaan sit rakentamaan! :)

Olo on ku onkimadolla etten sanois, neuvolasta kiellettiin ylimääräinen lenkkeily ja jumppailu ku meinaa supistella todella herkästi. Heti kyl huomaa kropassa et liikkuminen on jääny vähemmälle, järkyttävän laiska ja saamaton olo ja tuntuu et mä painan tuplasti enemmän mitä pari viikkoa sitten! Eilen päätin et tänään mä käyn pienen tosi rauhallisen lenkin ihan vaan sen takia et saa aivot raitista ilmaa ja mieliki olis virkeempi.. Jos vaikka ees taloa kiertelis ympäri.

Ksmirre, et oo ainut jolla hommia olis vinopino. TOsin sulle tsemppiä lantion löystymisen kans, mulla se tekemättömyys johtuu vaan laiskuudesta.. Mä en oo tehny MITÄÄN vielä vauvalle - tai no joo sen verran et oon päällystänyt makuupussin uudelleen. Listoja oon kyllä väsänny missä on kaikki ostettava ja kotona laitettavat asiat, mut jostain syystä mun aivot ei käskytä vaan hommiin! :D Meillä on joka alkuvuosi pikkasen tiukempaa, johtuen varmaan joulusta ja siitä lahjavuoresta joka aina pitää hankkia (joka kerta päätetään et ens vuonna vähemmän - jep jep..), odottelen nyt tässä talouden tasaantumista et pääsen ostoksille ja tuleva tirppana sais sen kaiken tarvittavan..

 
Kiitos kovasti! Se on aivan mieletön tunne kun saa pienen lähelleen syliin ensi kerran! <3ja ensi parkaisu saa kovemmankin mamman kyyneliin! :)>
 
Jee, Milsku! Odottelinkin jo kovasti, että koska pääsen päivittelemään tota synteiden listaa! <3 Onnea vielä kovasti tätäkin kautta! Tuu kertomaan, miten teidän vauva-arki on lähtenyt sujumaan, kun vaan ehdit ja jaksat. Joko ootte päässeet kotiin? :) Oon niin innoissani teidän puolesta, ja ihanaa että neiti oli jo noin iso ja kaikki on hyvin, vaikka vähän ottikin varaslähdön tähän maailmaan. :)

En voi vieläkään käsittää, että nyt ollan oikeesti siinä vaiheessa, että meidän pienokaisia alkaa putkahdella maailmaan. <3 Näin jo toissayönä unta, että meidän Pieni syntyi ja me unohdettiin kertoa siitä meidän perheille. Ja sitten mun maha oli ihan ihmeellisen mallinen, sellanen kulmikas pömppis. :D Hyvät on huolet munkin alitajunnalla!
 
VAU!! Milsku suuren suuret onnittelut! :) Tosiaan nyt sitä tajuaa et synnytys alkaa olla lähellä ja vauva voi olla oikeesti kohta jo omassa kotona. <3

Milsku, raapustele synnytyskertomusta kunhan jaksat. Onnentoivotuksia sinne typykällekkin! :)
 
Milskulle SUPERonnittelut!
Kiireinen pimu teillä.
Tulehan toki kertomaan, kuinka kaikki män. Sitten kun jaksat.
 
Onnittelut Milskulle! Miten mulla on menny ihan ohi, että tyttö edes olis ollut tulossa jo nyt? Menikö kaikki hyvin? Katoin tuolta syntyneistä, että sektiolla tuli, oliko siihen joku terveydellinen tms syy? Tai jotenkin ajattelen, että kun tuli noin hätäsenä ulos ennenaikojaan niin ois tullu alakautta pikasynnytyksenä mut ei vissiin? :) Nauttikaahan vauvan tuoksusta <3

Flunssan iski viime viikolla, nyt siis puolitoistaviikkoa sairaslomailua, mutta maanantaina onneksi takas töihin! Omaa paranemista ei oo ainakaan helpottanut, että poitsukin sai 40,3 asteen kuumeen joten huolehtiminen hänen hyvinvoinnistaan meni etusijalle. Ja alkanut tämä raskaus verottaa jo omaa osaansa, laiskuus on iskenyt! Enää 7 työvuoroa ennen "loman" alkua!! :)

Torstaina taas neuvolaan..

Mitäpä vielä.. vikat hankinnat aion pyhittää äitiyslomalle hankittavaksi, jottei ihan tylsistymään kerkiä! Tuttipulloja pari, imetysliivit, froteesuojia pinnasänkyyn, vaippoja yms ois vielä hankintalistalla!

Voikaa paksusti! :)
 
Heippa taas,

Oli pakko tulla tännekin fiilistelemään. Mun ihanaiset ystävät järjesti mulle aivan ihanat vauvakutsut. Ihan totaalisena yllätyksenä tuli koko homma :) Mies vei mut pois kotoa aamupäivällä eilen ja kun tultiin takaisin oli koti täynnä ystäviä, ilmapalloja, herkkuja ja lahjoja. Oli kyllä tippa linssissä ovella kun tajusin mistä on  kyse... Ei muuta voi sanoa kun että onnekas olen kun on noin ihania ystäviä olemassa. :)

Vielä 10 työaamua jäljellä ja sitten alkaa mammaloma :)
 
Minä sain kanssa tipan linssiin, kun kaks ystävää ilmotti, että he järjestävät mulle vauvajuhlat :) 4.2. olis tarkoitus kokoontua yhteen ja viettää aikaa ihanassa seurassa hyvää syömistä mutustelleen ja vauvoista jutustellen. Ihanaa, kun on ystäviä!

Itsellä alkais virallisesti äitiysloma huomenna. Kotona olen kyllä ollut jo liki 4kk sairauslomilla.. mutta jotenkin siltu tuntuu merkkipaalulta tuo äippäloman alkaminen. Niin se käy aika vähiin ennen  Eikan syntymää. Ihan hirvittää välillä miten nopsaan aika menee.
 
Hirmuisesti paljon onnea Milskulle tytöstä <3
Tässähän rupeaa oikein ihan itseäänkin jo tosissaan jännittämään, kun laskettuun aikaan on enää se 5 viikoa ja pari päivää! Jännää! Menisi aika pian :)!!

 
"Viimeisillä viikoilla sinulla on hyvä mahdollisuus keskittyä itseesi. Harrasta ja tapaa ystäviäsi – vauvan synnyttyä sinulla ei välttämättä ole siihen aikaa, ainakaan heti."

Ohhohhoijaa, tää on niin taas tätä. Mä en tiennytkään, että voin nyt sitte ihan luvan kanssa jättää noi 2- ja 6-vuotiaat keskenään kotiin ja lähtee harrastamaan ja tapaamaan ystäviä ja keskittyä ihan vaan itteeni. Hmm, mun 2v ei ainakaan osaa ruokaa laittaa, hädin tuskin kun selviää päivästä ilman vaippaa vielä edes, ja 6v:nkin ruuanlaittotaidoissa on vähän toivomisen varaa. Ja mitähän mahtaisivat eskarissa tuumia, kun 6v itekseen sinne kulkis, tai kerhossa, kun 6v veisi ja hakisi ton 2v:n.

Laskettuun aikaan on 8 viikkoa, äitiysloman alkuun 3 viikkoa, enkä mä tiedä missä ihmeen välissä mä ehtisin edes päiväunet nukkua rauhassa ainakaan suurimpana osana päivistä. Töissä ollessa sai ottaa torkut bussissa tai sit aika helposti ja loogisesti tuli otettua torkut heti töistä tullessa, mut nyt ei päivässä oo mitään katkoja, siirtymiä tai muitakaan helppoja ja loogisia kohtia, jossa ne päikkärit voisi ottaa. Ärsyttää ihan suunnattomasti, kun neuvola, työkaverit ja suurin piirtein joka toinen vastaantulija vouhottaa just tota: "Onpa kivaa kun nyt sulla on tilaisuus ottaa rennosti ja vähän lomailla ja lepäillä ennen vauvan syntymää!" Niin, ja ne isommat lapset hoiti... kuka?
 
Koitahan selvitä Ksmirre, ei varmana oo helppoa!

Itsellä alko tälle kuulle jo toinen flunssa ja nyt se edellinen viikon mittanen flunssa tuntuu tähän verrattuna pelkältä harjotukselta; kuumetta ei (vielä) ole, mut kaikkea mahdollista muuta! Yskä ja jäätävä räkämäärä, mitkä nyt tietty on normaali osa flunssaa. Mut nyt kolottaa JOKA paikka ja maha vihloo jatkuvasti. Supistuksia (lähinnä onneks niitä kivuttomia) tulee aina kovemman yskimisen jälkeen ja ylösnoustessa tai jos olen liikkeellä pitkän aikaa. Lisäksi aina, kun poju potkii, tuntuu, että koko maha halkeaa ja sattuu niin julmetusti :/ Nyt vielä huolettaa sekin, kun poju on nyt pari päivää ollut selvästi hiljaisempi normaaliin verrattuna, taitaa sekin saada osansa flunssasta... Neuvolalääkärille olis aika viikon päästä, mut pitää nyt kahtoa, et pitääkö sinne soitella jo aikasemmin, jos ei olo ala muuttua.

Alavatsan vihlonta ihmetyttää, voisko nyt olla niin, että kaverin pää olis laskeutunut alemmas ja vihlonta johtuis siitä? Liitoskipuja mulla on ollut muutenkin vähän väliä, mut ei näin jatkuvasti ja voimakkaina...ja kun niitä on nyt ihan paikallaan makoillessakin, ei pelkästään liikkuessa/asentoa vaihtaessa niinkuin ennen.

Nämä masutuntemukset sai mut jo harkitsemaan, että josko pitää se sairaalakassi jo nyt pakata valmiiksi...toivottavasti nää nyt johtuu vaan flunssasta ja olen vainoharhanen!!

Jaksamisia kaikille mammoille!!! :)
 
Heipsan

Täälä taistellaan työpaikan kanssa. Meidän työpaikan palkanlaskija ei ilmeisesti osaa lukea eikä laskea. Oli ehdottomasti sitä mieltä että jos mulla laskettuaika 13.3 alkaa minun äitiysloma 13.2... Sen se on nyt myös merkinnyt Kelan hakemuksiin ja äitiyslomani alkaa 7.2...Yritin tyypille ystävällisesti sanoa 2kertaan että Kela ei laske sunnuntaita mukaan, mutta ei mennyt perille. Tyyppi olisi myös nähnyt asian omin silmin kun olisi Kelan sivuilta tämän katsonut, mutta ei ilmeisesti osaa/kykene :(
Ensin oli alunperin sitämieltä että joudun suoraan Kelan rahoille ja ekan hakemuksen täytti sen mukaan, kunnes sitten katsoi työehtosopimuksesta, että kappas kehveliä minullehan tulee maksaa 42pvää normipalkkaa :o No perui ensimmäisen hakemuksen ja kun viimein vetkuttelun jälkeen on lähettänyt uuden, niin siihenkin se on laskenut ne sunnuntait mukaan ja sen perusteella mulle tulis vaan 36pvää normipalkkaa!!! Alkaa verenpaine nousta tässä, kun mutenkin palkanlaskijan vetkuttelun takia päätöksen saaminen on venynyt, niin nyt sitten vielä se pitää tehdä koko homma uusiksi :( Yritin tyyppiä tavottaakin jo tänään, mutta eihän nyt tietenkään töissä ollut...

Ei muuta tänne, keskiviikon neuvolaa odotellessa :)
 
Mä kans jouduin esikoisen aikana tappelemaan äitiyspäivärahoista. Onneks mä en enää oo siellä töissä, nimittäin paikan pomo päätti sit haukkua mut aivan maan tasalle ku menin selvittelemään sihteerin kans äitiysloman alussa et mitä se oli säätäny mun vanhempainpäivärahojen kans, Kelalta soittelivat yhtenään et puuttuu jotain jne.. Pomo ei siitä tykännyt ja haukku sit siinä ohimennen niin rumasti ettei ikinä kukaan oo loukannu mua niin. Empäs mennyt näyttämään sit pienokaista sinne ja onneks muutettiinkin paikkakunnalta pois. Tänäpäivänäkään mä en koko seudulle halua mennä ku karvat nousee valmiiks pystyyn. No, mä sit jouduin hoitamaan ne vanhempainpäiväraha-sotkut aivan yksinäni ja päätös tuli vasta viikko ennen ku rahat oli tilillä. Hyi, vieläkin puistattaa! Että Tiinagr, tsemppiä tsemppiä :)

Mä oon tässä jo nimiä vähän listaillu ylös tänään laiskuuttani. Muut hommat ja valmistelut senkun odottaa :D Tyttöjen nimiä on jo pitkä lista mut poikia ei oo ku vaivaiset pari.. Täytynee kulkea korva tarkkana kaupoissa jos sattuis kuulemaan hienoja nimiä.

Täällä on puolet tammikuusta sairasteltu, jospa se nyt oli meidän osalta ohi. Karmeeta flunssaa ja vatsatautia..

Paranemisia ja vointeja siis :)
 
Tiinagr: On kyllä, jos saat selvitellä palkanlaskijan sotkuja. Mä ainakin luotin, että just palkanlaskija tietää nää jutut. Ja meillä kyllä tiesikin. Tietty kaikki joskus tekevät asioita ekaa kertaa. Nyt vaan kun itsestä tietää, että kaikki "ylimääränen" tässä tilassa tuntuu olevan liikaa.

Mä olen taas tänään töissä kuunnellut, kuinka iso maha mulla on, vaikka mun sf 27cm on kyl aika pieni. Olo on kyl aika tukala, et jos se ison mahan vaikutelma tuleekin mun kärsivän näkösestä olemuksesta :)

Vaikka lapseton vielä olenkin, ei ne päikkärit kyllä täälläkään onnistu. Töihin lähden ennen klo 07 ja kotona olen aikasintaan 17.30, yleensä siinä klo 18. Joten kun aamuherätys on 5.45, niin ei parane enää kuuden jälkeen illalla mennä päikkäreille. Ja kummasti niitä "velvollisuuksia" on kotonakin: siivousta, pyykinpesua, koiran ulkoilutusta jne. Mut ehkä mä sit äippälomalla ehdin joskus päikkäritkin ottaan. Kieltämättä tarvetta olis. Noi ohjeet ja neuvot raskaana olevalle on tommosta hehkutusta ja tietty hyvä se on et joku hehkuttaa, kun itellä harvemmin on kovinkaan hehkeä olo.

Mulla ei ole yhtään semmonen olo, että syntyispä jo tää pikkunen. Kaikki on vielä kesken ja tekemättä/hankkimatta. Toivottavasti tässä on vielä aikaa...


 
Takaisin
Top