Tammikuiset 2021

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ma-Ma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meilläkin kotona äiti käytti joka paikkaan aloeveraa. Auringon polttaneelle iholle ja just hyttysen pistoihin.
 
Viikon ajan noin lueskellut kirjoituksia täältä, joten kai sitä uskaltautuu itsekin osallistua keskusteluun.

Olen 31 - vuotias esikoisen odottaja (9±6 menossa). Taustalla PCOS, pitkä yrittäminen ja lopulta raskautuminen heti keskenmenon jälkeen. Ensimmäinen raskaus keskeytyi aprillipäivänä noin viikolla 7 ja meidän yllätykseksi pahin aprillipila sai jatkoa positiivisella yllätyksellä. Aikamoista tunteiden vuoristorataa tää on ollut ja vasta nyt uskaltaa olla varovaisen toiveikas raskauden suhteen. Neuvolan kautta tekivät viikko sitten varhaisultran varmistaakseen raskauden keston ja ainakin tällä hetkellä kaikki niin kuin pitää.

Olot aivan järkyttävät (väsymys ja jatkuva etova olo) , eli keho ainakin ilmoittaa, että raskaus etenee. Tänään myös löytyi asia, joka saa etovan olon muuttumaan oksentamiseksi, nimittäin karkit. Eipä tarvi niihin ainakaan turvautua heikkona hetkenä

Nyt jännittää sukujuhannus, jossa on vaikeaa salata tilannetta jo näiden olojen takia. Ristiriitainen fiilis kertoa raskaudesta, koska jotenkin vaikeaa vielä ottaa onnitteluja vastaan kun keskenmenon kokemus ja pelko on vielä niin lähellä. Töissä lähintyötiimi ja esimies tietää
 
Bongasin just, että HUS:n alueella saisi tukihenkilö tulla 15.6.2020 alkaen sekä ultraan, että synnytykseen ja sen jälkeenkin :cool05
Olen ihan mielettömän helpottunut mun kaverin puolesta, joka saa esikoisensa heinäkuussa ja neuvolasta ei oo tähän asti annettu pienintäkään toivoa siitä, että isä pääsisi mukaan. Aloin vollottaa, kun uutisen näin ja pääsin kertomaan tämän ilosanoman kaverille, joka oli tästä ihan tietämätön.

Myös mun mies tuuletti, kun kuuli pääsevänsä mukaan ekaan ultraan. Sanoi, ettei ollut tajunnutkaan, miten paljon tätä lasta haluaa ennen kuin varhaisultrassa kolahti oikein kunnolla. Oli ihan hajalla siitä, kun tähän asti ollaan eletty sen mukaan, ettei pääsisi nt-ultraan. Wuhuu!

Tässä linkki HUS:n alueella oleville odottajille :)

https://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/HUS-sallii-jälleen-synnyttäjien-tukihenkilöt-kaikissa-synnytyssairaaloissaan.aspx
Hmm outoa! Bulevardin omilla sivuilla lukee vielä ettei tukihenkilöt ole tervetulleita. Otettiin varta vasten lisäultra parin viikon päähän (seulontaultra kolmen viikon kuluttua) Kauniiseen Odotukseen että mies pääsisi mukaan. Nyt taas joutuu miettimään, että uskaltaako perua sen ajan kun Bulevardilta ja HUSilta tulee kahta eri infoa:banghead:
 
Onko kellään muuten tietoa, että millä vois näin raskaana ollessa tehokkaasti helpottaa hyttysenpiston kutinaa? :shifty:

Ite kans pohdin samaa alkuviikosta ja Hydrocortisonista luki raskauden ja imetyksen aikana: Lyhytaikaiselle ja suppea-alaiselle käytölle ei ole esteitä. Ite en varmaan aio siltikään käyttää.

Aloesta lueskelin kans ettei ilmeisesti suositella raskauden aikana. :think005 Sitä normaalisti enimmäkseen käyttänykki. Tullu kahteltua tarkkaan mitä suositellaan ja mitä ei ku eka raskaus niin kaikki niin uutta. :rolleyes:

Päädyin siis hakemaan apteekista tämmösen:
https://www.apteekkituotteet.fi/Etono
Joka siis täysin turvallinen raskauden aikana, varmistin vielä apteekista. :p
 
Ite kans pohdin samaa alkuviikosta ja Hydrocortisonista luki raskauden ja imetyksen aikana: Lyhytaikaiselle ja suppea-alaiselle käytölle ei ole esteitä. Ite en varmaan aio siltikään käyttää.

Aloesta lueskelin kans ettei ilmeisesti suositella raskauden aikana. :think005 Sitä normaalisti enimmäkseen käyttänykki. Tullu kahteltua tarkkaan mitä suositellaan ja mitä ei ku eka raskaus niin kaikki niin uutta. :rolleyes:

Päädyin siis hakemaan apteekista tämmösen:
https://www.apteekkituotteet.fi/Etono
Joka siis täysin turvallinen raskauden aikana, varmistin vielä apteekista. :p

Hei ihan mahtavaa, kiitos! Tätä mä oon aina käyttäny ja toimii tosi hyvin, mä olin jostain saanu päähäni ettei tätä sais käyttää raskaana mutta hyvä jos olin väärässä :happy:
 
Tilasin joku päivä sitten viikkonäytölliset testit kun ultraa joudun vielä odottelemaan sinne juhannuksen jälkeiseen aikaan. Jos la mulla menisi tuonne helmikuulle, niin todennäköisimmin olisin silti tammikuinen. Mulla vauvat syntyy tuolla niukin naukin täysiaikaisina, jos sinnekkään asti päästään. Oon tyytyväinen jos päästään 35-36 viikolle.
 
Mä käytän aloeta. Tosin ku on kaikki mahdolliset siitepölyallergiat niin kesän ekoihin pistoihin ei auta mikää
 
Hmm outoa! Bulevardin omilla sivuilla lukee vielä ettei tukihenkilöt ole tervetulleita. Otettiin varta vasten lisäultra parin viikon päähän (seulontaultra kolmen viikon kuluttua) Kauniiseen Odotukseen että mies pääsisi mukaan. Nyt taas joutuu miettimään, että uskaltaako perua sen ajan kun Bulevardilta ja HUSilta tulee kahta eri infoa:banghead:

Ounou, toivottavasti tuo HUS:n tieto on oikea (luotan ja uskon siihen). Yllätyin, miten tärkeää se oli miehelle päästä mukaan, vaikks tämä on jo kolmas lapsi. Olisi julmaa, jos heti vetäisivät tuon Husin tiedotteen takaisin. Kynsiä pureskellen:nailbiting:

Edit:
Voi muuten johtua myös siitä, että tukihenkilöt ovat tervetulleita 15.6. Alkaen eli vielä eivät ole. Ehkä tuo sivu päivittyy maanantaina?
 
Muokattu viimeksi:
Ootteko ladannut jotain raskaus app? Mulla oli esikoisesta joku, jossa oli hauskasti aina joka viikko "hedelmä", minkäkokoinen oli sikiö. En vaan muista mikä ihme se oli. Oli tyyliin ensin puolikas rusina ja lopuksi Vesimeloni :D

Mä latasin Raskaus + ja Layette. Suosittelen!
 
Muokattu viimeksi:
Viikon ajan noin lueskellut kirjoituksia täältä, joten kai sitä uskaltautuu itsekin osallistua keskusteluun.

Olen 31 - vuotias esikoisen odottaja (9±6 menossa). Taustalla PCOS, pitkä yrittäminen ja lopulta raskautuminen heti keskenmenon jälkeen. Ensimmäinen raskaus keskeytyi aprillipäivänä noin viikolla 7 ja meidän yllätykseksi pahin aprillipila sai jatkoa positiivisella yllätyksellä. Aikamoista tunteiden vuoristorataa tää on ollut ja vasta nyt uskaltaa olla varovaisen toiveikas raskauden suhteen. Neuvolan kautta tekivät viikko sitten varhaisultran varmistaakseen raskauden keston ja ainakin tällä hetkellä kaikki niin kuin pitää.

Olot aivan järkyttävät (väsymys ja jatkuva etova olo) , eli keho ainakin ilmoittaa, että raskaus etenee. Tänään myös löytyi asia, joka saa etovan olon muuttumaan oksentamiseksi, nimittäin karkit. Eipä tarvi niihin ainakaan turvautua heikkona hetkenä

Nyt jännittää sukujuhannus, jossa on vaikeaa salata tilannetta jo näiden olojen takia. Ristiriitainen fiilis kertoa raskaudesta, koska jotenkin vaikeaa vielä ottaa onnitteluja vastaan kun keskenmenon kokemus ja pelko on vielä niin lähellä. Töissä lähintyötiimi ja esimies tietää
Aika yllättävän monelle on käynyt tuo raskautuminen heti pian keskenmenon jälkeen. Meilläkin ekan kanssa. Se on tosi ristiriitaista, varsinkin kun kyse ekasta lapsesta, siitä pohjattomasta epätoivosta ”ei musta ikinä tule äitiä” yhtäkkiseen mitä ihmettä -oloon. Itselle se aiheutti juuri tuon pelon ja vähän epäuskon tunteen, etten esim. uskaltanut ostaa vauvalle mitään ennen jotain kahdeksatta kuukautta. Jälkeenpäin sitä ajattelee, että asiat menivät juuri kuten oli tarkoitettu ja ilman ekan poismenoa, joka oli sillä hetkellä maailman kamalin asia, ei meillä olisi tuota yhtä, joka on maailman ihanin asia. Näin se elämä heittää ja on ihmeellistä :wink
 
Hedelmällisyyteenkin vaikuttaa hirmu moni tekijä. Mulla on autoimmuunisairaus, joka huonossa hoitatasapainossa aiheuttaa lapsettomuutta. Yhden kerran elämässä olen ollut lapsettomuushoidoissa. Luin vasta tutkimuksen, että monikin lapsettomuusongelma olisi ikääkuin autoimmuuniongelma. Jotta oma vointi pysyy hyvänä, mun pitää harjoittaa lihaksia, syödä riittävästi ja hyvin. Näiden tekijöiden kanssa taistelen nyt kun on pahoinvoinnit päällä. Vitamiinit ja mineraalit pitää pitää tasapainossa. Kaliumit mun pitäisi kai käydä ferritiinin lisäksi mittauttamassa jossain vaiheessa. En siis tällä halua syyllistää lapsettomia. Vaan enemmänkin antaa toivoa. Voi olla tekijöitä, asioita ja suuntia tutkimatta, mikä voi auttaa toiveen toteutumisessa. Olen itsekkin yli 2 vuotta elänyt mustassa tunnelissa vailla toivoa. Olen myös molempien enkelien jälkeen olen ajatellut, että en enää varmasti tule raskaaksi kun ikää jo näin. Nyt olen puolen vuoden aikana toiseen kertaan raskaana. En voi tietää miten tämä päättyy, riskejä on. Mutta ei auta kuin hengittää, elää tässä hetkessä. Ensimmäinen reaktio mulla raskaudesta ei ollut mikään onnenkyyneleet. Se oli puhdas kauhureaktio, koska tämä tuli täysin puun takaa ja tiedän myös realiteetit. Mutta teen joka päivä niin fyysisellä kuin henkisellä tasolla töitä sen eteen, että pää pysyy kasassa vaikeinakin hetkinä.
 
Hei! Olin jotenkin aivan missannut tämän osion tammikuisissa:wideyed:Ja täällähän on vaikka mitä. Pitääkin tutustua ajan kanssa kaikkeen oikein kunnolla:Heartred
Minä olen siis 30-vuotias ja mies, jolla on 5-vuotias edellisestä suhteesta, täyttää 32 vuotta pian. Meidän ensimmäistä lasta siis odotan nyt (10+1). Yllätyin todella paljon, että tulin näin helposti raskaaksi - 14.4. soitti MS-tautiani (autoimmuunitauti sekin) hoitava lääkäri ja antoi luvan yrittää lasta, vaikka edellisestä infuusioannoksesta oli vasta viikko kulunut (entinen ohjeistus oli, että näin vahvalla lääkkeellä pitäisi olla puoli vuotta ilman lääkettä ennen lapsen yrittämistä). Suhtauduin jo tähän ohjeistukseen ristiriitaisesti, sillä pelkäsin, että lapsellle kasvaa vain yksi käsi (edelleen toki pelkään) tai muita epämuodostumia. Olimme ajatelleet vähän aloitella siis varovasti (mitä ihmettä sekin tarkoittaa:angelic:), mutta houkutus kävi suureksi ja halusin luottaa toki lääkäriini. Eli 1.5. tuli sitten positiivinen - mikä tuntuu ihmeeltä myös sen vuoksi, koska sairaalassa oli mulle sanottu naistentaudeilla jo 5–6 vuotta sitten, että mulla on vanhentuneet munasarjat tms ja että lasta voi olla vaikea saada. Siksikin epäuskoinen...

Mies jo kertonut töissä hyville työkavereille - mä en ole kertonut kuin yhdelle todella hyvälle ystävälle jo neljä viikkoa sitten. Vähän ristiriitainen olo kertomisesta, koska emme ole käyneet missään varhaisultrassa yms (ultra vasta 30.6.). Neuvola mulla on onneksi kahden päivän päästä, jossa sydänääniä kuulostellaan. Ootan tosi paljon sitä, ensimmäistä varmistusta jostain elämästä, mutta samalla pelottaa odottaa, koska hyvin mahdollista on luonnollisesti, ettei mitään kuulu. Kuitenkin ollaan kertomassa miehen perheelle nyt huomenna luottamuksella. Omalle perheelleni haluaisin kertoa juhannuksena, mutta en tiedä, vaikuttaako kertomisintoon, jos sydänääniä ei nyt maanantaina kuulu. Ehkä ryntään paniikissa yksityiselle ultraan... Äsh, en haluaisi sellaiseenkaan ns. turhan hermoilun takia kyllä mennä...
 
Ounou, toivottavasti tuo HUS:n tieto on oikea (luotan ja uskon siihen). Yllätyin, miten tärkeää se oli miehelle päästä mukaan, vaikks tämä on jo kolmas lapsi. Olisi julmaa, jos heti vetäisivät tuon Husin tiedotteen takaisin. Kynsiä pureskellen:nailbiting:

Edit:
Voi muuten johtua myös siitä, että tulihenkilöt ovat tervetulleita 15.6. Alkaen eli vielä eivät ole. Ehkä tuo sivu päivittyy maanantaina?

Linkin takana vielä tää lause. Mitähän meinaa muiden-sanan osalta? eli muiden kuin sikiöseulontakäyntien osalta..?

"Seuraamme kaikkien muiden äitiyspoliklinikkakäyntien osalta HUSin yleistä linjaa, jonka mukaan tukihenkilö voi tulla vastaanotolle ainoastaan, jos potilas tarvitsee saattajan avustajakseen”

Täällä ultra heinäkuun puolella mut mies haluis kyllä kovin mukaan ja mä sen. Pitääkö esittää etten osaa yksin kävellä :D
 
Moikka kaikille

Olipas kiva törmätä tämmöseen foorumiin, saa ihan uudenlaista tukea tähän odotukseen. On tosiaan ensimmäinen raskaus, monen "tulee jos on tullakseen" vuoden jälkeen. Alko jo vähän tuntumaan ettei raskaus ole mahdollinen, kun joskus mulle neuvolasta sanottukin ettei se ole mulle helppoa, mutta niin vaan ihme tapahtui.
Nyt on menossa 11+0. Aamusta iltaan etova olo, ja haistan nenässäni koko ajan jotain mikä tekee olosta vielä hirveemmän.
Vähän ahdistaa kun ei pysty harrastamaan liikuntaa tai syömään kovin terveellisesti ja monipuolisesti, koska olo ei vaan taivu siihen. Sen lisäksi unirytmi on huono, kun päivisin tulee nukuttua huonon olon takia, ja sit taas yöllä valvottaa. Öisin olo parempi.
Koen olevani jotenkin huono ihminen ja odottaja, kun joka paikassa on siitä terveellisen syömisen ja liikunnan tärkeydestä.

Pistää vähän myös ärsyttämään että siellä jossain pääsee jo miehetkin mukaan ultraan. Täällä just tänään mies vedet silmissä kun puhuttiin siitä ettei pääse mukaan. Kokee ymmärrettävästi jäävänsä paljosta paitsi. Sentään nyt pääsee neuvolaan, siihen tuli muutos juuri. Toivotaan että myös ultraan tulis muutos tännekin.

Vähän tässä nyt jännätään kaikkea tulevaa.
 
Moikka kaikille

Olipas kiva törmätä tämmöseen foorumiin, saa ihan uudenlaista tukea tähän odotukseen. On tosiaan ensimmäinen raskaus, monen "tulee jos on tullakseen" vuoden jälkeen. Alko jo vähän tuntumaan ettei raskaus ole mahdollinen, kun joskus mulle neuvolasta sanottukin ettei se ole mulle helppoa, mutta niin vaan ihme tapahtui.
Nyt on menossa 11+0. Aamusta iltaan etova olo, ja haistan nenässäni koko ajan jotain mikä tekee olosta vielä hirveemmän.
Vähän ahdistaa kun ei pysty harrastamaan liikuntaa tai syömään kovin terveellisesti ja monipuolisesti, koska olo ei vaan taivu siihen. Sen lisäksi unirytmi on huono, kun päivisin tulee nukuttua huonon olon takia, ja sit taas yöllä valvottaa. Öisin olo parempi.
Koen olevani jotenkin huono ihminen ja odottaja, kun joka paikassa on siitä terveellisen syömisen ja liikunnan tärkeydestä.

Pistää vähän myös ärsyttämään että siellä jossain pääsee jo miehetkin mukaan ultraan. Täällä just tänään mies vedet silmissä kun puhuttiin siitä ettei pääse mukaan. Kokee ymmärrettävästi jäävänsä paljosta paitsi. Sentään nyt pääsee neuvolaan, siihen tuli muutos juuri. Toivotaan että myös ultraan tulis muutos tännekin.

Vähän tässä nyt jännätään kaikkea tulevaa.


Moikka :) ei kannata potea huonoa omaatuntoa siitä ettei liiku tai syö huonosti. Sitten kun olo kohenee niin sitä jaksaa ihan eri tavalla. Mulla oli 9vkoa sitä aamusta iltaan etovaa oloa enkä pystyny mitää tehdä. Nyt on olo helpottanu ja ihan eri tavalla virtaa. Kannattaa kokeilla pahoinvointirannekkeita, ne ainakin jonku verran auttoi mulla.
 
Linkin takana vielä tää lause. Mitähän meinaa muiden-sanan osalta? eli muiden kuin sikiöseulontakäyntien osalta..?

"Seuraamme kaikkien muiden äitiyspoliklinikkakäyntien osalta HUSin yleistä linjaa, jonka mukaan tukihenkilö voi tulla vastaanotolle ainoastaan, jos potilas tarvitsee saattajan avustajakseen”

Täällä ultra heinäkuun puolella mut mies haluis kyllä kovin mukaan ja mä sen. Pitääkö esittää etten osaa yksin kävellä :D
Juu niin ymmärsin, eli ekan neuvolan jälkeen ei pääse mukaan, myöskään toiseen ultraan ei pääse, eli vain tuo sikiöseulonta on nyt ok. Ja tietty synnytys. Mutta oma neuvolatäti kyllä sanoi viimeksi että nähdään molempien kanssa ensi kerralla! Onpa tää tehty vaikeeksi!
 
Preggers! Mieskin odottaa aina innoissaan kun saa joka tiistai tarkistaa "viikon hedelmän":grin Tällä viikolla jouduttiin oikein googlettamaan että mikä ihme on kumquat:grin

Mä käytän kans Preggersiä. Ne hedelmät on hauskoja :grin
 
Takaisin
Top