Tammikuiset 2021

[MiisaMau]

Meillä oli viikko sitten rakenneultra ja tyttöä lupailivat, eli kolmas tyttö tulossa :)

Jos mies ei pääse synnytykseen mukaan, menen sit yksin. En halua ketään muuta sinne. Anoppi ihan ehdoton ei, eikä oma äiti ole enää elossa enkä omista sisaruksiakaan. Yhden kaverin voisin ehkä pyytää mukaan, mutta en kuitenkaan tekisi sitä xD

Kuinka paljon teillä tuntuu liikkeet nyt?

 

[Jossu_]

Mä voisin varmaan kyllä ottaa äidin mukaan jos mies ei pääsisi. Mut olis se aika kamalaa jos mies ei pääsisi mukaan!

Liikkeitä tuntuu ihan päivittäin, vaavilla on selkeästi hetkensä kun on hereillä ja silloin saan todellakin potkuja ja muljahduksia. Ne ihan näkee ja tuntee vatsan päältäkin. Ja hyvin usein hän oleilee tuolla toisella puolella niin että masussa on muhkura siinä kohtaa. Vatsan koko ei sinänsä kyllä ole mikään valtava vielä.

Viikkoja 22+2

 

[Jossu_]

Se piti vielä kirjottaa, että nyt on jotenkin kauhean energinen vaihe meneillään, välillä saatan herätä tosi aikasin melkein aamuyöstä eikä väsytä yhtään, ja tätä ei siis ikinä muutoin tapahdu. Ja jaksaa touhuta vaikka kuinka, jotenkin ei väsymys tunnu samalla tavalla. Oonkohan ihan jossain hormonihuuruissa

 

[Dooris]

Olisin ihan rikki jos mies ei pääsisi synnytykseen mukaan. Mut kyl mä äidin tai siskon kelpuuttaisin, jos mies ei pääsisi. Sisko on hauska kun se ei pienistä hätkähdä, muistan kun multa poistettiin patti polvesta ja otin sen henkiseks tueks. Se katto sen koko operaation kun itse pidin silmät visusti kiinni, ja sit kun lähdettiin sieltä pois niin se innoissaan kerto kaikki vaiheet mitä siinä tehtiin Äidistä en oo varma olisko kiusaannuttavaa, kun se on kaikki 3 lasta synnyttänyt ilman kivunlievitystä ja mun kipukynnys on aika matala, että menisikö siihen et "ryhdistäydy ja lopeta valittaminen" Meinaan silti pyytää äidin varanaiseks kun hetki lähestyy.

 

[Matri]

Itsellä taas tosi raskas vaihe menossa. Alkuraskaus oli niin helppo, että tämä "auvoisa keskiraskaus" ei kyllä auvoiselta tunnu. Viikossa 22 mennään, kaikkia paikkoja jomottaa, maha on jo nyt tiellä ja mikään asento ei tunnu hyvältä! Alkaa näkyä selkeetä turnausväsymystä ja kaikki ottaa päähän ja itkettää. Onneks on ens viikolla neuvola niin pääsee purkamaan fiiliksiä.

Rakenneultrassa kuitenkin kaikki hyvin, poika tulossa! Ja potkujen mukaan vähintään huippuluokan jalkapalloilija, sen verran kovia ja yhtäjaksoisia potkuja tulee!

 

[Strösseli]

Itse menisin varmaan yksin jos mies ei pääsisi sisko ei kestäis varmaan olla siellä ja veljet nou, äitikin nou ja anoppi super nounou. :D
Jos mummi asuis 400km lähempänä ottaisin hänet, entinen kätilö, mutta nyt tosi huonovointinen, ei kestäis enää reissata. Olis kuitenkin varmaan hänelle aikamoinen kokemus. :)
Nyt alkanut kolottaa selkää, ja yölläkin herään välillä kun mahaa vihloo, päivisin istualtaan noustessa saattaa vihloo ihan tosi paljon tiettyyn kohtaan oik. Alavatsaan, mitä lie..
Silti tää raskaana oleminen on aika jees, kun sais ton koronan vielä pois täältä maapallolta ni vielä enemmän jees..

 

[Nuuku]

Mä voisin varmaan kyllä ottaa äidin mukaan jos mies ei pääsisi. Mut olis se aika kamalaa jos mies ei pääsisi mukaan!

Liikkeitä tuntuu ihan päivittäin, vaavilla on selkeästi hetkensä kun on hereillä ja silloin saan todellakin potkuja ja muljahduksia. Ne ihan näkee ja tuntee vatsan päältäkin. Ja hyvin usein hän oleilee tuolla toisella puolella niin että masussa on muhkura siinä kohtaa. Vatsan koko ei sinänsä kyllä ole mikään valtava vielä.

Viikkoja 22+2

Mä olen viikolla 20+5 ja liikkeitä tuntuu päivittäin, mutta vauva pääsee just sen verran hyvin piiloon, että ehdin aika ajoin panikoida liikkumattomuudesta

 

[Lisha91]

Vitsit. Se tunne kun vapaapäivän aamuna vietät hidasta aamua sängyssä kahvikupin ja suklaan kanssa ja tunnet kuinka vauva potkii mahassa. Välillä meinaa sydän pakahtua kun pysähtyy ajattelemaan tätä onnea. Ps tuli mieleen että yrittääköhän siellä pieni viestittää että nyt ne kahvi ja suklaa hiiteen :D

 

[Rontti]

Vitsit. Se tunne kun vapaapäivän aamuna vietät hidasta aamua sängyssä kahvikupin ja suklaan kanssa ja tunnet kuinka vauva potkii mahassa. Välillä meinaa sydän pakahtua kun pysähtyy ajattelemaan tätä onnea. Ps tuli mieleen että yrittääköhän siellä pieni viestittää että nyt ne kahvi ja suklaa hiiteen :D

Ite tulkihtisin asian niin että sielä pikkunen miettii 'Jes lissää energiaa!'

 

[Nuuku]

Tänään oli neuvola ja siellä puhuttiin synnytyksestä ja siihen liittyvistä mahdollisista peloista. Sanoin, että ei muuten ole kerinnyt miettimään muuten, kun että vaikuttaako korona jotenkin? Ja että jos ei saisikaan olla ns. yhdessä puolison kanssa sitä sairaala aikaa. Siitä sitten puhuttiin ja kertoi, että kannattaa miettiä ”vara” tukihenkilö jos puolisolla onkin vaikka flunssa. Tätä en jotenkin ollut yhtään edes miettinyt mahdollisuudeksi kertoi vaan, että tukihenkilönä tulee olla terve, mikä tietysti on päivänselvää ja ett korona aikana jos puolisolla on mitään oireita, niin tukihenkilö ei pääse mukaan. Täytyykin suunnitella joulukuulle siis inkivääri, tyrni, sinkki kuuri puolisolle ja yrittää välttää turhia menoja

Mä en ole tullut ajatelleeksi tätä! Mulla ei synnytyksen suhteen ole jostain syystä ollut pelkoja, luottavainen olo. Mutta ajatus siitä, että ilman puolisoa pitäisi selvitä, nostaa pienen paniikin.

 

[Nuuku]

Minäkinpä yritän osallistua keskusteluun täällä hiljaisemmalla puolella, niin saisi nuo salaiseen ryhmään tarvittavat viestit kasaan.

Täällä odotellaan osin pelolla, osin onnistuneella jännityksellä ensi viikon rakenneultraa. Hassulta tuntuu, että raskaus alkaa olla puolivälissä.

Muutamat viime viikot on olleet mukavia ja melko seesteisiä niin tunne- kuin fyysiselläkin puolella, mutta nyt tuntuu, että kropassa on taas jos jonkinmoista vaivaa. Välillä jomottavat kivut on vähän säikäyttäneetkin, mutta oon ajatellut, että ehkä ne johtuu vaan venymisestä.

Meillä on rakenneultra vasta ensi viikolla ja mitä lähempänä se on, sitä enemmän alkaa ahdistaa mahdollisuus, ettei kaikki olekaan hyvin. Muuten on ollut jo luottavainen olo ja raskaudesta on osannut nauttia.

 

[wanderer0288]

Meillä oli rakenneultra viime torstaina. Kaikki oli oikein hyvin ja esikoispoika sieltä on tulossa, siitä ei jäänyt epäilystäkään :D Tämä tuli meille vähän shokkina, kun molemmilla oli ollut tosi vahva tyttöolo, mutta kyllä se pikkupoikakin on enemmän kuin tervetullut.

Rakenneultran jälkeen koko raskaus tuntuu nyt todella paljon konkreettisemmalta, vaikka potkutkin olen tuntenut jo pitkään. Nyt alkaa pikkuhiljaa stressata miten iso elämänmuutos tässä onkaan edessä. Aiemmin sitä ei ole oikein tajunnut vaan enemmän ollut sellaista pilvilinnoissa leijumista ja söpöjen vauvanvaatteiden fiilistelyä. Pitäisi pystyä nyt vaan nauttimaan näistä muutamista viimeisistä kuukausista miehen kanssa kaksin, ja antaa sukulaisten "oottappa vaan" kommentit mennä toisesta korvasta ulos!

 

[Kukkanen2019]

Onko jonkun muun mies jäämässä pikkuisen kanssa kotiin? Meillä jää ja hassua on ollut huomata ihmisten reaktiot siitä kuinka outona sitä ajatusta oikeastaan pidetäänkään nykypäivänä vielä.
Mä oon kuullut jo kaiken ethän sä voi ja et sä raaski sit-väliltä

 

[PinguP]

Missä vaiheessa sun mies on jäämässä? Hämmentävää, että se on jollekin outo ajatus!

Mun mies haluaa ehdottomasti jäädä, mutta se on vielä täysin auki missä kohtaa. Tuntuu vaikealta suunnitella sellaisia, kun ei voi vielä tietää miten kaikki lähtee sujumaan. Alustavasti olen ilmoittanut töihin, että palaisin vanhempainrahakauden lopussa lokakuun loppupuolella 2021, mutta sitä en tiedä tuleeko tuo tapahtumaan vai aikaistuuko tai venyykö paluu nyt ilmoitetusta. Jotakin vaan piti ilmoittaa.

 

[wanderer0288]

Meillä mies olisi ehdottamasti halunnut jäädä kotiin ja ensiksi ajatuksena oli, että minä olisin kesän loppuun kotona ja mies sitten suunnilleen syyskuun alusta siihen kunnes lapsi on noin vuoden. Nyt kuitenkin sain tietää, ettei mun määräaikainen työsuhde jatkukaan vaan loppuu kun olen ehtinyt olemaan muutaman viikon äitiyslomalla. Hain myös uutta työtä toisesta paikasta (ja sainkin sen), mutta klassinen raskaussyrjintä iski ja he peruivat paikan kuultuaan raskaudesta.

Voi siis mennä niin, että pidän kaikki vanhempainvapaat itse ja olen sitten työttömänä kunnes töitä löytyy, jonka jälkeen isä pitää sitten vain oman osuutensa. Mutta voihan toki olla niinkin, että ensi kesän jälkeen töitä löytyykin nopeasti ja alkuperäinen suunnitelma vielä toteutuu! Jotenkin stressaavaa kun ei yhtään tiedä eikä voi suunnitelma, mutta tähän täytynee muutenkin vauvan kanssa tottua :D

 

[the_catana]

Meillä mies olisi ehdottamasti halunnut jäädä kotiin ja ensiksi ajatuksena oli, että minä olisin kesän loppuun kotona ja mies sitten suunnilleen syyskuun alusta siihen kunnes lapsi on noin vuoden. Nyt kuitenkin sain tietää, ettei mun määräaikainen työsuhde jatkukaan vaan loppuu kun olen ehtinyt olemaan muutaman viikon äitiyslomalla. Hain myös uutta työtä toisesta paikasta (ja sainkin sen), mutta klassinen raskaussyrjintä iski ja he peruivat paikan kuultuaan raskaudesta.

Voi siis mennä niin, että pidän kaikki vanhempainvapaat itse ja olen sitten työttömänä kunnes töitä löytyy, jonka jälkeen isä pitää sitten vain oman osuutensa. Mutta voihan toki olla niinkin, että ensi kesän jälkeen töitä löytyykin nopeasti ja alkuperäinen suunnitelma vielä toteutuu! Jotenkin stressaavaa kun ei yhtään tiedä eikä voi suunnitelma, mutta tähän täytynee muutenkin vauvan kanssa tottua :D

Siis hetkinen! En tiiä millä alalla ja missä oot töissä, mut jo suullinen lupaus töistä on pitävä. Liittoon tms yhteyttä, jos kerran luvattu työ ja se perutaan. Ei voi noin toimia!

 

[Matri]

Siis hetkinen! En tiiä millä alalla ja missä oot töissä, mut jo suullinen lupaus töistä on pitävä. Liittoon tms yhteyttä, jos kerran luvattu työ ja se perutaan. Ei voi noin toimia!

Jep, etenkin jos on kirjallisena niin on helppo todistaa. Ota heti yhteyttä Tasa-arvovaltuutettuun, heillä on hyvä neuvontapuhelin! Lisätietoa löytyy myös raskaussyrjinta.fi! Liitto on sitten heti hyvänä kakkosena!

Meillä mies jää vuodeksi kotiin, mutta aikataulu on vielä auki. Suurimmaksi osaksi siksi, että mun työt on epävarmoja. Näillä näkymin he eivät palkkaa äitiyslomasijaista, vaan laittavat työt tauolle ainakin elokuuhun asti, mutta jos koronan takia näyttää hiljaiselta, niin jatkavat taukoa ensi tammikuulle asti. Eli heidän päätöksestään riippuu olenko elokuulle asti kotona vai tammikuulle ja sitten mies sen jälkeen. Ärsyttää tämä epätietoisuus, mutta ei voi mitään...

 

[anunen]

Meillä minä jään kotiin. Ajatuksena oli, että tekisin keikkatöitä sunnuntaisin heti vaan kun jaksan, ja mies vahtisi vauvaa silloin. Sunnuntaityöt ei vähennä/vaikuta äippärahojen määrää/n. Mies olisi kotona vain se oman osuutensa sitten jossain kohtaan. Töihin palaamisesta en vielä tiedä, kun en osaa ajatella rahatilannetta niin pitkälle. Mitään turhaa stressiä en siitä ota.

 

[Kukkanen2019]

Missä vaiheessa sun mies on jäämässä? Hämmentävää, että se on jollekin outo ajatus!

Mun mies haluaa ehdottomasti jäädä, mutta se on vielä täysin auki missä kohtaa. Tuntuu vaikealta suunnitella sellaisia, kun ei voi vielä tietää miten kaikki lähtee sujumaan. Alustavasti olen ilmoittanut töihin, että palaisin vanhempainrahakauden lopussa lokakuun loppupuolella 2021, mutta sitä en tiedä tuleeko tuo tapahtumaan vai aikaistuuko tai venyykö paluu nyt ilmoitetusta. Jotakin vaan piti ilmoittaa.

Meillä siis jää käytännössä heti kun vanhempain rahakausi alkaa eli hän jää äippälomalle. Käytännössä minä palaan pian takaisin työhön. Jotenkin ajatellaan yhä että se on se äiti tisseineen oltava se lähivanhempi vaikka ihan normaali on tullut toisestakin vaikka pulloon tottui jo heti alussa, minä en pidä sitä lypsämistä pahana rastina joten sopii meille

 

[wanderer0288]

Jep, etenkin jos on kirjallisena niin on helppo todistaa. Ota heti yhteyttä Tasa-arvovaltuutettuun, heillä on hyvä neuvontapuhelin! Lisätietoa löytyy myös raskaussyrjinta.fi! Liitto on sitten heti hyvänä kakkosena!

Meillä mies jää vuodeksi kotiin, mutta aikataulu on vielä auki. Suurimmaksi osaksi siksi, että mun työt on epävarmoja. Näillä näkymin he eivät palkkaa äitiyslomasijaista, vaan laittavat työt tauolle ainakin elokuuhun asti, mutta jos koronan takia näyttää hiljaiselta, niin jatkavat taukoa ensi tammikuulle asti. Eli heidän päätöksestään riippuu olenko elokuulle asti kotona vai tammikuulle ja sitten mies sen jälkeen. Ärsyttää tämä epätietoisuus, mutta ei voi mitään...

Joo, tasa-arvovaltuutetun kautta tämä on selvityksessä! Ikävä kyllä, työtarjous annettin puhelimitse joten kirjallista todistetta ei ole,m mutta todistustaakka on työnantajalla. Tässä on vieläpä valtion virasto kyseessä, että näin sitä naisia kannustetaan perheen perustamiseen :) Toki en kyseiseen työpaikkaan halua enää mennäkään, mutta en voi sietää tällaista epätasa-arvoista kohtelua työelämässä.