Taidot

Meillä noustiin tänään ekaa kertaa ilman tukea seisomaan ja se tehtiinkin sitten näyttävästi! Poika "kyykkäsi" tyyny sylissään ja lopuksi teki sen virallisen suorille käsille noston ja ähisi vielä asiaan kuuluvasti. Kyllä meillä oli miehen kanssa hauskaa vieressä katsellessa :grin
 
Aika kehveleitä nuo tuolla videolla :)

Onneksi meillä on pinnasänky pehmeän, paksun maton päällä kun joku päivä tuo on meilläkin arkea!
 
Meillä on opittu puhuun puhelimeen. Neiti kävelee ympäri kämppää puhelin olallaan ja höpöttää kauheesti juttujaan :D Muutenkin koko ajan äänessä. Olis hauskaa ymmärtää mitä kaikkee juttua tulee :)
 
Meillä on nyt siirrytty kävelyn kanssa kohtaan "äiti ei missään tapauksessa saa pitää kädestä kiinni". Niin ja rattaisiin joutuminen on myös hirveä rangaistus. Äkkiä kävi, poika ei ole aiemmin oikein uskaltanut kävellä ulkokengät jalassa, mutta eilen houkuttelin häntä vähän taapertamaan itsekseen. Ekat metrit piti mua kädestä kiinni, sen jälkeen oli tyytyväinen omaan osaamistasoonsa ja huiski mun käden vaan äkäisesti pois kun yritin auttaa. Nyt onkin sitten kahtena päivänä kävelty vaikka kuinka paljon, eipä tässä paljon muuta ehdi tekemään kun etenemään lapsentahtisesti :grin
 
Meilla poika ei edelleenkaan ole sanonut ainoatakaan tarkoituksenmukaista sanaa, vaikka mittarissa on jo reippaasti se yli vuosi. Sen sijaan hanesta tulisi aivan loistava miimikko. Poika tekee paljon juttuja aikuisen mallin mukaan ja toisinaan ihan oma-aloitteisestikin. Esim. taputtaa kun taputetaan, nayttaa kielta mallin mukaan, taputtaa itseaan paahan yhdella kadella ja sitten molemmilla kasilla yhtaikaa ja lopettaa kun itsekin lopetan, samoin vilkuttamisen kanssa, ensin yhdella kadella, sitten molemmilla... Ihan kuin kasvattaisi pienta apinaa. Naista taidoista on varmasti ihan hurjasti hyotya elamassa! :grin
 
Meillä oli aiemmin ongelma se, että tyttö tunki suuhunsa kaikkea, ja sitten niitä piti kaivella sieltä että näki onko syötävää vai jotain vaarallista. Nyt opetin tytön näyttämään kieltä, ja kysyn aina että onko suussa jotain muuta kuin kieli. Jos suu on tyhjä tai siellä on esim. lattialle pudonnutta ruokaa tyttö näyttää kieltä ja sanon että hyvä, jos on jotain kiellettyä, juoksee karkuun. Hauskaa on, että samalla näyttää oppineen mikä on kielletty ja mikä ei.

Sanavarastoon uutena on tullut orava sekä sedän lempinimi. Äiti tulee nykyisin useammin, aiemmin se oli jonkinlainen voimasana, jota käytti lähinnä jos ei muuten saanut huomiota, esim. nukuttaessa.
 
Meillä poika siirtelee esim matkalaukkuani sängyn tai tuolin eteen ja käyttää sitä rappuna kun haluaa kiivetä johonkin. Ja muutenkin se kiipeily... se on nyt vasta keksitty ja pitää yrittää päästä joka paikkaan. Huh..

Tänään tuli pitkästä aikaa uusi sana "titta". Silloin kun poikaa kiinnostaa niin silloin yrittää toistaa kaiken mitä hänelle sanoo, mutta tällaisia hetkiä tulee ehkä kerran kuukaudessa, 3 minuuttia kerrallaan. Ei vaan kiinnosta puhuminen. Joten en pidättele henkeä että täällä ihan heti aletaan puhumaan :)
 
Nyt olen kylla niin kateellinen tuosta oravasta varsinkin. :grin Miten voikaan olla niin suuret erot puhumisessa ja puheen ymmartamisessa ihan samanikaisilla tenavilla?! Esim. meilla poika lahtee miltei juosten toiseen suuntaan jos kutsuu luokseen ja voimakkaaseen EI-sanaan reagoi nauramalla niin kovasti, etta tippuu pyllylleen.
Olen lueskellut noita puheen kehitykseen liittyvia artikkeleita eri nettisivuilta ja mun mielesta aika monessa artikkelissa se raja on laitettu 2-vuotiaaseen eli jos sen ikainen ei ymmarra yksinkertaista puhetta tai sanoo vain muutamia yksittaisia sanoja niin vasta sitten olisi aihetta oikeasti huolestua. o_O
 
Meillä on puhe hiipunut. Aiemmin oli joukko tunnistettavia sanoja, nyt jopa ennen niin selkee 'äiti' on muuttunut 'äätä'. Tuo liikkuu kyllä kovasti joka suuntaan ja ymmärtää puhetta tosi paljon, mutta muut intressit ajoi siinä puheen tuottamisessa edelle. :(
Eipä sillä, kyllä se tahtonsa tiettävästi saa..
Ja koiraa, ja leikkikaveria osaa käskyttää päästään irti omasta lelustaan hyvinkin värikkäällä tyylillä ja ulosannilla. ;)
 
Meilläkään ei sanota mitään, mutta tuo kyllä tuntuu ymmärtävän lähes kaikki arkipäivän asiat. Välillä poika toistelee (uusia) sanoja hyvinkin tarkasti perässä, maistelee niitä sitten aikansa ja ihan kuin päättäisi, onko uusi asia hänellle "mä" vai "ka" vai "nä" vai "nu" jne. Sen pidempiä sanoja ei häneltä toistaiseksi tule :grin

Meilläkin koiria käskytetään erittäin pontevasti, mistä lie saanut mallia :oops:
 
Ei täälläkään varsinaisesti vielä mitään puhuta, no äittä tulee kyllä aika usein ja sitten tuntuu "harjoittelevan" välillä eri konsonantteja, mäm mäm mäm, vau vau vau yms. Valitettavan kovasti huomaan odottavani aina mitä seuraavaksi oppii (ikään kuin ei tämä hetki riittäisi koskaan) ja koitan kitkeä itsestäni taipumusta vertailuun. Neiti tuntuu olevan aika verkkainen ja varovainen opettelemaan uusia juttuja, varsinkin liikkumista, mutta se hänelle suotakoon. :)
 
Ei puhetta täälläkään. No, ässä-vikaa pojalle tuskin ainakaan tulee, koska on jo tovin aikaa toistellut "missä, tässä" oikein ässää korostaen. Mutta ei nuokaan sanat liity mihinkään varsinaiseen oikeaan asiayhteyteen, kunhan hokee kun kuulostaa kivalta. Joskus yrittää toistaa vaikeampia mielenkiintoiselta kuulostavia sanoja, helppoja ei oikein edes yritä. Tuntuu että keskittyy niin paljon tuohon liikkumiseen, että jää puhumiset vähemmälle. No, eiköhän tuo aikanaan opi puhumaan, Isänsä oli kuulemma kaksivuotiaana alkanut puhua suoraan lauseita, ennen sitä ei ollut oikeastaan sanaakaan sanonut :D
 
Hienoa anzku! Meilla edelleen pidatellaan hengitysta sen ekan tarkoituksenmukaisen sanan takia ja ikaa on ihan just koht silleen 14kk. Kaytannossa poika jokeltaa sita samaa tatatataa-tyylista mantraa kuin viimeiset 4-5 kuukautta.
 
Meillä osataan sanoa auto, auki, harja, kirja (ärrää poju ei osaa sanoa), tähti, potta, kitta (kissa) nanna (anna), täällä, vettä, mamma (maito) ja kai vielä jotain muutakin. Poju tapailee ja matkii kovasti puhetta ja sanoja. Sitten esim tssss tarkoittaa pissaa eli pojulla on oma kielensäkin vielä.

Puhetta ymmärtää aivan tolkuttomat määrät.

Kävely sujuu hienosti, myös ulkona, juoksemista yritetään. Kiipeily innostaa ja sitten vihastuttaa, kun ei onnistu. Kiivetään lelun, tyynyn, laatikon tms päälle ja yritetään sitten punkea sinne sohvalle. Mua hirvittää tuo touhu :eek: Sohvalta tulee kyllä tosi hienosti alas peppu edellä.

Poju on oppinut ottamaan lusikalla kupista ruokaa ja laittamaan vielä lusikan suuhunkin. Itsenäinen syöminen ei vielä ihan nappiin onnistu, mutta mukava nytkähdys eteenpäin mennyt tässä. Mukista osaa juoda itse myös, mutta suositaan edelleen nokkamukia (pienempi sotku :wink)
 
Muokattu viimeksi:
Poika osaa imuroida :D On vissiin nähny vähän liikaa mallia kun äiti imuroi, kun nyt tarttui tomerana imurin varteen sen ollessa päällä ja ryhtyi imuroimaan niinkuin isot ihmiset konsanaan. On kuivaharjoitellut monta kertaa aiemmin ja nyt sitten ryhtyi tositoimiin kun oli tilaisuus. Tämä into kun olisi tallella vielä kymmenen vuodenkin kuluttua... ;)

Mitään mainittavia kehitysaskelia ei ole nyt tullut. Kovasti poika seuraa mitä tehdään ja yrittää matkia monia asioita. Sanoja ei edelleenkään tule, ellei ihan satunnaisia tilanteeseen liittymättömiä lasketa (esim. "tässä" tai "täällä"). Kaikki aikanaan.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top