Taidot

Mä käänsin tänään selkäni hetkeksi kun poika istui lattialla leikkimässä joillain palikoilla tms. turvallisella. Kun käännyin takaisin, poika olikin yllättäen kavunnut omaan keinuvaan sitteriinsä naama selkänojaan päin, piti kiinni selkänojasta ja keinui hurjaa vauhtia kyykkyasennossa :eek: Meinasin saada sydärin (siitä olisi lentänyt komeasti takaraivo edellä, jos ote olisi irronnut), poika taas lähinnä harmistui kun tulin ottamaan hänet pois ihanasta keinustaan :D
 
Heh, vaikee tuosta tietää, miten laaja sanavarasto pojalla on käytössään (mitä ymmärtää). Useimmiten meillä päivisin toistuu: ruokaa, syödään, vaippa, pissa, kakka, koira, maito, poika ja pojan oma nimi joten noista jokin on varmaan sitten se eka sana ja nuo ehkä poika voisi ymmärtääkin... Muuten jorisen pojalle tasaiseen tahtiin niitä näitä. No toki, poika on kyllä muutaman kerran sanonut ihan selvästi TYTTÖ mikä sinänsä on hämmentävää. Ehkä isukki on opettanut pojalle niitä tärkeitä sanoja...:eek: :grin

Täysin tyylipuhdasta tuo meidän ryömiminen ei ole, mutta näköjään ihan vikkelään noinkin pääsee imurin perässä :p

Hommasin poitsulle tommoset pinottavat/sisäkkäin menevät kupit. Saapi nähdä milloin poika osaa tornin kasata itse, nyt vain sujuvasti kaataa minun jäljiltäni olevan valmiin tornin :grin
 
Pojalla on uusi niin hurmaava tapa että mä oon ihan myyty :Heartred Kun poika on mun sylissä niin hän painaa päänsä mun rintaan samalla kun roikkuu tiukasti kiinni kaulan ympäri. Varsinkin kun on suru puserossa tai väsyttää. Ja kun mun sylistä siirtyy toiseen, niin ekaksi ollaan menossa kädet ojossa hymyilleen kun yhtäkkiä mieli muuttuukin ja taas painaudutaan äidin rintaan tiukasti kiinni :Heartred

Lisäksi tuo leikkii pikkuautoilla työntäen niitä pitkiä matkoja lattiaa tai seiniä pitkiin ja huristelee samalla kovasti. Tai no, tätä leikkiä voi myös leikkiä esim lasten silitysraudalla :grin Ja kun poika seisoo ja kuulee jostakin lelusta lähtevän musiikin niin alkaa polvet notkua musiikin tahtiin. On se niin suloinen :)

Nyt ei ole ollut pitkään aikaan ikävä sitä pientä vauvaa jonka kanssa arki oli yhtä taistelua maidon, vaippojen ja epäsäännöllisten unirytmien kanssa. Vaikka sitä se on tietty jossain määrin vieläkin, mutta nyt kun poika on myös jotain muuta kun nälkäinen tai väsynyt ja on alkanut ihan oikeasti osoittamaan kiintymystä niin kestää noita huonojakin hetkiä paremmin :) Ja sitä alkaa pian itsekkin olemaan taas elävien kirjoissa ja pystyy alkaa nauttimaan tästä ajasta :)
 
Tuli tuosta kuitenkin vielä mieleen, että neiti on ruvennut ikävöimään isää. Maanantai oli hänelle karu, isä vilkutti ja leperteli ovella, ja sitten otti ja läksi töihin. Alkoi lohduton itku, mikä ei loppunut edes tissillä. Lopulta annoin neidille miehen tyynyn, jossa on isän haju, ja sitä rutistaen neiti sitten rauhoittui. Nyt mies oli pari päivää työreissulla, ja kun tänä aamuna oli kotona, niin neiti oli yksi Naantalin aurinko, paitsi kun isä lähti taas töihin. :sad015 Onneksi teki aika lyhyen päivän, ja onneksi parin viikon päästä on pitkä kesäloma. :)
 
Voi liikkikset :Heartred Liikutun jo siitä ajatuksesta, että jossain kohtaa tuo omakin - toivottavasti - rupeaa ymmärtämään tuollaisia juttuja!
 
Eilen tehtiin havainto, että tuohan osaa kävellä itekseen tukee pitkin.. :) Menee joko sivusuunnassa esim ikkunalautaa vasten, jopa niin, että pitää vain yhellä kädellä kii, tai sit työntäen vaik tuolia eteenpäin. Hankittiin kävelykärry, siinä oon apuna hidastamassa kärryä toisesta päästä, mutta heti tuo ihan vakuuttavasti lähti kiertään huushollia sen kans. Oih!!
 
Oh ja tänään se nousi kaappia "pitkin" maissinaksu kädessä yhellä kädellä, hän on siis NAINEN, kykenee moneen asiaan yhtaikaa. ;) Sit siin seistessään otti toisenkin käden ilmaan nojaamasta, eli siis seisoi ilman käsiä! Ihan sekunnin kerrallaan, mut näemmä nyt halu ja yritys on.
Täyttelin tänään sitä neuvolakortin takasivua, missä on kehityksestä taulukkoo. Ihan tuo menee näemmä tavallisessa rytmissä, joskus pikkuisen edellä.
:)
 
Mäkin olen katsonut sitä neuvolakortin taulukkoa, mies merkkaa hirveellä innolla sinne kaiken. Sitä vaan ihmettelen, että kohta "suunnitelmallisuutta toiminnassa" pitäisi toteutua 6-vuotiaana. Mitens kun tänään toi tänä aamuna parvekkeella työnsi omat vaununsa amppelikukan alle, laittoi jarrun päälle (kyllä, laittoi jarrun päälle! :eek:) nousi sitten seisomaan ottaen tukea vaunuista, ja näin ylettyi alimpiin kukkiin, joiden syöminen tuntuu olevan neidin elämäntehtävä. o_Oo_Oo_O Että mitä toi on, jos ei suunnitelmallista toimintaa??
 
Ai niin, meillä on opeteltu myös pussaamaan :D Tai siis minä suukotan poikaa poskelle ja sitten tarjoan oman poskeni hänelle suukotettavaksi. Pojalla on kyllä täysin oma tyylinsä "suukottaa" takaisin: hän laittaa avoimen suun kieli edellä poskelleni ja matkii sitten mun tekemiä muiskautusääniä naksuttamalla kielellään kitalakea vasten :grin Ihan ylisöpö :Heartred
 
Meilla pinnasangyssa pinnoja pitkin ylos nousemisen voi laskea 8kk taidoiksi ja kaikkea muuta pitkin nousemisen 9kk taidoiksi. Eli nyt nousee sohvaa vasten, sitteria vasten, tv-tasoa vasten jne.

Kauheeta kyttaamista tama on, ettei se vaan kaadu ja lyo nuppiaan johonkin kulmaan. Tosin eka mustelma tuli ihan normaalissa konttaustilanteessa, kun poika kesken konttaamisen lysahti maahan ja loi leukansa kivilattiaan kovan huudon saattelemana, mutta sekin on jo paranemassa. :)
 
Tuo on muuten hellyyttävää, kun muksulla rupeaa jalat hytkymään musiikin tahdissa :) Poika pistää varmaan tanssiksi sitten heti, kun osaa itse seistä tukea vasten, kun nyt jo noin jalka välillä kovasti vispaa.
 
Se on! Meillä pidetään käsistä kiinni ja jos laulaa jotain tutturutturu jne niin alkaa villi pomppiminen ylös alas :) Ja yksinkin tuo antaa polvien notkua kun kuulee musiikkia :)

Tänään oli niin kiire kävellä että yritti pistää juoksuksi :eek: Tietäähän miten se loppui, mutta eipä tuo haitannut vaan kohta otettiin taas muutama juoksuaskel mikä loppui naamalleen lattialle :confused:

Niin ja syöttötuolissa noustaan seisomaan alta aikayksikön, mukava taito sekin o_O
 
Mainittakoon, että kaikenlainen sanojen tavailu on totaalisen out. Se oli ne muutamat päivät kun oli hauska matkia sanoja mitä muut sanoivat, nyt ei enää tule kun sydäntä raastava MAA MAA MAA jos on suru puserossa. Tiettyjä sanoja tuo näyttää ymmärtävän ja jos äiti on tosissaan niin tuo tajuaa sen äänensävystäni ja yleensä silloin jähmettyy hetkeksi paikalleen. Niin, siis hetkeksi.
 
Meillä poika kävelee jo tukea vasten kuten sohvan viertä edes takaisin sekä tänään mielissään työnai potkuautoa parin metrin matkan. Sitten muutaman kerran herra on uskaltanut päästää otteensa pöydän reunasta ja seiaoa sekunnin parin verran ilman tukea. Mama is so proud. ♥

Sitten ne ei niin miwltä lämmittävät taidot... Poika nousee vaunuissa seisomaan aina kun näkee jotain kiinnostavaa. Luojan kiitos onneksi tilasin vaunuihin valjaat, sillä ne todellakin tulivat käyttöön. Sitten se että keittiön laatikot pitää penkata aina ja aina vaan uudelleen ja siinä sivussa jättää ties kuinka monetta kertaa ne sormet sinne laatikoiden väliin. :D Aina se tuntee olevan menosaa sellaisiin paikkoihin mihin ei todellakaan tarvitsisi mennä, kuten astianpesukoneeseen sekä pyykinpesukoneeseen hiplaamaan nappuloita ja muitaaa pikkujuttuja.

Aah välillä saa olla hermoromahduksen partaalla tuon pojun kanssa, kun taas välillä se on niin ihana ja suloinen kun tulee halaamaan ja suukottaa naaman ihan märäksi. ♡♡♡
 
Komppaan elwwistä, samoja taitoja.. Eilen tultiin bussilla kaupungilta ja koitin saada tuota päikkäreille, joten se oli pitkällään siellä vaunuissa. Just ku siitä vierestä lähti vaunut ja piti vähä väistää, tuo sai idean ponkaista pystyyn ja kiivetä pois vaunuista.. Oma pysäkki oli siinä 150 m päässä ja piti kurotella painaan pysähysnappia-mikälie ja samalla pitää tuota aloillaan ku se meinas käyttää vaunujen aisaa rekkitankona.. Ja sit järjestellä vielä meidät ulos bussista..sit pääsin nostaan selkänojan ja sitoon tuon turvavöihin ja loppumatka 300 m menikin suloisesti raivoomista kuunnellen.. Samoin kun joku kielletty paikka, kuten wc on jääny auki, tuo pistää turbovaihteen päälle ja hihkuu ja suuntaa sinne ja kun ovi menee nenän eestä kii, syttyy hirmuinen raivo. O.o

Tanssimisesta tuli mieleen, että mies kuunteli yks pv Spotifystä heviä, mä en haluisi, että lapsen aikana, mut en pahemmin voinut mitään. Joo mut tyttö konttas heti kajareitten luo, alkoi "laulaa" mukana, hytkyä polvillaan, heilutella käsiään tahdissa ja mieluiten hakata johonkin rytmiä ja heiluttaa päätään vimmatusti ees taas, melkein niinku moshais.. Välillä nousi seisoon heilutteleen takamustaan ja hihkui. Kääääääk!!!! Pakko oli ottaa videolle.
Kyl se useinkin "laulaa", joskin melko monotomisella äänellä, esim tv mainosten musiikkiin.. <3
Pieniä edistysaskeleita tapahtuu koko ajan, aina niitä ei tajuakaan, ennenku miettii pitkällä aikavälillä. Rakas muruseni. <3
 
Meilla poika 9kk on keksinyt uuden taidon eli hairikoinnin kaupassa. :grin
- Ostoskarryihin tarttuminen ruokakaupassa. Poika istuu omissa rattaissaan ja tarttuu vieraiden ihmisten ostoskarryihin. Vaikka karry olisi taynna tavaraa ja tosi painava, niin poika saa sen liikkumaan. Tama on tosi paha tapa, silla vauvan sormet voivat liiskautua ostoskarryn pinnojen valiin, jokin tavara karryissa voi liikahtaa sormien paalle tai sitten jos poika tarttuu liikkuviin ostoskarryihin, niin kasi voi menna sijoiltaan, silla ei tuo tajua paastaa irti.
- Tavaroihin tarttuminen. Vaatteiden hiplaus vaatekaupassa, hedelmien ja muiden ruokatavaroiden sohiminen ruokakaupassa jne. Ja kaikki "aarteet" tietenkin suoraan suuhun. Sekin on hauskaa, jos tavara vain tipahtaa hyllysta ja kuuluu kiva aani.
- Vieraiden ihmisten vaatteisiin tarttuminen. Mummojen kasilaukut ja hameen helmat. Pojan tahmaiset kadet ovat juuri uhrinsa takapuolen kohdalla. :grin
Poika on erityisen mieltynyt intialais/pakistanilaistyylisiin naisiin, jotka pitavat oman kulttuurinsa vaatteita eli kirjavat pinkki/oranssi/turkoosi/kultakirjaillut tms. tunikat, valjat housut, pitka musta letti ja se jommalla kummalla olkapaalla heiluva huivi, joka ylettyy polvitaipeisiin asti. Olemme jo kerran testailleet tunikan helmaa ja kerran sita huivia, joka on ilmeisesti jollain hakaneuloilla vaatteissa kiinni, silla poika ei kovasta riuhtaisusta huolimatta saanut sita irti...
:smiley-ashamed008 Et semmosta. Onneksi tahan mennessa olemme kohdanneet vain pitkapinnaisia ihmisia...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top