Taaperoarkea :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Madie
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä sain eilen synttärilahjaksi Elsan ekat askeleet.
                                                                           emoticon
 
Hyvä Elsa! :)

Niklas oppi lauantaina nousemaan itse seisomaan ilman tukea. kerran koitti ottaa leluja lattialta ja nousi ne käsissä ja sen jälkeen jatkuvasti ilman. Nyt oikein tarkoituksella on harjoitellut tuota eli menee koko ajan alas ja nousee seisomaan ja sit taas istutaan, jotta voi uudestaan koittaa. On jo ihan kun vanha tekijä. Kävelee jo todella lujaa ja välillä yrittää juostakin.
Saa nähdä miten nyt käy noiden uusien taitojen, kun viime yönä oli noussut ensimmäinen kunnon kuume. Veikkaan, että pepusta olisin saanut 39 astetta, kun parin sekunnin tökkäisyllä ostamittarilla sain jo 38,3. Herra ei tykkää kuumeen mittauksesta. Lääkekään ei meinannut kelvata vaikka pienenä se oli herkkua. No tänään ainakin ilmeisesti nukutaan, kun aamulla 7 aikaan vaan vaihdettiin vaippa ja otettiin maitoa, kun raukka itki vaan väsyneenä ja siitä jatkoi unia puoli kymmeneen ja meni taas 11 päiväunille. En sitten tiedä johtuuko kuume hampaiden tulosta, kun Niklas näyttää monesti suutaan ja irvistää eli oon ymmärtänyt, että haluaa kertoa, että suuhun sattuu. No voihan kyseessä olla kurkkukipukin. Mutta eiköhän poika aikanaan parane :)

Hassua, mutta Niklas osaa "kertoa" kakkahädän :D tulee nykyään mun viereen seisomaan ja tekee tietyn ilmeen ja pieraisee ja siitä tiedän, että potalle on mentävä. Niklas lähtee usein ite kävelemään edeltä vessaan. Jee pottailu tuottaa siis tulosta!
 
Hienoa Elsa! :)

Niklas on todella viisas! Tulee kertomaan kakkahädän! Voi kun meilläkin. Meillä Aleksi tekee kakan todella huomaamattomasti ja sillä saattaa joskus olla pitkäänkin kakka housussa ennen kun sen huomaa/haistaa! Se ei malta sit edes kitistä jos kakka on housussa, kun on kaikkee tekemistä niin hirveesti.
 
Onpa täällä ahkeria pottailijoita. Meillä pottailut jäi miehen kesäloman myötä, jospa nyt syksyn myötä saisi taas aloitettua harjoitukset.

Minä, joka olen aina inhonnut jumppia, ilmoittauduin tänään tytön kanssa aikuinen-lapsi-jumppaan. Se on tarkoitettu 1 - 3-vuotiaille, joten ryhmän nuorimpia taidetaan olla vuoden ja yhden viikon iällä. Siellä on kuulemma joka kerta joku temppurata, jonka lapset suorittavat oman kehitystasonsa mukaan. Vähän jänskättää, millaista siellä sitten on. Kuitenkin, pääasiallisesti ajattelin, että tyttö saisi siellä vähän lapsikontakteja, kun lähisuvussa ei ole lapsia, ja hiekkalaatikollekin osuu muita lapsia tosi harvoin..

Meillä nukahtaminen on kanssa vähän vaikeutunut. Neiti haluaa, että joku on hänen kanssaan huoneessa, kunnes hän nukahtaa. Yksin jätettäessä alkaa vaan huutaa. Myös nukkumaan meneminen venähtää välillä parilla tunnilla, jos neitiä ei vaan satu väsyttämään. yöt onneksi nukkuu melko rauhallisesti, useimmiten ei herää kertaakaan :-)
 
Ihan huippu hyvä Niklas!!! Sain varmasti päivän parhaat naurut tuosta kakkahädän kertomisesta. Oikein miehekkäästi pierasee .

Meillä pottailu on edelleen sillä tasolla et jos Siinaa koittaa laittaa potalle istumaan niin se vaan alkaa itkemään. Mut mä en pidä kiirettä. Eemin kanssa meni niin et pottailtiin jo tosi aikasessa vaiheessa. Siis siitä lähtien melkin kun osasi istua. Eli varmaan 7kk oli ikää. Ja ekat pissat mitkä teki pottaan oli silloin ku jätkä oli jo yli 1,5 v. Eli innokkaasti pottailtiin joka päivä monesti mut ikinä ei tajuttu mitä siinä piti tehä. Kirjojen lukeminen oli pääasia siinä potalla istuessa. Mut sit kuitenkin oppu jo pitkälti ennen kahden vuoden ikää päiväkuivaksi. Saas nähä mitä sanovat hoidossa ku ei olla ollenkaan harjoteltu vielä.

Siina yrittää jatkuvasti kävellä polvillaan. Mut ei tajua miten siitä noustais seisomaan ja sit ei kuitenkaan ilman tukea taho millään kävellä. Ainoastaa silloin kun on joku vastassa kädet ojossa. Pari kertaa vaan on lähtenyt kävelemään ilman, että joku vastassa. Eilen kun katsoi itseään peilistä niin lähti yhtäkkiä kävelemään sitä peiliä kohti. Ja kerran sain sen huijatuksi kävelemään monta askelta itekseen kun oli iso pallo molemmissa käsissä, eikä vissiin tajunnut et ei pidä mistään tukea.
 
Jos Aleksin kuulumisia:
Siitä on tullut RIIVIÖ!!!!!
Joka huoneessa tekee ilkeyttä ja vaan minun kiusaksi! Nauraa räkättää perään kun kiellän sitä ja nostan pois jostain kielletyn jutun luota. Sit kohta tulee nauraen takaisin testaamaan mun hermoja!!!
Esim. Vierashuoneessa tyhjentää vaatekaapit (mun ja miehen vaatteet on siellä kun muutetaan sit sinne kun toinen vauva menee omaan huoneeseen), repii verhoja ja tietokoneen johtoja. Osaa käyttää tulostinta, tulostaa aina semmosta testipaperia kun painaa yhtä nappia, argh!
Keittiössä tyhjentää kaikki kaapit mihin vain yltää. Kerrankin käveli vastaan semmosen Iittalan Teema-sarjan maitokannun kanssa (arvo joku 80€), tiskikoneesta vetää aina alas sen alimman kehikon, menee istumaan uunin alla olevaan uuninpeltilaatikkoon.
Olohuoneessa repii verhoja ja hakkaa tv:tä. Yleensä myös hakee takasta hiiliä ja syö niitä ja tiputtaa lattialle.
Meidän makkarissa tyhjentää dvd-hyllyt, myös toisen lipaston kaikki laatikot on aina tyhjät! Yhdestä ainoasta kukkaruukusta joka on lattialla hakee multaa...
Kodinhoitohuoneessa tyhjentää kaikki kaapit. Pyykkitelineestä repii vaatteet alas.
Vessasta tyhjentää kaapit ja laittaa tavaroita vessan pönttöön jos kansi on  jäänyt auki!

Nykyään meillä siis on melkein kaikki ovet kiinni, pääsee siis vaan omaan huoneeseen, olohuoneeseen ja keittiöön.

Mut kaikista näistä ilkeyksistä huolimatta ei oo kertaakaan tullu oloa että voi kun vois ton pojan laittaa pihalle ja ovi perässä kiinni! :D Mukava seurata mitä kaikkee se keksii äidin pään menoksi ja kun näkee et se tekee sitä ihan uhalla välillä.

Ulkona viihtyisi vaikka koko päivän, itku tulee kun pois pitää lähtee. Nyt vasta oppi menemään itse ulos takaperin. Ennen muksahti vain pää edellä asenteella kunhan vain pääsee ulos mut nyt on oppinu että voi mennä takaperin. Voi kun  saman tajuaisi sohvalta lähtiessä!

No tässä kai nämä tältä kertaa. Kauheeta ajatella sitä kun toinen syntyy että mitä kaikkea se sitten tuo poika keksii.
 
Noh nii, sillä lailla Aleksi!!! . Ja mä kun luulin et meillä asuu riiviö. Ei kyllä ihan vedä vertoja tolle. Mut ehkä se sitten kun pääsee ite kunnolla kävelemään niin ylettyy paremmin joka paikkaan. Ja näkee erilaisia asioita. Onneksi siis mennään edelleen nelivedolla. Vain ne muutamat askelet ottaa ilman tukea kun joku on vastassa kädet ojossa. Sain kyllä niin hyvät naurut. Tekee siis ihan kaikkee mitä ei sais tehä
 
Joo Eemi kun luin ite ton tekstin, tuli mieleen että mikähän terroristi meillä asuu! Ja kun tuossa ei ole edes kaikki!!! Kauheeta ajatella....
Mut osaa meidän poika olla kilttikin välillä, ei se ihan aina terrorisoi! Vieraiden nähden on kuin enkeli! Onneksi.

Sit kun teilläkin juostaan niin meno on ihan erilaista. xD Hyvä kun pysyn välillä edes ton perässä kun se menee niin lujaa! Ole siis onnellinen näistä hetkistä kun teillä vielä kontitaan!
 
Mun poika taitaa olla sittenki melkosen kiltti. Välillä vaan revitään meijän kirjat ales hyllystä tosin nykyään yleisemmin hakee yhden ja kävelee sen kans ympäri kämppää. Joskus koittaa kosketella telkkaria. Avaa kyllä vessanpöntön kannen muttei ole kuin  2 kertaa tiputtanu sinne jotai. Lähes kaikki kielletyt asiat on satunnaisesti tapahtuvia nykysin. *koputtaa puuta* Mutta jokasen asian kans on kyl tahittu pari viikkoo ain enne ku o ruvennu menee perille. Välillä siis vaan koitetaan josko se äiskä antas periks..
 
Oi Hemppa kuulostaapa tutulta...! Televisiota hakataan, läppäristä (se on muka turvassa pöydällä) revitään näppäimiä, viskellään langaton hiiri lattialle niin että patterit lentää ja pöydän alemmalta tasolta tyhjennetään kaikki. Yleensä siinä on laskuja ja cd-levyjä. Tulostin osataan täälläkin käynnistää, harvemmin siinä on onneksi paperia sisässä. Keittiön puuhellan tuhkaluukku auotaan monta kertaa päivässä ja vedetään tuhkat lattialle. Ovet tuo pikkupirulainen saa jo auki kun nousee vaan ovea vasten ja kääntää kahvasta. Kekseliäs ipana! Sais vaan miehen muistamaan et laittaa pöntön kannen alas vessassa.. Keittiön pöydällekin se jo ylettää ja varmasti ottaa kaiken käteensä. Vetolaatikot aukoo ja tyhjentää kukkalaudan. Kun lopettaa syömisen, viskaa ruuat lattialle ja sitten repii minua hiuksista kun konttaan lattialla jälkiä siivoten.

Jep, riiviö täälläkin... :D Mutta rakas riiviö!
 
Voi ei Hemppa ja Emilia :D Mää oisin varmaan rääkymässä loppupäivästä ihan täysiä :D "EIII SAAAA, AARGHHH!!!"
Joo, no kun nuo tarinat lukee niin on meilläkin sittenkin aika kiltti poika :) Hän on vasta nyt tajunnut kunnolla sen Ei:n, tai en mä tiedä milloin on tajunnu, mutta nyt hän selvästi kokeilee mua, mutta tosi viattomasti, eikä ole mikään piru. Useimmin uskoo, mutta tahallaan yrittä vaikka koskee tuohon iän ikuisesti kiinnostavaan tuulettimeen. Käsi menee h i t a a s t i kohti tuuletinta ja samalla katse äitiin, josko se nyt kieltää, ja sitten kun huomaan ja sanon ei saa, niin pakko nopeesti päästä koskemaan ja räpläämään, ennen kuin tulen ottamaan pojan siitä pois.
Sama on, kun mä en päästä poikaa ollenkaan tuonne asunnon "peräpäähän", siellä on kaikkee, mihin poika ei saa todellakaan koskea, myrkkyjä ja muuta semmosta. Meillä on siis sellainen pitkä käytävä tuonne perälle, ja poika siis monta kertaa päivässä lähtee hiljalleen konttaileen sinne päin, joskus oikein korostetusti kontttaa hidastetusti -ei voi ku nauraa. Välillä vilkuilee milloin äiti tulee hakeen mut pois (katson sivusilmällä) ja sitten kun on liian lähellä kiellettyä aluetta lähden tulemaan ja poika pinkoo minkä kerkiää :D
 
Aamu, arvaa vaan karjunko ei:tä, varsinkin yh-viikkoina (=miehen iltavuoroviikko).. Ei tehoaa hetkellisesti - joskus. Kohta se on tekemässä joko samaa tai jotain muuta tihutyötä kielloista huolimatta. Voitte vaan kuvitella miten onnistuu siivous tai ruuanlaitto kun muksu on pidettävä kokoajan näköetäisyydellä.. Ai niin, paskainen nauru raikuu varsinkin jos ipana on menossa makkariin hipeltämään yöpöytää ja lähden perään. Tavallaan hauskaa, mutta on naurut kaukana kun päivässä saa kymmenen kertaa kieltää samasta asiasta. Kaikki oikeasti vaarallinen on muksun ulottumattomissa, mutta parempi olisi jos pitäisi näppinsä erossa muistakin kielletyistä jutuista :D

Tuleekohan tuosta huligaanista ikinä kunnon kansalainen? Toivotaan :DD
 
Huojentavaa kuulla, että toisillakin asuu kotona riiviö..Meillä ei oikeastaan totella Ei-sanaa kovinkaan usein. Tai hetkeks lopettaa tihuloinnin ja jatkaa sitten heti kun selän kääntää. Telkkaria hiipii hiplaamaan heti kun silmä välttää, ja jos katon sinne päin, Eetu kattoo mua ja hiiiitaaasti hivuttaa näpit töllöttimeen kiinni. Nauraa vain kun otan tilanteesta pois hänet..Kyllähän se hermoa syö, en kiellä.

Kaikki paperit, mitä löytää, repii sekunneissa silpuksi ja tunkee suuhunsa. Vetolaatikot tyhjentää hetkessä, samoin astianpesukoneen "lusikkakorin"..onneks ei vielä sitä yläkoria tavoittele *koputtaa puuta*. Kaukosäätimet on järsinyt hampaanjälkiä täyteen..Nyt sit jouduttiin nostamaan kaket ylemmäs ettei enää yllä niihin.

Kengät on nyt in. Niitä mönkii maistelemaan eteiseen usein. Jos kieltää, vauhti vain kiihtyy.

Mutta ihana pentu on, kaipa hän joskus oppii tottelemaankin!
 
Mä olen antanu pojan leikkiä kengillä ihan vapaast eiköhän se sit joskus kiinnostu iha oikeist leluist ja unoha kenkulit. ja keittiössä on muutama semmonen laatikko mihin oon antanu mennä ja levittää. vähän tulee siivottavaa mut eipä se haittaa. pää asiassa puuhaa niitten sallittujen laatikkojen kans ku on keittiös ja on jättäny kielletyt paikat rauhaan.
 
Hih, mukava lukee näitä riiviö-juttuja:) Meillä kans asuu sellainen... Kengät on ollu nyt muutaman kuukauden ajan aivan ykkösleikkikalut, niitä poika maistelee ihan tohkeissaan ja laittaa käsiin ja konttailee ympäriinsä. En oo sitä touhua kieltäny, siitä leikistä poika kun kuitenkin tykkää valtavasti.

Me ollaan nostettu kaikki mahdollinen ylös ja laitettu ovien taakse. Veljen mukaan meilläkin on nyt "noussu elintaso". Ai että kahdehdin niitä perheitä, joissa kaikki kukista alkaen saa olla lattialla... Meillä on kans keittiössä pari laatikkoo, jotka poika saa aivan vapaasti tyhjentää. Tiskikoneen kanssa on pari kertaa meinannu käydä vähän huonosti, kun poika on vetässy alemman ritilän vauhdikkaasti alas (tiskikone on siis sijoitettu korkeammalle). Onneks mitään ei oo kuitenkaan sattunu. Mut ihana, laittaa sit koneen kannen kiinni kun pyydän... Sydän sulaa, äidin pikku apulainen...

Poika ei onneks vielä yllä ovien kahvoihin, vessan ovi meillä on jatkuvasti visusti kiinni. Pönttö kun on niiiin sen mukava kapistus:)

Nyt täytyy mennä vahtimaan mahtipullapitkoa, tänään kun poika täyttää 1v :)
 
Hih, mistähän tuo riiviömaisyys johtuu näin pienillä? Ei todellakaan voi kasvatuksesta olla vielä kiinni, niin kai se on vaan persoonasta.
Meillä on aika kiltti tapaus vaikka tänään oon kyllä joutunut kieltämään varmaan viikon edestä. Taitaa purkaa varastoitunutta energiaa, kun oli kaks päivää kuumeessa. Vetäs isänsä vaatekaapistakin kaikki vaatteet alas mihin yletti. Mutta yleensä tottelee aika hyvin. Ei meillä oo siirretty mitään muuta, kun sakset pois toisiks alimmasta keittiön laatikosta, kun aina sieltä tarttu käteen vaan ne vaikka joukossa olis ollu vaikka kuinka paljon värikkäitä kauhoja ja lastoja. Kirjoituspöydän alalaatikosta tykkää ottaa maksettuja laskuja ja kyniä ja piirtää sitten laskuihin. No eipä ne pari viivaa niissä haittaa, kun maksettuja kuitenkin jo ovat.

Mulla on nyt vähän huono äiti-fiilis taas. Tajusin, että Niklas näyttää suutaan sen takia, koska se on kipeä sammaksen takia. Mistä se nyt sitä on saanut??? Eikö se oo ihan pikkuimeväisten vaiva? Tai ainakin luulen, että se on sammasta, kun mitä muuta valkoista suu vois olla täynnä. No tänään kauppaan ostamaan tarvittavia aineita ja hoidetaan tuo pois. Ja kaikki tutit saa lentää roskiin...
 
Hävettää jotenkin sanoa mutta teidän kaikkien riiviöiden tekemiset kuulostaa tutulta! Meillä siis tehdään ilmeisesti ihan kaikkea pirullista ja kiellettyä mitä vaan voi!

Eteiseen ei ole meillä pääsyä, kengät ovat myös kiinnostava juttu mutta en halua että hän imeskelee meidän likaisia kenkiä, jotenkin kauheeta ajatella! Mut jokainen tyylillään. Omia kenkiään kyllä saa järsiä jos joskus saa käteensä mut meidän kengät on kiellettyjä!


Emilia, mä oon miettiny ihan samaa  että saakohan tosta lapsesta koskaan hyväkäytöksistä? :D Toivottavasti.

JA kyllä täälläkin pitkän päivän jälkeen saatetaan hieman korottaa ääntä, en kiellä etteikö täälläkin hermot menisi! Niin käy yleensä just jos on ollut pitkään pojan kanssa kahdestaan eikä edes kukaan ole käynyt meillä! Sillon tän äitin pinna on todella lyhyt! Mut minusta tää on aivan normaalia... En koe syyllisyyttä siitä että välillä hermot vaan palaa nopeemmin ja sit kaikki pojan ilkeydet tuntuu ihan ylitsepääsemättömiltä :D Sillon myös mies huomaa illalla et tänään on mamma pahalla päällä ja ymmärtää olla pojan kanssa  ja tehdä iltatoimet.. :D

Mut on ne noi mun ukot vaan niin ihania <3 Pieni ja iso!
 
Inhottaa myöntää, mutta toisinaan juuri noina iltoina kun ollaan yksin ja muksu on riivannut ja känkkäränkkäillyt koko päivän.. Vien pojan pinnasänkyynsä lelujen kanssa ja painun hetkeksi ulos. Ehkä sekin on parempi kuin että huudan pää punaisena ja saan ipanan säikähtämään itkuun.. Mut kiva kuulla että muillakin on riiviöitä!

Hemppa, miten tuo munankuoressa napottava pirpana on kipittänyt jo noin kauas?!? Vastahan sinä aloit odottaa ja nyt jo puoliväli häämöttää.

Tekisi niin mieli laittaa jo poika menemään kasvot menosuuntaan turvaistuimeen! Meillähän on siis tätä nykyä kaksiovinen eurokoppero ja amerikkalainen kaksiovinen entisen laivan sijaan. Mut kai tässä pitää vielä odotella kun valmistaja sanoo että vasta 15kg ylöspäin naama menosuuntaan. Muksun seuraava sana on varmaan jokin painokelvoton kun ärräpäitä pääsee aina kun kiipeän ensin itse muksu sylissä istumaan takapenkille, nostan pojan istuimeen ja laitan vyöt kiinni. Ei liiemmin sitä tilaa ole...
 
Emilia, sanoppa elä muuta. Ihan kauhistuttaa, kohtahan se jo kuoriutuu!!! Vastahan mä plussasin.......

Ja tosta autossa istumisesta. Meillä farmari mutta meillä poika on kyllä jo kasvot menosuuntaan. Ja painaa noin 11kg. Meillä on Britaxin istuin, minusta sen sai tukevammin kasvot menosuuntaan kuin kasvot taaksepäin. Siksi laitoimme istuimen jo kasvot menosuuntaan. Siis varmasti olisi tosi hyvä kasvot taaksepäin mut meillä vänkärinä saattaa istua milloin pitkä, milloin lyhyt ihminen niin aina ne remmit piti uudestaan säätää jos etupenkkiä liikutti.
Meillä muutenkin ollaan niin  vähän autolla liikenteessä että istuimen on sama olla  oikeinpäin. Ja poika viihtyy paljon paremmin kun näkee meidät ja eteensäkin.
 
Pakko vähän valistusta laittaa, jo ihan työni puolesta. Valitettavasti niitä onnettomuuksia sattuu vaikka ajaisi vähän ja vaikka itse ei virheitä liikenteessä tekisi... Ja tuo painoraja on vähän hassu tapa ilmaista, ei laiha 1-vuotias ole eritavoin kehittynyt tämän asian suhteen kuin painavampi saman ikäinen...

Tämä Autoliiton sivulta: Lapsen tulee istua mieluiten takapenkillä selkä menosuuntaan mahdollisimman kauan, noin 3–4-vuotiaaksi. Lapsen pituuden kasvaessa hän voi istua myös jalat koukussa. Nokkakolarissa törmäys on voimakkain ja selkä ajosuuntaan -kiinnitys tukee lapsen niskaa ja kaulaa parhaiten törmäyksen sattuessa. Takaistuin on noin 20 prosenttia turvallisempi onnettomuudessa kuin etupenkki edellyttäen, että istuimen kallistuskulma ei ole yli 45 astetta, mikä kohdistaa rasitusta niskaan ja päähän.

Mutta joo, jokainen tekee niinkuin itse parhaaksi näkee ja tuokin on vain suositus :) Ei meilläkään viihdyttäis selkä menosuuntaan kun näkee niin huonosti, mutta kun molemmat mm onnettomuuksien uhrien kanssa työksemme puuhaillaan, niin turvallisuus on ykkössijalla.
 
Takaisin
Top