Nyt alkaa täälläkin jaksaminen töissä loppua
Edelleenkin toi selkä vihottelee joka päivä tukivyöstä ja selän jumppaamisesta huolimatta. Töissä on kiireempää kuin koskaan nyt ja kaiken lisäks muutama viikko sitten yksi työntekijöistämme lopetti eikä tilalle olla palkkaamassa ilmeisesti ketään, joten vajaalla miehityksellä mennään. Lisäksi yksi työntekijöistämme ei tee oikeasti yhtään mitään eikä esimies uskalla sanoa hänelle asiasta, joten meitä on sitten kaksi ihmistä käytännössä tekemässä neljän ihmisen hommat.
Tahtia täytyisi oman jaksamisen takia pystyä vähän rauhoittamaan, mutta eipä se ole mahdollista tällä hetkellä. Pari viikkoa olen nyt nukkunut todella huonosti muutamia tunteja yössä ja kaikki murheet paisuu järjettömiin mittasuhteisiin. Vapaa-aika menee oikeastaan selkää ja kipeitä jalkoja parannellessa ja itkiessä pahaa oloa ja väsymystä
Eilen otin asian puheeksi esimiehen kanssa ja hän vain kehotti ottamaan rauhallisemmin, mutta miten otat, kun sitten kaikki hommat jää yhden ihmisen harteille..eikä musta ole siihen, että itse huilin jossain nurkassa vaikka tarve olisikin todellinen ja toinen juoksee tekemässä kaiken yksin
Neuvolaan yritin jo soitella asiasta, mutta meillä otettiin juuri kokeiluun joku kaikkien neuvolantätien yhteinen soittoaika (ennen jokaiselle oli oma) ja nyt soittoaikana ei pääse enää läpi laisinkaan. Onneksi keskiviikkona on neuvola ja pääsee juttelemaan tästä.
Harmittaa, kun tiedän, että jaksaisin töissä hyvin, mikäli meitä olisi oikea määrä työntekijöitä nyt ja saisin otettua vähän rauhallisemmin. Tykkään niin kovasti työstäni normaalisti ja on ollut kiva pystyä näin pitkälle tekemään töitä niin odotuskin on sujunut nopeammin. Nyt on kuitenkin pakko ajatella omaa jaksamista ja ennen kaikkea vauvaa.