Töissä raskaana

Jahas, minä luovutin eilen ja jäin sairauslomalle äitiysloman alkuun saakka (8.11. alkaa). Työn rasitus aiheutti kivuliaita supistuksia, joten en uskalla ottaa mitään riskejä. Vaikka rasitus ei sillä rasituksen hetkellä tunnu missään, niin töiden jälkeen alkaa aina pari päivää kestävä kuukautiskipumainen vatsakipu.
Nyt tokaa päivää kotona ja ihan hurjan helpottunut olo kun saa vain olla ja tehdä kotitöitä omaan tahtiinsa. Uskoin olevani töissä lopuun saakka, mutta yli 18 vuoden lapsettomuuden jälkeen en tahdo ottaa mitään ylimääräisiä riskejä.
Vähän luuserilta tuntuu, mutta on tuo vatsassa takova pikkupoika kyllä kaiken arvoinen!
 
eevis4 sanoi:
Taitaa se olla, laskin just ite että mulla olisi silloin viikkoja 34+4 kun mun äippäloma alkaa. Mä mietin sitä että vaikuttaako noi joulunpyhät jotenkin tohon laskuriin jos kerta mulla alkaa 2 päivää aiemmin kun sulla I-P ?
Mä olen kyllä ihan tyytyväinen että alkaa ajoissa toi mammaloma, mun alalla en tunne ketään joka olisi loppuun asti töissä ollut, sen verta raskasta hommaa on.
Click to expand...
Joo mulla ei oo joulupyhiä tai muitakaan pyhiä tuossa, koska LA on 28.11. Mun esimies oli siinä kuvitelmassa että oon jäämässä varhennetulle äippälomalle, siitä tämä hämmennys sai alkunsa. Kun mun suunnitelma nimenomaan on ollut jäädä äippikselle niin myöhään kun mahdollista. Kukaan ei oikeen usko että tää raskaus on niin pitkällä jo (nyt RV 33+5), koska maha on pieni (omasta mielestäni se on valtava) ja oon elämäni kunnossa.
 
Saat olla tyytyväinen siihen että voit noin hyvin! Voi kun itsekin voisi sanoa samaa!
Mulla la 28.12 ja maha on niin iso et ihmiset jo kyselee että onkohan siellä sittenkin kaksi vauvaa o_O
 
Huomenna äippälomalle! Wuhuu! :) vaikka työnantajani on puolitoista vuotias taapero ja hommat senkun jatkuu, rupeepahan äiti saamaan tästä työstä hiukkasen parempaa palkkaa kuin tuo kälynen kotihoidon tuki...!!
Otin niin aikaiseen kuin mahdollista, juurikin tuon rahan takia.
Elokuuhun asti taas vähän helpompaa, sitten pitää taas elellä käytännössä yhden tuloilla.. Mutta nyt, äitiys"lomalle" ;) :) !
 
Täällä kans yks luovuttaja töiden suhteen. Sairaslomalla oon nää kaks viikkoo enne mammaloman alkua. Selkäkipu oli vaa nii kova, etten ennee viittiny ihtee sen takia kiduttaa, ku ei se siitä paremmaks ois muuttunu, yöt mennee jo muutenki pyöriessä ja vessassa juostessa. Eipähän tartte nyt koko loppuootos aikaa kivuissa olla, vaa voi leppäillä ja alkaa valmistautua pienen tulloon ja kerätä voimia loppurutistukseen.
 
Mulla on toimistotyö ja päivät tietty istun, nyt on alkanut persuus puutumaan ja menemään kipeäksi päivän aikaan. Alaselkäkin alkanut vihlomaan välillä. Yritän kyllä jaloitella päivän aikaan enemmänkin, mutta illalla se vasta kostautuukin. En tiiä pitäiskö alkaa vaan enemmän kotisohvalla naputtelemaan työt vai mitä ihmettä tässä keksii :oops: muutenkin nuo yökukkumiset alkaa ottaa jo voimien päälle. Toisaalta taas on niin mieltä piristävää päästä kollegoiden pariin töitä tekemään ja nauramaan hassuille jutuille, jotenkin mä niin tarvitsen tätä sosiaalista kanssakäymistä, muidenkin kun oman mieheni kanssa, päivittäin.
 
Täällä on näköjään muitakin yökukkujia :) Jotenkin kummasti siitä unesta on vaan nyt tullut todella katkonaista ja aamuyö kuluu useammankin heräämisen merkeissä.. Tosin nyt kun jäi töistä sairaslomalle se ei oikeastaan haittaa kun ei tarvitse vilkuilla kelloa ja stressata sitä kuinka väsynyt on taas aamulla raahautuessaan töihin kun se uni ei vaan tule.. Helpotuksen tunne on mahtava kun yöllä unenpöppörössä muistaa että ainiin, eihän mun aamulla tarvitsekaan lähteä mihinkään ja saa nukkua vaikka päikkäritkin jos siltä tuntuu :grin
 
Minäkin jäin tänään sairaslomalle, vajaa kolme viikkoa olis äitisloman alkuun. Selkä on niin kipeä ettei kestä istumista ja yöt menee valvoessa, joka taas aiheuttaa supistelua.
Tämä on kyllä varmasti paras ratkasu, en nimittäin kaipaa niitä supisteluja ollenkaan, kun nyt ovat pysyneet poissa!

Olo on helpottunut, mutta myös "tyhjä!" Vaikka sosiaalista elämää kyllä on niin paljon kun vaan jaksaa nähdä ja touhuta, mutta onhan tämä outoa kun ei enää tarvitse töihin mennä.

Nyt nautitaan ja levätään kaikki me jotka ollaan jo vapailla. Muille tsemppiä loppurutistukseen töissä!
 
Selkä ei oo mua vaivannut, vaikka selkärankareumakin löytyy. Mutta kyllä alavatsaa särkee töissä joka päivä. Supisteluakin on, mutta se onneksi loppuu kun vähän aikaa pötköttää. Siihen on onneks mahdollisuus kesken työpäivän. Töitä jäljellä 9pv. Jaksaa jaksaa...
 
Taitaa valtaosa meistä olla jo mammalomailemassa. On se vaan ihanaa, kun meille on suotu se mahdollisuus! Vielä paria sukupolvea ennen ei naisilla sitäkään ollut, ainoastaan pari kuukautta ja lapsi piti saada hoitoon ihan liian aikaisin syntymän jälkeen. Siinä sitten töissä rintamaitoa pumppailtiin, ettei lakannut herumasta ja kun sitten kuitenkin loppui, niin sitten oli pakko antaa vastiketta vaikkei olisi halunnutkaan. Onneksi suomalainen yhteiskunta on aika paljon ihmisystävällisemmäksi kehittynyt, vaikka taas on kiristyksiä tulossa mm. lapsilisiin ja hoitovapaisiin. Uskon silti, että yhä parempaa kohti mennään, pikkuhiljaa.
 
Juu, meillä on moniin maihin verrattuna asiat hyvin :)
Itsellä enää ensi viikko töitä. Sitten alkaa äitiysloma <3
Hurjaa vauhtia mennyt aika lopunperin :) Vähän kyllä haikeakin fiilis, kun tämä on mun viimeinen raskaus, ja nyt se jo kohta loppuu.. Sitä alkaa miettiä, että onhan muistanut nauttiakin.. Kaipa mä olen :)
 
Mulla olis töitä vielä 2 viikkoa ja 2 päivää. Saa nähdä, jaksanko. Vaikka ihan toimistotyö mulla on, mutta unettomuuden takia ei jaksaisi aina edes ajatella enkä todellakaan jaksaisi kuunnella yhden kollegan jatkuvaa länkytystä kaikesta, mitä hän nyt korjaa kun me muut on muka tehty huolimattomasti. Hohhoijaa!
 
Mun työt on nyt tältä erää tehty! :smiley-bounce013 Outoa kun ei tarvitse aamulla herätä kellonsoittoon vaan saa rauhassa heräillä kun huvittaa :) ens viikosta alkaa sitten hieman erilainen arki kun mun 4v jää pois tarhasta kotihoitoon, kääk , mua vähän jännittää miten jaksan sen pienen energiapakkauksen kanssa! Hän kun ei nuku enää päikkäreitäkään. Noh,eiköhän meille ihan kivaa tuu, pitää vaan aikatauluttaa päivä päiväkotirytmiin niin saadaan joku päiväruutiini aikaiseksi..ja onhan noita kerhoja missä olisi tarkoitus alkaa käymään,jos vaikka löytyisi uusia kavereita sekä äidille että pojalle
 
Mulla enää 3 pvää töitä!! Tai siis sitten ei enää tule hoitolapset! Mä tosin koen niiiiiin helpottavana tekijänä, että kolmen 2-3-vuotiaan sijasta on vain yksi 3v. puettava. 5v pukee itse ja osaa tehdä välipalan yms. Ja kyllä tuo 3-vuotiaskin on pojaksi yllättävän omatoiminen ;)
 
Noihin kuravaatteiden eestaas raastamiseen olen niiiiiiiiiiiiin kypsä. Kun ei taivu enää, niin ei taivu. Hoitopojilla ei ole aikomustakaan opetellla laittamaan mitään itse. Tuntuu, että pyyntö "nosta jalkaa" kin on liikaa pyydetty!! Huoh!!
 
No onneksi Rosita sulla kohta hommat helpottuu ja pääset myös ansaitulle mammalomalle ! :)
 
Kyllä mä välillä mietin niitä äitejä, joilla on 4-5 lasta 1,5v ikäeroilla.. Miten ihmeessä ne loppuraskauden hoitelee monen alle kouluikäisen kanssa??!!
Toisalta heillä ei ehkä ole niin tarkka päivärytmi, ja eiväthän kaikki ulkoile edes joka päivä, saati monta kertaa päivässä, syövät valmisruokia yms.
Mä kun en osaa tästä päivän aikataulusta oikein hellittää. Ja meillä on sellaiset lapset ettei edes voi. Sama kun menisi perse edellä puuhun. Siinä hetkessä ehkä helpottaa, mutta viimeistään seuraavana päivänä kostautuu..
Isyyslomalla isukki saa kyllä todellakin hoitaa mun hommat. Tekee sillekin hyvää pitkästä aikaa tehdä 5 krt päivässä ateriat, leipoa leipää ja pullaa ja huomata, että imuroida saa tosiaan ainakin 3 krt/ vkossa. Pukea-riisua-pukea-riisua, ja miettiä missä paskaiset ulkovaatteet kuivattaa iltapäiväksi..
Mä kun niiiiiiiiiiiin harvoin olen poissa pelistä.. Tai ehkäpä ne kaupan leivät ja pullat ei olekaan enää pahanmakuisia ;)
Heh, en malta odottaa :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top