Töihin vai hoitovapaalle?

No on kyllä outoa! Riippuko se työttömyysrahan suuruudesta vai miksi? Siis eikö sitä (ainakin hoitorahaa ja kuntalisää) saa kaikki, myös työssäkäyvät ja hoitolisä sit tulosidonnainen, mulla ainakaan ees aikuisopintotuki ei vaikuta vaan saan myös täyden hoitolisän eli kyllä siinä aika paljon saa "tienata"

edit. toki puolison tulot vaikuttaa eli voi olla että yksinhuoltajana saan tienata "yksin" enemmän kuin jos ois kaksi tuloja saavaa vanhempaa...
 
Työtön saa kodinhoidontukea, joskin se vähennetään työttömyyspäivärahasta eli on plus miinus nolla. Kuntalisää jos maksetaan, sitä ei vähennetä mistään.

Vanhan mallin freelancer-verokortti oikeuttaa tekemään useampaa työtä samalla veroprossalla. En tiedä onko sitä enää olemassa ja jos niin millä nimellä.

Veroprossaa voi toki muuttaa. Tuista lähtee isommat vero kuin työn teosta, jo sillä ettet tuista maksa mitään työeläkkeitä tms kuluja.
 
Tänään katkaisin oman kotihoidontuen kun olen työmarkkinatuella tämän kuun alusta. Piti jo katkaista työmarkkinatukihakemusta tehdessä, mutta puhelimessa peruin jo tekemäni hakemuksen kun selvisi, että Kela oli muuttanut käytäntöjä ja oli uhka jopa 5 kk:n(!!?) rahantulon katkeamisesta :wideyed: Tosin kelan asiakaspalvelija sanoi jo puhelimessa, että tuskin tulee katkoja kun sitä ennenkin maksettu mutta oli sitä mieltä, että parempi pitää vielä kotihoidontuki varalla siihen saakka kunnes sai päätöksen työmarkkinatuen maksusta.. Ja kotihoidontuki siis pienensi työmarkkinatukea tuntuvasti ja lisäksi kotihoidontuki ainakin Kelan sivujen mukaan verotetaan korkeammalla prosentilla.. Kelassa käydessäni jokin aika sitten nainen kehotti valitsemaan jommankumman.. Silloin oli puhetta myös siitä saisinko kotihoidontuen jos opiskelen.. Siinäkin oli sellainen "fiksu" juttu kun haaveissa olisi etäopiskelu niin etäpäiviltä ei saisi, mutta niiltä muutamalta lähiopiskelupäivältä (viikossa?) saisi tuon kotihoidontuenkin.. Ainakaan rahan puolesta ei siis kannata lisää stressiä itselleen ottaa opiskelun muodossa näihin päiviin.. :confused:
 
Musta on tosi outoa, miten opiskelusta pystyy määrittämään, mitkä on etäopiskelupäiviä ja mitkä lähiopiskelupäiviä. Koska opiskelu on opiskelua. Ja miten niin kotihoidontukea ei saisi? Kun sitä pitäisi saada, kunhan lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa... En voi ymmärtää.
 
Pitänee laittaa kysymystä Kela Kertulle päin.. Kuulosti kyllä omituiselta, että vain lähiopiskelupäiviltä saisi kotihoidontuen mutten yhtään ihmettelisi jos niin todella on..
 
Mulla "loma" jatkuu seuraavan syntymään ja siitä ainakin vuodenvaihteeseen 2017.

Pitkään tuntui ihanalta, ettei tarvi mennä töihin. Sitten viikonloput oli "aivansama", ainoa ero että mies kotona ja saa nukkua pitkään. Yritän aina olla innoissani, kun mies iloitsee perjantaista, mutta ei se vaan itselle ole sama.

Jouluna ollaan kotona ja meille tulee vieraita. Mies ottaa lomaa, ja tiedän että mies on iloinen kun on hengähdystauko töistä. Itse olen alkanut miettiä, että tuntuuko sekään oikein miltään, kun ei ihan hirveästi ole eroa arkeen. Todella odotettuja noi kaikki pyhät ja lomat ja muut oli silloin kun olin töissä. Kyllähän se vähän harmittaa.
Toisaalta on ihan ok olla kotonakin. Ei vaan tapahdu oikein mitään.
 
Tiedän mitä tarkotat KoBe.. Kotiäidillä ei ole vapaapäiviä tai ne ei oo samanlaisia kun työssä käyvällä.

Miekää en vielä oo lupautunu töihin menemään täyspäiväsesti mut keikkaa alan tekee millon kerkeen. Alkuun lyhyitä vuoroja ja sit kun imetys loppuu voi miettii pitempiä vuoroja.
 
Hohhoh.. Joo o.. Sain Kelalta juuri kirjeen.. Tilanne on siis se, että hain alkujaan kotihoidontukea vanhempainrahan jälkeen ja se myönnettiin, mutta oli niin pieni summa ettei sillä voi kotiin jäädä. Hain siis työmarkkinatukea ja ilmoittauduin työnhakijaksi. Kotihoidontuki pienentää työmarkkinatukea ja kotihoidontuki vielä verotetaan raskaimman mukaan, joten soitin Kelaan ja lakkautin kotihoidontuen 1.11. alkaen. Nainen puhelimessa sanoi vielä, että olen saanut sitä 28.-31 päivä jo joten tuo 1.11 on hyväkin lakkauttaa kun tuo kolme päivää on jo maksettukin niin menee selkesti ja kun työmarkkinatukikin alkoi vasta 1. päivästä.

Niinhän sitä olisi voinut kuvitella että se oli siinä sitten.. Asiat hoidossa.. Mutta tuo kirje; "Hyvä asiakas. Olet saanut Kelan 23.9. antaman päätöksen lastenhoidon tuesta. Tämä päätös on valitettavasti virheellinen. Tarvitsemme kirjallisen suostumuksesi päätöksen oikaisuun.

Päätöstä pitäisi muuttaa siten, että lastenhoidon tuki lakkautetaan 1.11.2015 alkaen pyynnöstäsi. Lastenhoidon tuki tulee hylätä ajalta 28.10-31.10, koska tukea ei myönnetä kuukautta lyhyemmälle ajalle jnejne..." Ja ilmoitus, että tuo huikeat ~40 euroa tullaan todennäköisesti perimään takaisin.. Eihän tässä muuta tekemistä olisikaan ollut kuin Kelan paperisekoilut!! :mad:
 
Mulla työpäivät tuntuu ihan lomapäiviltä! :D Nyt suunnitelmissa ottaa viimeistään alkuvuodesta 2 työvuoro/ vk :)
 
Mä en tiedä miten jaksaa töissä kun paluun aika tulee.. Olin tänään lähes koko päivän henkilöarvioinnissa yhtä työtä varten ja oon ihan puhki. En oo käyttänyt aivoja yhtä paljon kuin tänään melkein vuoteen! Miten jaksaa 8h töissä ja iltaisin hoitaa lasta (joka on jo siinä vaiheessa väsynyt). Aamulla oli aikamoinen ruljanssi.. Laittaa itsensä valmiiksi, ruokkia poika, laittaa kamat valmiiksi ja lähteä. Onneksi mies vei pojan päiväksi isovanhemmille hoitoon. Jotenkin surettaa et sit kun on töissä ei oikeasti ole yhtään aikaa lapselle. Tai itselle. Milloin käydä urheilemassa? Tai nähdä kavereita? Siis ois kiva päästä takaisin töihin mutta mielellään tekisin vaikka puolikasta päivää. Suomessa ei niitä vaan ole tarjolla korkeasti koulutetuille..
Koskaan ei taida olla tyytyväinen tilanteeseen.. Ehkä töissä olemiseenkin sitten tottuu.
 
Tsempaten voin kertoa, että näin kahden päivän työssä olon jälkeen tuntuu oikein hyvältä :)
Työmatkalla saa nollattua työkuviot ja ovesta kun astuu sisään niin jo on energiaa kun ei pikku-ukkoa ole oikeastaan edellis illan jälkeen nähnyt.
Liikunta kuvio itselläkin vielä hieman auki, mutta kaipa se on aamuun sijoitettava eli kello soimaan vajaata paria tuntia aikaisemmin, mikä ei kyllä juuri huvita, mutta kaipa tuota kaikkeen tottuu :)
 
Mun pitäs raahautua suurimmaks osaks ennen, koska tehdään aika monena arki-iltana miehen kanssa läpsystä vaihto kotona. Ja sehän sitten tarkottaa kauhean aikasta heräämistä, en o vielä valmistautunu siihen henkisesti :D
 
Viikot käy vähiin kun työt taas kutsuu ja jännityksellä odotan vuodenvaihdetta. Mies jää ensin kuukaudeksi tytön kanssa kotiin ja teen normipäivää ja -viikkoa, mutta sitten kuukauden jälkeen jatkan kolmipäiväisellä työviikolla ja pidän kertyneitä lomia pois pari pv/vko. Mahdollisesti sitten viikonloppunakin kyllä teen tunnin tai pari ryhmäliikuntaohjausta. Itsellä onneksi sillä tavalla onnekas tilanne, ettei juuri tarvitse tuota liikuntapuolta miettiä ja varata sille erikseen aikaa, kun se tulee työn puolesta hoidettua ihan työajalla :p
 
Miulla on salilla käynti jääny ku ei kerkee ja on nyt vielä todennäkösesti jonkun aikaa melko vähäistä, olen lopettanu oman kunnon ylläpidon pojan vuoksi. Sit kun tuo poika tuosta vähän kasvaa, alkaa tottelee kieltoja ja malttaa leikkii yksinään jonkun aikaa jossai nurkassa ni se saa ruveta kulkee miun mukana salilla :grin
 
Joskus opiskeluaikoina tein hommia hoitoapulaisena. Lähinnä silloin oli siivousta, ruoan jakamista ja vanhusten syöttämistä. Työpäivän aikana ei ehtinyt juurikaan istahtaa alas, mutta sen jälkeen energiaa oli siivota omaakin kotia ja olla ulkona, toisin kuin nykyään kun istun paljon ja käytän enemmän aivoja kuin kehoa. En ehkä ihan hoitoapulaisen työtä haluaisi ikuisuutta tai jatkuvasti tehdä, mutta lämmöllä muistelen sitä aikaa.

Hommaa oli reippaasti, mutta se oli vaan tekemistä. Ei tarvinnut ahdistua, ettei tiedä jotain eikä edes tarvinnut kohdata hankalia ihmisiä. Dementikot saattoivat huudella kaikenlaista, mutta sitähän ei voi ottaa itseensä, kun eivät tajua. Nykyään hoitoapulaisetkin taitaa tehdä paljon enemmän hoitotyötä. Ilmeisesti paikkoja ei enää puhdisteta niin usein ja perusteellisesti, koska hyvä kun ehdin syödä.

Liikunta. Huoh. Nyt on kipuja enemmän kuin ekassa raskaudessa, ja ollaan miehen kanssa harrastettu liikuntaa yhdessä mikä on aika vaikeaa pojan kanssa. Pyöräilemässä ja kävelemässä voitaisiin käydä, mutta kaiken lisäksi olen vähän väliä flunssassa. Vesijuoksuun voisin mennä yksin, mutta se on tylsää!

Lisäksi sitten, kun lopulta aloitan työt, tulee olemaan työlästä ehtiä hakemaan poika hoidosta ilman liikuntaakin. Toisaalta helpointa käydä liikkumassa on yhdistää se työmatkaan tai mennä suoraan töistä.
 
Mulla kans liikunta kyllä jääny tosi vähiin. Ja ihan omaa laiskuutta. En vaan oo jaksanu lähtee salille. Plääh. Irtisanoin mun jäsenyyden kuntokekukselle vuodenvaihteeseen, kun eipä sitä oikeesti kannata maksaa reilu 50€/kk tyhjästä. Jos saan jonkun inspiksen jatkaa salilla käyntiä, niin ehkä johonki kaupungin salille 2€/kerta. Hoitorahalla ei paljon jää ylimääräseen. Vaunulenkilläkään en oo kauheen usein jaksanu käydä nyt syksyn tultua. Jotenki toi pimeys pelottaa. :nailbiting:
 
Takaisin
Top