Tänään harmitti..

Oon niin väsyny ja turhautunu tähän meidän tilanteeseen kotona, illat itken yksinäni täällä kun mies on töissä, ja päivät kuuntelen huutoa tai haukkumisia millon mistäkin asioista.. En enää tiiä mitä teen, enkä osaa puhua asiasta kenellekkään :(

Miehesi käytös täyttää kaikki henkisen väkivallan merkit. :sad001
Ja kuten niin moni tossa edellä jo sanoikin, nyt ongelmien laajuus on paljon suurempi kuin pettäminen. Tilanne itsessään on jo todella raskas ja raskaus tekee siitä vielä vaikeamman. Ja valitettavasti lapsen syntymä todennäköisesti tulee pahentamaan tilannetta mahdollisen alkuhuuman jälkeen entisestään.

Olen itse ollut 8 vuotta sitten vastaavanlaiseessa tilanteessa (ilman raskautta) ja henkinen väkivalta oli muuttunut jo fyysiseksi. Olin silloin hieman päälle 20-vuotias. Lähteminen tuntui mahdottomalta ja toivottomalta, mutta haluan kertoa sulle oman ratkaisuni asiaan:

Miehelleni kertomatta täytin kaupungin vuokra-asuntohakemuksen, jonka lisätietoihin kerroin, että minun on päästävä mieheni takia pois, PIAN. Asunnon hakuehtoihin laiton, että asunnon tulee olla toisella puolella kaupunkia kuin nykyinen, eikä se saa sijaita katutasossa (tiesin että mieheni voi humalapäissään tulla perääni). Sain asuntotarjouksen kahdessa päivässä. Kävin katsomassa asunnon ja otin tarjouksen vastaan. Ilmoitin asiasta miehelleni, kun vuokrasopimus oli tehty ja hänen töissä ollessaan pakkasin kamani ja häivyin. Meilläkin oli yhteinen vuokrasopimus, jonka irtisanoin omalta osaltani ennen kuin ilmoitin miehelle lähdöstäni.

Mutta tiedän varsin hyvin, että päätöksen tekeminen vaatii tietyn mielentilan ja sen "nyt riittää" -tunteen. Sinä et ansaitse tuollaista käytöstä mieheltäsi, eikä varsinkaan lapsesi, jota sun täytyy nyt ajatella ensisijaisesti, joten vedä syvään henkeä ja tee ratkaisu ja toimi sitten nopeasti ilman jahkailuja, on neuvoni tässä kohtaa.
Usko pois, kun saat homman alkuun, niin kaikki muu järjestyy!

Ensi -ja turvakoti voi olla myös erinomainen ratkaisu. Lisäksi voit ottaa asian puheeksi neuvolassa, soitat ja varaat sinne ylimääräisen käynnin. Tilanne vaatii nyt sinulta äärimmäisiä voimia ja lujaa tahtoa!! Tsemppiä hurjasti, sä selviät tästä kyllä!:Heartbigred
 
Kaikki asialliset ja hyvät neuvot täällä onkin jo annettu, halusin vain toivottaa sulle Viiviva paljon jaksamista! Vaatii voimia irrottautua suhteesta, olipa se millainen vaan. Mutta ihan oikeasti edes ihmisiä, joista ei pidetä, ei tulisi kohdella noin, saati sitten sitä ihmistä josta välittää. Sun itsetunto ja jaksaminen on nyt varmasti matalalla, mutta yritä muistaa arvostaa itseäsi, koska tarvitset ja ansaitset parempaa, aivan epäilyksettä.
 
Hui, kiitos kaikista ihanista tsempeistä, nää on ollu kyllä just sitä mitä tarvin! Vaikka miestäni rakastan, ja hän on välillä maailman ihanin mies, niin nyt viimeistään olen itsekin tajunnut että ei tässä ole mitään muuta vaihtoehtoa, kuin muuttaa pois, vaikka se tuntuukin jo ajatuksen tasolla todella pahalta! Sitten kun vielä keksisin, että mistä aloitan.. asuntohakemuksia menemään vaan, vai keskustelenko nykyisen vuokranantajan kanssa ensin, vai mitä teen.. pitäisi varmaan olla rohkea ja kertoa vain nyt äidilleni, miten asiat on ja että haluan itselleni ja vauvalle turvallisen paikan olla, hän kyllä auttaa sitten järkkäämään kaiken kun vaan nyt eka saisin oman suuni aukaistua hänelle..unissaan kirjoitettu taas, ja saatto mennä super sekavaksi :D
 
Rohkeasti vaan kertomaan ja eihän sinun välttämättä tarvi kertoa muuta ko se, että haluat oman asunnon. Äitis varmaan ymmärtää ja olit kuitenkin vissiin jo aiemmin osittain sille tilanteesta sanonu niin tuskin se kauhea pommi sille on. Miehelles varmaan kannattaa kertoa, vasta siinä vaiheessa kun sulla oma asunto on jo.
Sullon nyt hyvä aika muuttaa, koska tosi paljon näkyny olevan vapaita kämppiä ympäri kaupunkia ja paljon semmosia mitkä vapautuu jo 1.4 niin pääsisit jo kahen viikon päästä muuttamaan. Mm. Torissa oli paljon vuokrattavana olevia ja nehän monesti on yksityisten niin soittelet vaikka tänään jo niitä läpi jos löytyy mieluisa. Ja kannattaahan se soittaa nykyselle vuokranantajalleki mahollisimman pian ja kertoa suoraan mikä on tilanne.
 
Nykyiselle vuokranantajalle laitoin juuri sähköpostia asiasta, tuntuu niin pahalta :( mutta tää on se oikea ratkasu meille, vauvan ja mun hyvinvointihan tässä on nyt oikeasti tärkeintä. Toivon että asiat alkavat tästä nyt menemään parempaan suuntaan.
 
Nykyiselle vuokranantajalle laitoin juuri sähköpostia asiasta, tuntuu niin pahalta :( mutta tää on se oikea ratkasu meille, vauvan ja mun hyvinvointihan tässä on nyt oikeasti tärkeintä. Toivon että asiat alkavat tästä nyt menemään parempaan suuntaan.

Hyvin tehty, nyt sitten vaan seuraavaksi vuokrailmoituksia katsomaan ja äitiinkin on hyvä olla yhteydessä! Asioiden alkuun saaminen on vaikeinta, mutta kun hommat lähtee rullaamaan, niin helpottaa!
 
Mites muuten kun takuuvuokra on tästä nykyisestä mun maksama, ja jos mies jää vielä tänne asumaan niin...? Oon ihan pihalla näistä asioista :D tokihan seki on vain rahaa, mutta silti..
 
Viiviva, tietääkö vuokranantaja että oot sen takuuvuokran maksanu? Tai jos muistaa että just siä sen maksoit? Tai että näkyykö se sun nimellä se siirto? Jos reilu kaveri kyseessä niin eiköhän sulle palauta sen, sinä se tässä rahaa enemmän tarvitset! En tiedä lain mukaa, kuinka kuuluis toimia mut joku varmaa täällä tietää paremmin?? Nyt vaan tsemppiä sikana sulle, oot kyllä tosi rohkea ja kaikkein parasta mitä teet tulevalle lapsellesi niin saatat hänet sellaiseen paikkaan missä te yhdessä saatte olla rauhassa/turvassa!! ♥ olet kovasti mielessä ♥
 
No sit luulis jos kyseessä fiksu vuokranantaja, niin antaa sulle rahat, koska ne on sun! Ja vaikka et asukaan kyseisessä huushollissa loppuun. Kysy siltä suoraan et kuinka hän meinaa toimia! Ja muistuta että siä sen maksoit!!
 
Mulla hetki ku asunu vuokra-asunnossa niin luulin että jos vaikka maksanu käteisellä sen takuuvuokran ja se vuokranantaja ei sitä muistaisi :D
 
No sit luulis jos kyseessä fiksu vuokranantaja, niin antaa sulle rahat, koska ne on sun! Ja vaikka et asukaan kyseisessä huushollissa loppuun. Kysy siltä suoraan et kuinka hän meinaa toimia! Ja muistuta että siä sen maksoit!!
Jep, odottelen vastausta sähköpostiini, ja kunta-asunnoille laitoin hakemuksen jo. Luulen että sieltä saan nyt helpoiten asunnon, vaikka ne eivät niin miellyttäviä olisikaan, mutta alkuun parempi kuin ei mitään. :)
 
Kannattaa soitella läpi ja kertoa tilannetta, koska hakemus todennäkösesti hukkuu vaan sinne muiden joukkoon. Puhuitko miehelles asiasta vai ootatko siihen asti, että asunnon saat?

Onko sulla mitä kriteereitä sen asunnon ja vuokran suhteen? Onko väliä sijainnilla? Minkä kokonen sen pitäis olla?
 
Kannattaa soitella läpi ja kertoa tilannetta, koska hakemus todennäkösesti hukkuu vaan sinne muiden joukkoon. Puhuitko miehelles asiasta vai ootatko siihen asti, että asunnon saat?

Onko sulla mitä kriteereitä sen asunnon ja vuokran suhteen? Onko väliä sijainnilla? Minkä kokonen sen pitäis olla?
En oo puhunu mitään vielä, katselen nyt miten tilanne edistyy ja kerron sitten hänelle. Ei nyt mitään erikoisia kriteereitä, joku 45-50 neliötä olis ok, ja sijainnista vain sen verran, että hyvien kulkuyhteyksien päässä, eli täällä se tarkoittaa alueita joissa 4&5 bussit kulkee, tiedät varmaan alueet :D vuokra varmaan jossain max. 600 eurossa + sähköt yms..
 
  • Tykkään
Reaktiot: mh-
Mä myös viviiva on sitä mieltä, että soitat vielä perään sinne nyt kun hakemus on tehty, se todennäköisesti nopeuttaa asian etenemistä.

Takuuvuokrasta: Vuokranantajalla ei kai ole velvollisuutta palauttaa takuuvuokraa, ennenkuin miehesikin lähtee asunnosta, koska teillä on yhteinen vuokrasopimus. Asia on nyt teidän ja vuokranantajan välinen. Mikäli miehesi haluaakin jäädä asuntoon, tulee hänen maksaa oma takuuvuokransa ja sinun kuuluu saada rahat takaisin.
Mutta... Valitettavasti nyt saattaa olla myös niin, ettei vuokranantajan tarvitse palauttaa takuuvuokraa lainkaan, koska vuokrasopimus purkaantuu ennen sopimuksen määräajan päättymistä (eikös se ollut määräaikainen?). En ole satavarma asiasta, kannattaa googletella.
 
Näin ajattelin itsekin, ettei välttämättä palauteta ollenkaan. Noh, pieni paha sekään. :) mutta oisko teillä vielä jotain super vinkkejä, miten kerron muutosta miehelleni :o tiedän jo, että riitahan siitä saadaan aikaiseksi vaikka kuinka hienovaraisesti kertoisin.
 
Oon, mutta siinäkin on niin paljon esteitä mitkä tekis tän tilanteen ehkä vielä vaikeemmaks.. Ensinnäkin ku tässä meidän asunnossa on nyt heinäkuulle asti vuokrasoppari, ja jatkuu sit toistaseksi voimassa olevana, ja tiedän ettei mies suostu siihen että muuttaisin pois ja hän jäisi tähän. Eikä varmasti suostu itsekään lähtemään tästä ja jättämään minua tänne.. ainoa milloin miehellenikään uskallan puhua asiasta kunnolla, on juuri riitojen aikaan, muuten tuntuu että alistun vaan aina siihen mitä hän sanoo enkä osaa aukaista suutani.. tältä päivältä taas hyvä esimerkki, kun olin itse niin onnellinen kun paino ei ollut noussut kuin sen 200g kuukaudessa, niin mies sitten kotona kasvotusten sano vaan että "painat melkeen 80kg, tekis lenkkeily sulle varmaan hyvää" .. eihän siinä muu auttanut kun itku kurkussa lähteä käymään niin pitkä kävelylenkki kuin mitä olo antoi periksi, ja mies todellakin tietää kuinka arka asia paino on mulle, ja kuinka olen yrittänyt saada sen pysymään alle 80kg:ssä koko raskauden.. Ja eilen sain syyt niskoilleni siitä, että hän on pettänyt. Kuulemma jos kotona olisi makuuhuoneen puolella enemmän toimintaa kuin 1krt/3vko niin ei olisi pettänyt. Sitten kuitenkin haukkuu minua painon takia, eikä tämän päiväinen ollut siis ensimmäinen kerta, niin miten kuvittelee että vähäisilläkään haluilla voisin mitään noiden sanojen jälkeen touhuilla..? Huoh anteeksi kauhea selitys, mutta tää on ainoa paikka missä saan ees vähän purettua tätä huonoa oloani, kun tiedän että on ihmisiä jotka ymmärtää :(
Luin juuri jotain semmoista mitä kenenkään ei pitäisi koskaan ikinä kokea!!
Ettäs kehtaa olla lapsellinen mies!! Ja käyttää häikäilemättä sinun tilaasi sinua vastaan ja tekemällä tekee olosi vielä hankalammaksi niinkun se helppo oisi muutenkaan (itse en ainakaan koe että raskaus oisi mitenkään helppo)! Todella säälittävää tekstiä suoltaa suustansa sun "mies" jos tuommosta voi edes mieheksi kutsua! Ennemminkin raukka!
Tilanne on kohdallasi viiviva todella karmiva ja en toivoisi tuollaista edes pahimmalle viha miehelleni mutta MUISTA että olet HYVÄ JUURI TUOLLAISENA KO OOT JA OLET JOTAIN TODELLA IHANAA JA KAUNISTA JUURI NYT, JUURI TUOLLAISENA! Miehesi sen tiedostaa mutta ei halua että sinä tiedät sitä ja selvästi hän on narsisti joka haluaa, että tunnet olosi huonoksi ja huonommaksi mitä hän itse on..hän vaan yrittää pönkittää omaa huonoa itsetuntoaan. Koita kääntää vahvuudeksi ja voitoksi kaikki tuo paska mitä hän suoltaa.
Kyllä sinusta on siihen nainen!!!
 
Näin ajattelin itsekin, ettei välttämättä palauteta ollenkaan. Noh, pieni paha sekään. :) mutta oisko teillä vielä jotain super vinkkejä, miten kerron muutosta miehelleni :eek: tiedän jo, että riitahan siitä saadaan aikaiseksi vaikka kuinka hienovaraisesti kertoisin.

Itse kertoisin siinä vaiheessa kun olisi se kämppä ja olisin saanut pakattua. Ei tarvitsisi jäädä kuuntelemaan kun toinen alkaa raivoamaan. Ja joku kaveri mukana, niin on sinulle turvaa.

Olisiko kertominen suoraan, että et koe oloasi hänen lähellään turvalliseksi. Kerrot kuinka haluat nyt paikan jossa koet olosi turvalliseksi ja jos tuntuu siltä, niin voit lisätä, että jos mies osaa muuttua voit katsoa asiaa myöhemmin uudestaan.

Voi viiviva <3 Iso voimahali! Tuo on varmasti todella todella raskasta, mutta toimit aivan oikein <3
 
Takaisin
Top