Täällä ollaan..:)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja embu83
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
illil: Ihanaa että oot saanu hemmotella ittees kunnolla kampaajalla. Itekkin pitäis mennä, mutta voi olla että tyydyn näin ennen joulua kotivärjäykseen ja äippä saa leikata, kun on parturi. Oli varmasti oikee päätös jäädä saikulle, niin ei tarvitse joka suuntaan stressata ja yrittää väkisin jaksaa. Tsemppiä huomiselle!!!Makee paita sulla, ja tietysti masukin siellä alla suloinen. Mun masu pullottaa kans tuolta ylhäältä saakka. Äitin kanssa tänään ommeltiin resooreja farkkujen vyötärölle, ku ei tahdo enää pysyä jalassa. Oi että tulikin mukavat[:D][:D]On kiva kun on noita lantiofarkkuja, kun ne menee avaamatta melkein jalkaan, ni siihen vaan resoori jatkoksi ja hyvä tulee. Paljon halvempaa ku että ostais mammafarkut ja sit ne saa taas normaaleiks[:D]Oikeen niksipirkka.

niina_1: toi on varmasti ihan totta että kun on lyhyt ja pieni muuten, niin sit onkin vaan yhtä mahaa. Ite oon 172 cm pitkä, niin tuntuu että toi kaveri mahtuu tonne mun mahaan miten päin vaan eikä sitä huomaa. Tuntuu että sillä kohdulla on ehkä enemmän tilaa kasvaa niin sit se ei niin heti pömpötäkään. Mut hei saat ainakin nauttia täysillä raskausmahasta ja ihailevista katseista eikä vaan tasapaksusta pökkelöolosta keskivartalolla. No niitä aikoja odotellessa[:D]oon käynyt tavallisesti kerran viikossa uimahallissa, mutta nyt ku on tää vaihe menossa, niin oon vannonut että alasti en ihteäni laske, ennen kun selvästi huomaa että oon raskaana. [:D][:D][:D]Käyn vaikka perkule sauvakävelyllä.

Joo se on ihanaa kun noi miehet joskus tajuaa lähtee pois, niin saa rauhassa kiukkuilla ja tehdä omia juttuja:-)Joskus vaan menee niin hermo[:@]

Lootuska: jos kuvaa paintilla muokkaat niin siellä on muistaakseni jossain siellä yläpalkeissa kun availet niin kohta muuta kokoa tai joku semmonen. Se luku voi olla prosentteinakin...Sit vaan tallennat sen siinä uudessa koossa.

Jaahas taidan hipsiä laitteleen joulujuttuja...Vointi alkaa muuten vihdosta viimein kohentumaan ja happikin kulkee paremmin:-)
 
Seisoskelin eilen miehen vieressä ja se katteli siinä mun mahaa sitten..kysyin että mitäs katselet noin..se kysyi multa että miksi sä pullistelet sitä mahaa noin..otin siitä hirveen herneen nenään koska totuus oli että en pullistellut mtn..ihan ku tätä mahaa pitäs vielä pullistella..:O On siis vamaa maha kasvanut yllättäen paljon ku mies tuollee luuli...
Mut hormooni huuruissa otin siitä itteeni vähän liikaa...ja mieskin meni sitten ihan hiljaseksi.. Tällästä täällä.

Ihanaa kun kohta joulu...siinä on jtn niin mahtavaa tunelmaa..tänä jouluna oon löytänyt niin mahtavat lahjat kaikille etten malta odottaa niiden antamista..:) Ja toki odotan sitä omaa lahjaani..4d ultraa..:)
 
heips. täälläkin yks huhtikuu mamma..vähän myöhässä liityn mutta nyt vasta löysin tämmösen keskustelu palstan :D meillä la. 14.4
 
Tervetuloa mukaan, sussukka! [:)]

Juu, juuri kun eilen pääsin kertomasta kaverille, että alun pahoinvoinneista ja muista vaivoista on päästy, niin enkö oksentele tänä aamuna.. [:'(] Ja sitten kun sängyssä maatessa aivastin, niin liitoskivut iskivät pitkästä aikaa. [:@] Lonkat tulivat eilen illalla niin kipeiksi, että en koiran ulkoiluttamisen jälkeen päässyt edes sohvalta ylös ilman kunnon pungertamista. Eli sellaista täällä, tulee paljon kerrottavaa ensi tiistain neuvolaan. [:D]

Mites illil:n Taysissa käynti meni..?
 
Heippa vaan,

Tossa aamulla tutkailin neuvolakorttia ja nyt vasta kiinnitin huomiota, että viime pe ku oli rakenneultra nii mulla olis ollu raskauviikkoja 21+3, mutta sen ultran mukaan viikot olis 20 + 4. Eli mitäs toi nyt sit meinaa? Rupes nyt sit huolestuttaa et onkohan kaikki tuolla hyvin. Heitto on mun mielestä aika iso, melkeen viikko. Apua!
 
Tervetuloa sussukka_!

Toivotaan illil parasta tuloksien suhteen. Mä olisin varmasti itsekin päätynyt lapsivesinäytteen ottoon, olen kovin herkästi stressaavaa tyyppiä muutenkin niin aika tuskallista olisi varmasti odotella synnytykseen asti. Koitahan nyt lepäillä ja ottaa rauhallisesti [:)]

tiia77: Varmasti olisivat ultrassa sanoneet jos joku olisi vialla, eiväthän ne ketään siellä voi pimentoon jättää tuollaisten asioiden suhteen. Kaikki vauvat eivät vaan kasva ihan käyrien mukaisesti, emmehän me aikuisetkaan ole saman kokoisia kaikki [:)] Meidänkin pikkumiehellä reisiluun pituus oli ainut mikä vastasi täysin viikkoja 20+5, esim. pään halkaisija vastasi rv 20+1 ja vartalon ympärys 20+0. Ja sanottiin että hienosti kasvaa. Älä turhaan stressaa [:)]

anelse: Joo onhan se ihan kiva kun on selkeä vauvamasu, ja maailman ihanin syy miksi sitä 9kk kanniskella [:)] Ei tää kyllä aina ihan juhlaakaan ole, nyt jo hankalaa saada kengät jalkaan ja muutenkin kyykistely yhtä tuskaa [:D] Noh onneksi huhtikuuhun ei ole enää pitkä aika, eihän..? [;)]

 
Tervetuloa huhtimammojen joukkoon sussukka_[:)]

illil: onneksi se lapsivesinäytteenotto on nyt takana ja saatte pian tarkempaa tietoa! Voin vain kuvitella, miten ahdistavalta, pelottavalta, sekavalta ja sumuiselta varmaan tuossa tilanteessa tuntuu... kun jo "normaali" raskauskin aiheuttaa kaikenlaista päänvaivaa, niin sitten vielä lisästressinä ylimääräiset ongelmat ja lapsivesitutkimukset ym. Yritä nauttia pikkujouluilusta ja unohtaa hetkeksi kaikki muu. Olet kyllä ansainnut vähän tuuletusta! Eiköhän ne asiat siitä selviä ja päivä kerrallaan vaan.

Arwen:  se on vissiin ihan tyypillistä, että tuo pahoinvointi voi yllättää uudestaankin, vaikka ei olisi pitkiin aikoihin joutunut oksenteleen. Yksi kaverini, joka on samoilla raskausviikoilla, luuli jo päässeensä eroon pitkäänkestäneestä oksentelusta, mutta ei. Omalla äidilläni pahoinvointi oikeastaan alkoi vasta raskauden puolivälissä, kun mulla taas se alkoi melkein heti, kun raskaustesti näytti plussaa. Mä oikein pelkään välillä aivastaa, kun se sattuu niin hemmetisti. Aivan kuin joku viiltäisi tai repäisisi veitsellä mahan reunoilta. Ajattelin jo kerran aivastaessani, et nyt varmaan vähintäänkin istukka irtosi, kun repäs niin hel*etisti...

tiia77: Kyllä varmaan rakenneultrassa oltais sanottu, että pienikokoinen sikiö tms., jos olisi liian vähä viikkoja. Eikös se alkuperäinen viikkoarvio ennen ultraa muutu aina vähän johonkin suuntaan, koska esim. mulla se laskettiin ekalla neuvolakäynnillä viimeisten kuukautisten alkamispäivästä ja eihän se kuitenkaan kerro tarkkaa hedelmöitysajankohtaa. Joillakin se ovulaatio tapahtuu myöhemmin ja joillakin aikaisemmin... vai oliko sulla se 21+3 laskettu ekan ultrakäynnin perusteella? Varmaan embu83 tai joku muu kokeneempi tietää paremmin näistä viikoista... Pikkuisellasi on varmasti kaikki hyvin[:)]

Ihanaa, vihdoin on maa valkoinen ja maisemat on kuin joulukortista!!! Tännepäin satoi oikein kunnolla lunta[:D] Ajattelin ruveta pipareita leipomaan. Voisi ehkä tehdä leivinpaperista ison sydämenmuotoisen mallin, leikata taikinasta sydämiä ja koristella ranskanpastillein ym. Jos vaikka veisi miehen vanhemmille sellaiset koristellut sydämet söpössä pussissa. Tai ehkä mun pitäisi tehdä Hello Kitty-koristepipareita vähän hurahtanut kun olen niihin (niina_1 [;)][;)][;)]). Hih hii...

Mukavaa päivänjatkoa kaikille!
 
Heips!
Tervetuloa sussukka_ !
Tänään olikin taas neuvolapäivä [:)]
Vatsa kasvaa vauhdilla ja viikot hupenee.. joulusta kun päästään niin huomaa kuinka pian on jo huhtikuu.
Vaavi kovasti potki koko neuvolakäynnin ajan, taisi oikeen innostua ja hikkakin iski juuri kun piti sydänääniä kuunnella, mutta saatiin kuitenkin kuunneltua +150. Sf-mitta olikin jo 21, meinasikin että vatsan koon perusteella laskettu aika pitäisi hyvin paikkansa vaikka ultrassa lapsen koon mukaan laskettu olisi viikon myöhemmin. Jännityksellä jo ootellaan meneekö paljon yli lasketun [:D]. Painoa ei onneksi vielä ole tullut kun 3kg lähtöpainoon, täällä kanssa lyhkänen odottaja "153cm joten nuo lisäkilot kyllä helposti huomaa , esikoisesta olinkin jo aikas jätti että kauhulla sitä odotellessa..[:)]
 
Heissan kaikille!

Täällä olis mammalla yks ongelma, taas kerran, mistä täytyis purkautua[:)]
Nimitttäin miehen haluttomuus. Mun mies ei ole koskaan ollut mikään kauheen seksuaalinen ja on aina ollut aika ujo tekemään aloitteita. Usein siis on ollut ongelmana, että aina minä joudun tekeen aloitteen. Ja mieheni myös usein kokee epäonnistumista sänkytouhuissa, ja pelkää esim. tulevansa liian noepasti tms. Ollaan usein juteltu asioista, mutta ei ole tuntunut saavan rohkeutta ja itseluottamusta. En mielestäni kuitenkaan ole ollut mitenkään painostava, vaan pikemminkin kannustava. No sit taas joskus miehellä on kausia, että se haluais harrastaa seksiä monta kertaa päivässä[:D]Tietääkseni miehelläni ei ole mitään negatiivisia kokemuksia seksuaalisesti, mistä tämä kaikki johtuisi.

No nyt raskauden aikana on ollut todella hiljaista petipuolella. Tuntuu että mies on ihan täysin vetäytynyt kuoreensa ja ahdistuuu jos vähänkin edes kosken jotenkin mikä vois johtaa seksiin. No eilen sit ´keskusteltiin`rakentavasti, kun mua olis illalla haluttanut eikä oltu tosiaan vajaseen kahteen viikkoon minkäänlaista petipuuhaa harrastettu. En kerennyt kun alottaan suutelun, niin mies oli heti että ei nyt että hän tietää mihinkä tää taas johtaa. No mähän loukkaannun sit tollasesta helposti, ja sit alkaa kyseleen että mikä mussa on vikana ja mikset halua koskea ym tehdä mulle hyvää. No sit tää sanoo että kyllä hän voi suhun koskea mutta ei halua että itseensä kosketaan. Sanoo että nyt on semmonen vaihe, että ei vois seksi vähempää kiinnostaa, että kaikki on muuten niin hienosti. Että hänestä välillä tuntuu että seksi pilaa kaiken. Oon aina sanonut että ei sillä ole väliä vaikka kestäis ite touhut 2 sekuntia jos on muuta läheisyyttä ja hyväilyä. Miehelläni on kuulemma lapsuudesta asti ollut huono itsetunto, joten oon nyt ihan ulalla et mikä mättää. En kuitenkaan usko että kyse olisi rakkauden puutteesta tms. Plaah aina vaan miettii että mikä mussa on vikana?Ymmärrän kyllä että ei aina voi haluta, mutta kun tuntuu että on jo pitemmän aikaa tullut torjutuksi, nii rupiaa vituttaan. Sit ku tuntuu et halut vaan kasvaa tän raskauden myötä. Mistä sitä sit saa jos ei omalta rakkaalta. Joo ja sit joutuu miettiin kauheesti että miten sitä lähestyis että toimisi oikein. Onks musta tullut perkele vonkaaja?[:D]Muuten kyllä halaillaan ja pusuja annettaan.

No sit oon myös miettinyt että olisko tää joku vaihe, joka liittyy tähän raskautee, isyyteen ja kaikkiin pelkoihin ja ajatuksiin. Mä en todella tiedä..No siinähän sitten jo illan aikana käytiin taas nää riidassa tyypilliset erokeskustelut ym...No sit kuitenkin molempia helpotti puhuminen ja päädyttiin kuin päädyttiinkin keskusteluiden ja kyyneleiden jälkeen harrastamaan ihanaa seksiä ja molempia hymyilytti kovasti tämän jälkeen ja kaikki oli taas hyvin.

Ollaan todettu miehen kans, että taidetaan aika usein paisutella asioita ja tehdä kärpäsestä härkänen. Varsinkin nyt tuntuu raskauden aikana et koko ajan puntaroi toisen puutteita ja virheitä, ja pohtii elämänkumppanuutta ja vanhemmuutta. Mäkin tosiaan ajattelin että parisuhde kukoistais raskausaikana, mutta taitaakin olla yks elämän koettelemuksista molemmille[:D]

APUVAAAAA, onko tämä vain hetken oikku vai tässäkö jo ollaan kuin vanha pariskunta?[:D][:D][:D]

Onks muilla miehen suunnalta ollut tämmöstä havaittavissa haluttomuutta/arkuutta seksiä kohtaan. Kun usein puhutaan vaan naisen haluttomuudesta mut ei koskaan näin päin...

No nyt isäntä lähti viikonlopuks tuulettuun pikkujouluihin Himokselle, saahaan kissojen kanssa laittaa kotia joulukuntoon rauhassa[:)]No joo just se lähti, mutta nyt on jo ikävä[:)][:)][:)]Perkele kun noita äijiä vihaa ja niitä rakastaa vuorotellen<3

Täytyy toivoo parasta, että kun sieltä pikkujouluista tullaan väsyneenä ja krapulassa, niin silloin vois olla saumaa[;)][;)]

No niin johan helpotti sydäntä...Hei tervetuloa mukaan Sussukka_ ja illil hauskoja pikkujouluja, yritä nauttia ja saada ajatuksia hetkeksi muualle!Oot ajatuksissani[:)]

MII86: Oot saanut vasta ihanan vähän painoa, saat olla onnellinen[:)]Meikäläisellä huitelee jo tuolla 9 lisäkilon nurkilla[:D][:D][:D]Tavoitteena on päästä tonne raskaaseen sarjaan laskettuun aikaan mennessä, eli 90 kiloon. Vielä pitäis 8 kiloa vähintään tulla[:D][:D]

Joo ja sanonpahan nyt tässä tunnemylläkässä ja puheripulissa kaikille senkin, että ootte kaikki aivan mahtavia ihmisiä ja olen saanut elämääni valtavasti tästä palstasta apua[:)][:)][:)]On ihanaa kun on aina joku paikka missä voi itseään purkaa ja aina joku kuuntelee (tai siis lukee). Tuntuu et aina kun painaa ok:ta niin kaikki huolet leijailee tonne virtuaaliviidakkoon pois harteilta!
 
Heippa.

Minulla on anelse vähän samantyylinen ongelma. Olen aina halunnut enemmän seksiä kuin mieheni, mutta varsinkin nyt raskausaikana tilanne on pahentunut. Minä haluaisin melkein kokoajan, mutta mieheni entistä harvemmin. Olemme myös puhuneet asiasta jonkin verran ja en häntä mielestäni painosta, vaan yritän varovasti vihjailla ja kannustaa. Ei hän vauvaa pelkää satuttavansa ja pitää minua viehättävänä mahani ja muutenkin muuttuneen kehoni kanssa. En siis oikein vieläkään tajua mistä ongelma johtuu. Saattaahan siihen vaikutta stressikin ja ehkä hänellä vain on haluttomampi kausi menossa..

Välillä kuitenkin väsitämättä tunnen olevani epähaluttava ja että minussa on jotain vikaa. Seksielämämme on ollut aina todella tyydyttävää ja olemme olleet ihan tyytyväisiä määräänkin (vaikka minä mielelläni harrastaisin useamminkin, olen kuitenkin tottunut ja hyväksynyt tahtimme), mutta nyt on jotenkin vaikeaa.. Tulen jotenkin kireäksi ja entistä herkemmäksi kun vierähtää liian pitkä aika ilman[8|]..Meilläkin ongelmista tehdään yleensä paljon suurempia kun ne onkaan, mutta onneksi asioille pystytään kuitenkin jälkikäteen nauramaankin..

Parisuhteemme on ollut muutenkin hieman koetuksella nyt raskausaikana, mutta eiköhän se tästä. Itselläni on paljon asioita mietittävänä (lapsuudesta ym) ja olen ollut ajoittain melko masentunutkin. Tämä rakausaika herätti jotenkin tajuamaan, että asiat täytyy saada kuntoon ja ensimmäistä kertaa elämässäni hain apua, kun tuntuu etten yksin jaksa. Mieheni kanssa olen asioita puinut, mutta tuntuu että se ei riitä eikä vie eteenpäin. Hän ei ehkä ole oikea henkilö näitä asioita kanssani selvittämään, minun tulee ne ensin saada itseni kanssa selviksi...tai jotain. Jokatapauksessa sovin maanantaiksi ajan perhetukihenkilön kanssa (neuvolan työntekijä) ja katsotaan nyt mihin asia etenee... Varmaan purskahdan samantien itkuun kun hän tulee tapaamiseen.[:D]

On tämä jännää tämä äidiksi kasvaminen! Ei olisi ikinä aikaisemmin pystynyt kuvitella tätä tunteiden määrää ja asioiden miettimistä..

Odotan niin kovasti ensiviikon ultraa, ettei malttaisi tentteihin lukea tai mitään muutakaan keskittymistä vaativaa tehdä. [:D]

Tervetuloa sussukka ja jaksamista sinulle illil!
 
Hyvä Anelse että saitte asiat kuntoon ja että teillä oli loppujen lopuksi mukavaa yhdessä[;)]. Meillä on usein riitojen yhteydessä kans noita erokeskusteluja ja niistä jää itselle tosi paha mieli, varsinkin kun mies yleensä suutksissaan heittää se eroamis -kommentin..Tulee sellanen olo että enkö mää merkkaa sille mitään ja varsinkin kun on vauvakin tulossa niin riitatilanteissa tuntuu että maailma kaatuu päälle ja jään yksin vauvani kanssa. No onneksi ollaan aina kuitenkin saatu riitamme sovittua. Arjen keskellä huomaan kuitenkin aina että mies oikeasti tykkää musta paljon. Seksiasioissa hänkin on sellainen ettei tee yleensä aloitetta, eikä hirveästi hyväile mua, välillä tuntuu että hänen tarpeensa on pääasia ja mun tarpeille on ihan sama. Tosiaanki tulee usein sellanen olo, että mikä hemmetti minussa on vikana...se on aika raastavaa. No omalla tavallaan hän kuitenkin osaa välillä tehdä minullekin hyvän mielen. Se on kyllä totta että noita miehiä sekä vihaa että rakastaa samaan aikaan. Toivottavasti tästä vauvasta tulee sellainen joka osaa näyttää tunteensa, ainakin pyrin siihen.[;)] Jeps täällä on hyvä purkaa ajatuksiaan ja huomaa miten muillakin on samoja ongelmia, se helpottaa.
 
anelse: minä täällä taas... oli vaan pakko tulla heti kirjoittamaan, kun luin sun kirjoituksen. Uskomatonta, ihan kuin olisin itse kirjoittanut sun tekstin! Meillä oli nimittäin eilisiltana menossa ihan sama juttu ja täsmälleen samasta aiheesta. Meidän suhteessa minä olen myös aina ollut se halukkaampi ja rohkeampi ja se todella ottaa hel*etisti päähän! [:@][&:][:(] Haluaisin joskus vaihtaa mieheni johonkin sellaiseen testosteronia puhkuvaan superurokseen, jolla verisuonet sykkivät ohimoilla ja sitä saisi vinkuen juosta pakoon, kun se himoissaan yrittää kähmiä. Joskus olen ajatellut, että pitäisi olla kaksi miestä: toisen kanssa elää arkea ja perustaa perheen ja toisen kanssa viettää vain illat ja yöt[;)] Rakastan miestäni todella paljon ja hänessä on todella paljon sellaisia miehelle harvinaislaatuisia piirteitä, joita arvostan tosi paljon. Mutta ilmeisesti vanha viisaus pitää paikkansa aika usein: kiltti ja hyvä mies - tylsä seksielämä (tai melkein seksitön). Tosin varmasti on poikkeuksiakin, mutta itselläni on vähän tämänsuuntaisia kokemuksia. Suhteen alussa oli suht paljon vipinää ja seksiä, tosin silloinkin koin olevani halukkaampi. Kun arki koitti eikä enää niin jännitetty toisiamme, mies alkoi yhä helpommin pärjätä ilman seksiä ja vetosi helposti kaikenlaisiin syihin ja välillä oli jopa ongelmia saada "pikku kaveria" innostumaan. Jo pienet asiat ovat syynä seksistä kieltäytymiselle ja kun syitä ei edes ole, silloinkaan ei näytä huvittavan. En edes yritä painostaa, mutta sitten kun olen ollut hiljaa pari viikkoa niin alkaa jo turhauttaa ja on pakko mainita asiasta tai yrittää, jos tärppäisi. Ja edelleen sama kuvio toistuu. Minä haluan ja koen jatkuvasti, että mies keksisi parempaakin tekemistä. Sitten kun en saa haluamaani, petyn älyttömästi, alan itkeä ja lopulta syttyy aina sota. Käydään läpi erokeskustelut ja täysi draama päällä. Myöhemmin tyydyn osaani ja yritän arvostaa sitä mitä on. Myös minun mieheni ei tykkää, jos koskettelen häntä. Se kuulemma kutittaa tai ei vain nauti siitä. Hän on myös maininnut, että syynä on ehkä huono itsetunto eikä koe olevansa kovin komea tai miehekäs. Hän kyllä on miehekäs ja komea ja se tästä tekee vielä vaikeampaa, kun minä katselen häntä ja helposti alkaa tehdä mieli. Enkä minäkään mikään rumilus ole, pitkä, hoikka ja on mua kauniiksikin sanottu usein ja aikaisemmissa suhteissa miehet ovat kovasti halunneet ja vieläpä oma-aloitteisesti. Välillä kun yritän muuten vain olla läheinen, niin huomaan heti miehen naamasta, että se pelkää touhun johtavan seksiin. Eipä tee mieli enää yrittää sen kummempaa. Täytynee tyytyä pelkkää hellyyteen, pusutteluun ja halimiseen - sitä on kyllä aina riittänyt. Se onkin hassua, että mies on TODELLA hellä ja huolehtivainen, mutta aivan kuin testosteroni olisi kadonnut jonnekin. Välillä musta tuntuu, että olen ennemminkin mieheni pikku söpö prinsessa tai lapsi kuin hänen puoliso/rakastajatar/nainen/seksuaalinen olento. Ole anelse onnellinen, jos miehesi edes joskus haluaa jopa monta kertaa päivässä. Minun mies ei koskaan halua useammin. Maksimissaan kerran päivässä ja mieluiten 1 kerta viikossa tai vähemmän. Nytkin on mennyt monta viikkoa niin ettei ole ollut mitään sänkypuuhia, eikä minkäänlaista seksuaalista toimintaa. En tosin ole itsekään ollut mitenkään kovin halukas, kun ajatukset ovat olleet ihan muualla, mutta kyllä sitä seksiä silti edes joskus kaipaisi. Tai edes jotain seksuaalista tähän suhteeseen. En halua vain olla elämänkumppani tai kaveri vaan haluan jotain syvempää. Tuntuu, että koko suhde horjuu tämän yhden asian takia. Muuten asiat olisivat niin hyvin, mutta tämä rassaa pahasti mieltä ja kehoa. On rassannut jo monta vuotta. Ollaan kerran käyty tavallisella terapeutilla, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä. En tiedä pitäisikö mennä johonkin seksuaaliterapiaan, jossa saisi miestä jotenkin auki seksuaalisesti. Tai sitten minussa on se vika. En tiedä. On vain tosi turhautunut olo ja sitä miettii suhteen tulevaisuutta. Jos nyt jo alle 30- vuotiaana seksielämä on kuivempaa kuin eläkeläisillä, niin miten tulevaisuudessa. Millaisen mallin lapsi saa vanhemmilta? Kyllähän se alkaa paistaa läpi, kun toinen saa kerjätä ja kiertää kuin kissa kuumaa puuroa. Ja sitä suuttuu ja ärtyykin paljon helpommin.  Mies ei vaan tajua, miten paljon tämä haittaa mua. Joku voi tietenkin ajatella, että seksi on vain pieni asia suhdetta, eikä se voi suhdetta kaataa. Minusta suhde ei vain yksinkertaisesti ole tasapainossa, jos seksihalut eivät kohtaa.

Tulipas kunnon avautuminen... mutta tosiaan, anelse, et ole yksin. Ehkä/toivottavasti tilanteesi ei ole aivan näin paha kuin mulla. Mua ihan naurattaa, että sattukin just eilen illalla oleen meillä tollanen draama sänkypuuhiin liittyen ja sä kirjotat justiinsa samasta asiasta. En olisi varmaan muuten kehannut edes kirjoittaa tästä.

Ajattelin, että pystyn unohtaan koko asian raskausaikana, kun muutenkin ajatukset keskittyy vauveliin, mutta on sitä kuitenkin edelleen se sama nainen kuin ennen raskauttakin. [:(][:(][:(][&o]
 
Heips!
Tänä aamuna tuntu eka kerran oikein kunnon potkuja.Sängyssä ku makasin ja sitten kun söin aamupalaa niin pikkunen potki oikein kunnolla.Ajattelin että tuleeko tästä loppua ollenkaan [:)] Huomenna olisi sitten vielä töitä ja kun siitä selviäis niin saa sitten levätä ja selkä sais huilata.3 päivänä mulla on ollut se tukivyö päällä töissä ja on se jonkin verran auttanut mut ei ole kokonaan kipua pois viennyt.
Junaliputkin kävin eilen ostamassa joten Tampere kutsuu 21.12 [:)] Pääsee tekemään viimeiset lahja ostokset.

Illil Mua jännittää sun puolesta tosi paljon.Voin vaan kuvitella että minkälainen tunnemylläkkä sun sisällä käy.Kyllä siinä on monenlaista miettimistä,koitahan nyt vaan jaksella!

No,meillä ei nyt ainakaan tarvi murehtia sitä että mies olis haluton.Päinvastoin liian yli-innokas!Me ollaan siitä asiasta tällä viikolla kiisteltykin,kun mä en nyt kovin innokas ole ollut pitkiin aikoihin ja sit vielä nää selkäkivut ja muutenkin väsymys niin viimesetkin himot on mennyt.On noitten meidän riitelyjen aiheena ollut muutakin kun noi seksihommat,kuten tää työnjako kotona,mutta ollaan nyt päästy sopuun asioista.Kaks päivää mökötin sille,joten sillä aikaa sillä oli aikaa vähän miettiä asioita ja pyysi sitten anteeksi ja yrittää parantaa tapojansa.Mulla itsellä on niin että kaipaisin sellasta läheisyyttä ja hellää koskettelua seksin sijaan ja oon moneen kertaan sanonut ukolle asiasta,mutta ei oikein tahdo mennä jakeluun.On välillä niin yksinäinen olo tuosta läheisyyden kaipuusta,joten se on yksi syy miksi oon mököttänyt ukolle ja ollut allapäin.Onneks elämä nyt hymyilee jo paremmin [:)]

Tervetuloa muuten joukkoon sussukka_ [:D]

Marilyn84 Et muuten sit ole ainut hello kitty-hössääjä [;)] Minäkin oon ihastunut aika pahoin siihen misuun.
Kaikenlaista kitty-kamaa kyllä löytyy esim.hello kitty-verkkarit parasta aikaa jalassa ja viltti pyörii tuossa sohvalla minkä mä aina vedän päälle päikkäreilläni ja aina joskus iltasin kun viluttaa.Äitikin tokas mulle että jos tyttö tulis,niin mun pää sekoais.Ei nyt ihan sentään niin innokas ole mut olishan se kiva ostaa hello kittyä vähäsen omallekin tenavalle eikä aina kavereiden tenaville.
 
Voi ku ihanaa etten oo ainoa[:)]Tai siis ei tietenkään sillai kiva juttu, mutta että on muitakin jotka tietää mistä puhutaan. Marilyn84 mä tässä pohdin myös sellaista seikkaa, että kun tiedän että mieheni on ollut aikas kova menemään nuoruudessaan ja sänkykumppaneita ei varmaan jaksaisi edes laskea, niin jos tää juttu liittyisi jotenkin siihen. Siis että nyt kun vihdoin on löytänyt sen elämänkumppanin, niin sit ei halua toimia samalla lailla kun on joskus ennen tottunut toimimaan ajattelematta ja ilman tunteita. Jotakin tämmöstä se on höpöttänyt...Eli siis toisaalta mies ajattelee siinäkin vaan itteensä, onhan mullakin halut eikä se ole mun vika jos ennen on mennyt. Minä taas en sillai kauheesti ole mennyt, joten koen seksuaalisuudella edelleen suurta merkitystä. Noh mut joo kai noista miehistä keksii aina uusia teorioita, eikä niitten pään sisään pääse siltikään[:D]Naurattaa, että aina me naiset jaksetaan noista äijistä höpistä ja jauhaa, mut ne ei todellakaan miesten illassa vaivaudu naisista sanaakaan puhuun. Kyllä ne puhuu jostain aivan muusta niinku urheilusta[:D][:D][:D]

Hei ehkä tässä vaan täytyy todeta, että elämä ei aina ole helppoa ja jos se olisi helppoa, ei sekään olisi hyvä[:D] Nainen on luotu vaativaksi[;)]

Hei Mipsu mä kans ajattelen niin, että puhumalla ja ilmaisemalla tunteensa saa helpotettua usein oloaan ja on helpompi jäsentää ja ajatella asioit ääneen. Kaikki ei vaan oo semmosta ihmistyyppiä, että ajattelis noin ja ehkä se onkin tunteellisena ihmisenä vaikea hyväksyä, kaikilla on omat tapansa toimia. Kaikki olemme yksilöitä[:D]

Lootus: Kiva kuulla että pääset puhumaan asioistasi ja tunteistasi, läpikäymään omaa itseänsä ja mennyttä. Itse oon kans aikoinaan käynyt juttelemassa, ja kummasti ne asiat vaan alkoi loksahteleen kohdilleen, kun tarpeeks kauan oli käynyt. Löysi itsestään ihan uusia tunteita ja ahaa-elämyksiä. Kyllä tää äidiksi kasvaminen kuitenkin pistää aika lailla pään pyörälle[:D]Oot vaan rehellinen itselles ja kuuntelet omaa sydäntäsi[:)]

Laittelen tässä jouluvaloja, teen uunileipiä nam, ja kuuntelen joululauluja[:)]
Pistäkäähän tytsyt lisää juttuja iltani iloksi[;)]
 
Nettipimento ohitse, eli uudessa osoitteessa on yhteys, jes!

Kävin lisäämässä itseni tuonne laskettuihin aikoihin.

24.viikko alkaa olla takana. Maha on kasvanut hurjasti, varsinkin ruuan jälkeen se pömpöttää pinkeenä, ja sit kun rauhoittuu paikoilleen, alkaa pikkuinen pitää hirmuista elämää. Potkuja satelee, välillä yhtä aikaa nyrkin iskujen kanssa samassa tahdissa. Hassua. Joka päivä melkein kiristää, kuumottaa, polttelee ja nipistelee tuolta alamahasta, liekö kasvukipuja. Supistuksia ei pahemmin ole ollut sen jälkeen, kun töistä jäin pois.

Illil: Tsemppiä teille jatkotutkimukseen. Olisi kamalaa olla noin suurien päätösten edessä.

Tänään sain puhelun, että vaunut on noudettavissa liikkeessä. Jee! En vaan malta odottaa, että päästään hakemaan, mutta toi 100 km:n välimatka vähän rajoittaa.
 
Jee, kohta alkaa appiukon tekemän ja lahjoittaman kehdon maalaaminen, siinä on oikein sydämet päädyissä. Eilen käytiin ostamassa maalia, valkoista...mulla on nyt joku kausi että kaikki pitää olla valkoista ja sehän käy sekä tytölle että pojalle[;)].
 
heipsan. meillä on ihan samoja ongelmia seksin suhteen tuntuu että kaikki miehen halut on hävinny raskauden myötä tai että ne on jotenki siirtyny minuun. jos miehelle siitä mainitsee niin se loukkaantuu. ja tän mun miehen kans ei kyllä voi puhua mitenkään rakentavasti ku se alkaa huutaan jos alan keskustella jostain seksiin liittyvästä..
 
Täällä myös sänkypuuhat on vähentynyt. Meillä on tosin monta vuotta ollut tahti 1-2 krt viikossa. Mulle se on riittänyt mutta oon silti aktiivisempi kun mun mies. Ja teen useimmiten aloitteen. Mut nyt raskauden aikana varsinkin tässä keskivaiheilla, on ollut lähes kerran kuukaudessa seksiä. Mä tässä joku aika sitten kysyinkin siltä siihen syytä, niin se sano että mun maha [8|] Tai ehkä lähinnä se vauva siellä. Ja on meillä yx toinenkin juttu mikä sen haluja on vienyt ja miks meillä on menny välillä huonosti. Mut onneks tällä viikolla sen huonon päivän jälkeen on ollu ihan mukaviakin iltoja. Ja meillä on kans onneks myös läheisyyttä ja halejakin. Niitä pitää tosin ite kinuta ensin. Ja sitten toissapäivänä jopa sekstailtiin taas lähes kuukauden tauon jälkeen [:)] Eilen me hiottiin pinnasänkyä ja syöttötuolia, pitäis vielä käydä maalikaupassa niin pääsis maalailemaan niitä.

Oon tässä yrittäny tehdä vaunuvertailuja. Me tarvittais semmoset vaikeassa maastossa hyvin kulkevat, kun asutaan maalla ja täällä on vaan pururatoja ja metsäteitä mitä yleensä lenkkeilen. Osaisko kukaan täällä joilla on jo lapsia kertoo vinkkejä vaunujen valintaan? Jos muuten joku tarvii apua vaunumallien miettimiseen niin tämmöinen sivu ku www.vaunut.info/vertailu kannattaa käydä kattomassa. Me saatetaan huomenna käydä vaunukaupoilla kattelemassa, mut tuolta oon löytänyt vähän tietoo nistä ettei tarvi mennä sormi suussa kauppaan kyseleen [:)]
 
Kiitos, Kettuli, tuosta linkistä! [:)] Tuli sitä hieman tehtyä vertailuja, vaikka ehkä ollaan jo lempivaunut löydetty. [:D] Huomasin muutamissa malleissa pienoisia virheitä tiedoissa (esimerkiksi onko kyseessä kova vai pehmeä kantokoppa, ja mikä on kopan leveys&pituus), joten jos löydätte hyvältä kuulostavia merkkejä tuolta, niin kannattaa käydä varmistamassa tiedot muualtakin!

Nyt omanapaista valitusta hieman: Miulle on lantion löystymisestä aiheutuvien kipujen, koulukiireiden ja pitkään jatkuneen unettomuuden takia tullut nyt myös lievää hieman pahempi masennus. Tänään hyvä että sain itseni sängystä ylös ja koiran kanssa lenkille, kun yht´äkkiä iski kauhea pakokauhu ja itkukohtaus. Siinä sitten nopeasti palasin kotiin ja suuntasin peiton alle itkemään silmät päästäni. Ja kun sain uudestaan nukahdettua, nukuin melkein kuuteen kevyesti, ei edes ruoka maistunut. Miehen menemisten takia oon joutunu todella miettimään onks tää sellasta elämää mitä mie haluan, ja tämän päiväinen oli sitten viimeinen pisara. Olen siis todella vakavasti joutunut miettimään olisiko helpompi elää ilman miestä, kun muuten tästä tilanteesta ei tunnu olevan poispääsyä. Puolikin vuotta erossa tekisi todella hyvää, molemmat voitaisiin keskittyä just niihin asioihin mihin halutaan, ilman että tarvitsisi olla pelko persuuksessa milloin toinen taas katoaa ryyppyreissuilleen. Se pelkohan se onkin pahinta, koska aina se sitten osoittautuu aiheelliseksi, ennemmin tai myöhemmin. [:@]
Eikä nyt pidä pelästyä, että kauhea millaiseen perheeseen lapsi olisi tulossa! Mie tiiän etten ole tehnyt sitä parasta ratkaisua miehen suhteen, mutta aina jollakin ihme tavalla pahat asiat ovat menettäneet särmänsä ja lähtemisestä on tullut vaikeampaa. Sitten jos kaikki tässä elämässä olisi yksinkertaista ja helppoa, mie lähtisin kyllä hippulat vinkuen niin kauas kuin ikinä pääsisin, mutta ei se ole niin helppoa. Ja pitkään mie olen kaikkea kestänyt, mutta tämän päiväinen tosiaan näytti sen, että nyt ollaan menty liian pitkälle ja jotakin olisi tehtävä. [&o]
 
Lohduttavaa huomata, etten ole ainoa, jolla seksielämä tökkii. Näköjään sitä on liikenteessä[&o] Kunpa tämä elämä olisi edes vähän yksinkertaisempaa tai olisi vähän yksinkertaisemmat aivot...

kissuliini83: mukava kuulla, että löytyy muitakin hello kitty-faneja. Harmi vain, ettei pääse osteleen lapselle hello kitty-juttuja, jos poika on tulossa. Vai onkohan niitä pojillekin... no aika turhamaista tällainen ajattelu. Saapas sitten ostella itelle vielä enemmän kaikkea söpöä, kun pojalle saa hankkia spidermanasuja (inhoan spidermantuotteita!)[:D]

anelse: mäkin oon miettiny miljoonia eri teorioita, mistä miehen haluttomuus voisi johtua. Tuntuu, että pää räjähtää. Joo, naiset kyllä vatvoo miestenkin puolesta suhdeasioita, mutta miehet ei laita tikkua ristiin parantaakseen parisuhdetta. Joskus voisi miehetkin vaivautua edes miettimään, miten voisi hemmotella yllätyksellisesti naistaan tai tyydyttää paremmin naisen tarpeita. Usein asiat tehdään vain omasta näkökulmasta, eikä todella mietitä, mitä itse nainen todella haluaisi tai mistä nainen tulisi kaikista onnellisimmaksi. Loputon suo. Olisi helpompaa, kun naiset seurustelisivat keskenään ja miehet jäisivät unholaan. Se on kyllä niin totta, että samaan aikaan niitä rakastaa ja vihaa... Omituista.

Kettuli82: Täytyy mennä heti katsastamaan tuo nettisivu. En ole tuommoista löytänytkään aiemmin ja juuri asia on ajankohtainen täälläkin... voisi huomattavasti helpottaa tätä loputtomassa vaunuviidakossa vaeltamista.

Arwen: voi sua... mua oikein harmittaa sun puolesta, kun itsekin aloin kärsiä todella pahasta unettomuudesta 2006-vuoden syksyllä. Kuulostaa varmaan hullulta, kun mulla on täällä joka vaivasta ja ongelmasta aina omaa kokemusta, mutta olen joutunut viime vuosien aikana aika paljon käymään läpi kaikenlaista pitkän sairasteluputken takia. Jouduin unettomuuteen käyttämään bentsodiatsepameja, melatoniinia ja kaikkea mahdollista, eikä mistään ollut apua. Mikään ei ole niin kamalaa kuin unettomuus. Moni luulee nukkumisen olevan itsestäänselvyys, mutta sitä se ei ole. Mulla unettomuus alkoi todella raskaassa vuorotyössä, kun päivät venyi 16-tuntisiksi. Mulla oli nyt raskauden alussakin muutamia pahoja unettomuuskausia. Lääkkeitä kun en voinut käyttää, valvoin pahimmillaan lähes 3 vrk putkeen. Nyt onneksi olen saanut nukuttua suht hyvin. Ajattelin silloin alkuraskaudessa jo hakeutua ensiapuun, koska tuntui että sydän ei enää jaksa valvomista. Mutta yksi pieni vinkki sulle unettomuuteen. Kannattaa itketyttää illalla itseään niin paljon kuin pystyy tai ajatella jotain ikävää, että saa kunnon pitkät itkut aikaiseksi. Huomasin, että itsensä totaalinen väsyksiin itkeminen oli paras keino saada nukuttua. Kai siinä jotenkin poistuu niin paljon stressihormonia elimistöstä, että se rentouttaa jopa enemmän kuin monet unilääkkeet. Konkreettisesti siinä itkee itsensä uneen. Kuulostaa ehkä hullulta, mutta mulla se on tehonnut ainakin välillä. Tuo masennus on myös ikävä vaiva, joka myös helpommin iskee uniongelmien mukana. Mullakin on välillä melkoista vuoristorataa (ollut kyllä jo ennen raskauttakin). Välillä elämä tuntuu olevan aivan sietämätöntä ja tuntuu, ettei mikään ole elämisen arvoista omassa elämässä. Välillä tulee aivan kuin paniikkikohtaus, että mitä mun elämässä tapahtuu ja en pysy enää itse mukana. Sitten taas toisena päivänä asiat näyttää kevyemmältä ja tulee piristäviä onnen pilkahduksia, joiden avulla jaksaa paremmin. Toivon koko sydämestäni, että unettomuus jättäisi sinutkin rauhaan ja saisit nauttia elämästä, koska nämä henkiset ongelmat tuntuu miljoona kertaa raskaammilta kuin fyysiset sairaudet. Niistä ei voi niin helposti lähteä lääkäriin kertomaan kuin kipeästä kurkusta tai murtuneesta jalasta. Mieli on niin hemmetin monimutkainen juttu, että välillä tekisi mieli syväjäädyttää aivot ja herätä parin vuoden päästä kunnon levon jälkeen. Ootko muuten yrittäny puhua sun miehelle jostain aa-kerhoista tai vastaavasta, että pääsis turhista ryyppyreissuistaan ja sun rääkkäämisestä eroon? Onhan se aika turhaa, että suhde joutuu vaakalaudalle tyhmän alkoholin takia. On väärin, että toinen joutuu kärsimään toisen riippuvuusongelman takia[&o] Ja varsinkin nyt, kun teille on pikkuinenkin tulossa. Musta kaikki asiat on jotenkin ratkaistavissa, kunhan keskustelee ensin avoimesti ja kertoo rehellisesti omat tunteet tai ettei enää jaksa. Paljon positiivista energiaa sinne! Kyllä se elämä varmasti iloksi taas muuttuu. Jos on menossa alamäki, edessä ei voi olla muuta kuin ylämäki. Ja sitten kun menee taas hyvin, osaa ainakin arvostaa sitä toisin kuin jos aina menisi tasaisen mukavasti.

Nyt on parasta lopettaa tämä paasaaminen tai foorumilaiset nukahtaa tai häätää minut pois täältä[;)]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top